Ajankohtaista

RSS

Kaupungin tervehdyspuhe Kiinteistöliiton Porvoon yhdistyksen 110-vuotisjuhlat (1.11.2017 Jere Riikonen)

Arvoisat Porvoon Kiinteistöyhdistyksen toimijat ja arvoisat juhlavieraat.

Kiitän kunniasta saada tuoda kaupungin tervehdys ja onnittelut 110-vuotta täyttävälle Porvoon kiinteistöyhdistykselle.
Harvat ovat Suomessa yltäneet noin kunniakkaaseen ikään ja toimivat edelleen näin vireästi.

Kaupungin perustehtävä on edistää asukkaidensa ja ympäristön hyvinvointia sekä edistää yritysten kilpailukykyä alueellaan.
Tähän perustehtävään voi helposti lisätä, että kaupungin tehtävä on myös kuunnella asukkaitaan sekä alueellaan toimivia asiantuntija-yhdistyksiä, joihin Porvoon Kiinteistöyhdistyskin kuuluu.

Porvoon asukasmäärä kasvoi edellisenä vuonna 216 hengellä ja vuonna 2030 kaupungissa arvioidaan olevan noin 4000 asukasta enemmän kuin tänä päivänä. Asukasmäärän kasvu Porvoossa ei johdu suoranaisesti syntyvyyden lisääntymisestä suhteessa kuolleisuuteen, vaan pääsääntöisesti se johtuu muuttovoitosta.Jokaiselle tänne pyrkivälle uudelle ihmiselle onkin löydyttävä asunto tai muuten asukasluvun kasvu tyrehtyy. Kasvun tavoittelu on jo itsessään tärkeää, koska siihen liittyy kehittymisen positiivinen dynamiikka.

Porvoo on vetovoimainen ja tutkimuksen mukaan kaupunki saa vertailukaupunkeja enemmän muuttovoittoa korkeasti koulutetuista, hyvin tienaavista ja suhteellisen nuorista perheellisistä henkilöistä. Meillä on pikku-kaupungin idylli ja hyvä sijainti metropolin kupeessa. Ne lienevät niitä seikkoja, jotka houkuttelevat muuttamaan Porvooseen. Erikoista on myös se, että Porvoosta pois muuttavat ovat vähemmän tienaavia ihmisiä. Syitä tällaiselle kehitykselle voidaan vain arvuutella. Yksi syy voinee olla tavallisten vuokra-asuntojen puute ja pitkät vuokra-asuntojonot. Kaupunki on omalta osaltaan ollut aktiivinen valtion ARA-rahoitteisten vuokra-asuntokohteiden saamiseksi Porvooseen, mutta se on ollut verrattain vaikeaa. Asuntomäärien ensisijainen kasvu on jäänyt vapaa-rahoitteisten asunto-osakeyhtiöiden harteille.

Porvoossa rakennetaan vilkkaasti ja asunnot menevät kaupaksi nopeasti, kunhan tuote on hyvä ja hinta oikea. Mm. Länsirannan alueella on rakenteilla tai suunnitteilla 450 kerrostaloasuntoa. Ja koska suurin osa uusista asunnoista on asunto-osakeyhtiömuotoisia asuntoja, niin jokainen uusi yhtiö on lienee asuntoyhdistyksen potentiaalinen uusi jäsen.

Arvoisat kiinteistöyhdistyksen toimijat

Porvoon kiinteistöyhdistyksellä ja kiinteistöliitolla on tärkeä tehtävä tukea, kouluttaa ja tehdä edunvalvontaa jäseniensä hyväksi moneen suuntaan mm. kaupungin ja valtion suuntaan. Taloyhtiöillä on paljon haasteita ja ne tarvitsevat asiantuntijatukea. Kiinteistöt ja taloyhtiöt on pidettävä kunnossa.Energiaa on säästettävä ja asumisterveyteen on panostettava. Ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten on päästävä kulkemaan. Asumisen hiilijalanjälkeä on pienennettävä ja uskallettava investoida uusiin innovaatioihin kuten sähkö- ja hybridiautojen latauspisteisiin ja aurinkopaneeleihin. Asuinkerrostaloon on rohjettava rakentaa yksi asuinkerros lisää, kuten Porvoon portin alueen taloissa tätä asiaa jo pikkuhiljaa toteutetaan. Lisäksi taloyhtiöt eivät saa ylivelkaantua, vaikka monet asumisen peruskulut ovat olleet pitkään tasaisessa nousussa.

Arvoisat juhlavieraat

Asumisen kasvavia kuluja on pyrittävä hillitsemään.Porvoon kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto käsittelevät parhaillaan ensi vuoden talousarviotaan ja seuraavien kolmen vuoden taloussuunnitelmaa.

Kaupunki on toteuttamassa historiansa suurimpia koulu- ja päiväkoti investointeja noin 100 miljoonan euron edestä. Lisäksi Porvoon vesi on investoimassa 30 miljoonaa euroa uuteen siirtovesiputkeen, joka turvaa alueen vedensaannin Päijännetunnelin ja Helsingin veden kautta pitkälle tulevaisuuteen. Vaihtoehtoja näiden hankkeiden rahoittamiseksi on vähän, eli lähinnä verotus ja maksujen korotus. Lainakin on vain eteenpäin siirrettyä verotusta.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys lähtee siitä, että tuloveroa kiristetään 0,25% eli 20,00%:iin ja asuinrakennuksia koskevaa kiinteistöveroa nostetaan 0,05 prosenttiyksikköä eli 0,55%:iin.

Olemme tilanteessa joka vaatii paljon harkintaa, näkemystä ja selkeätä tahtotilaa. Henkilökohtainen näkemykseni on se, että ainakaan kiinteistöverotasoa ei pitäisi korottaa seuraavista perustelluista syistä:

1. Kiinteistöverojen tuottopohja on jo muutenkin kasvussa runsaan alueellisen asuntorakentamisen myötä.
2. Asumisen kuluihin on jo kauan kohdistunut erilaisia nousupaineita. mm. sähkössä ja lämmitysenergiassa. Lisäksi veden hinta tulee nousemaan verrattain maltillisesti, mutta kuitenkin arviolta 1 euro / kk / henkilö.

Tulevan vuoden verotus vahvistetaan marraskuussa, joten valtuuston päätös tullaan näkemään hyvin pian.

Porvoon kaupunki haluaa kiittää Porvoon Kiinteistöyhdistystä hyvästä työstä kaupunkimme asukkaiden eteen ja onnittelee yhdistystä rahalahjalla, joka maksetaan suoraan yhdistyksen tilille.

Jere Riikonen, Porvoon kaupunginvaltuuston II-varapuheenjohtaja

Kaupungin tervehdyspuhe armeijan kutsuntatilaisuudessa (13.10.2017 Jere Riikonen)

Arvoisat sotiemme veteraanit, kutsuntalautakunta ja kutsuntaan osallistuvat miehet

Hyvät herrat. Te, ette ole mitä tahansa miehiä, vaan te olette Suomen viimeinen viime vuosituhannen puolella syntynyt ikäluokka. Teitä, vuonna 1999 syntyneitä miehiä on maassamme noin 29 000. Teidän ikäpolvi edustaa vielä sitä edellistä milleniumia, jolloin tämä maa itsenäistyi, soti ja saavutti rauhan sekä vakiinnutti asemansa sivistyneiden ja menestyneiden kansakuntien joukossa.

Tänä päivänä Suomi on erilaisten mittareiden ja vertailujen mukaan yksi maailman parhaimmista paikoista syntyä, kasvaa, opiskella, tehdä työtä, perustaa perhe ja ylipäätänsä elää ja olla aina vanhuuteen saakka. Näin toivomme olevan myös tulevaisuudessakin ja tämä saavutettu yhteiskuntarauha on turvattava.

On etuoikeutettua syntyä suomalaiseksi. Olemme kansa, jolla on erikoinen kieli tai oikeastaan kaksi kieltä ja omistamme kauniin maan, jonka kaltaista ei ole toista.

Tänä vuonna on itsenäisen Suomen tasavallan satavuotisjuhlavuosi. Kansallinen itsenäisyys on arvokas asia, sitä ei voida pitää itsestään selvänä olotilana, vaan se vaatii jatkuvaa työtä ja huolehtimista.

Arvon miehet, miksi te olette täällä tänään?

– Ensinnäkin siksi, että elämä ihmispaljoudessa johtaa nopeasti kaaokseen ja sitä kaaosta on pyrittävä hallitsemaan. Koska muuten mikään ei toimisi ja vain vahvimmat pärjäisivät. Kaaosta on hallitaan lailla ja asetuksilla sekä tarvittaessa voimalla.
Maailmaa on hallittava pienemmissä palasissa, siksi täällä on yksi maa nimeltä Suomi ja siinä maassa maakunta nimeltä Uusimaa ja siellä kaupunki nimeltä Porvoo, kotikaupunkimme.

– Toiseksi; Me emme ole vain yksilöitä, vaan olemme osa kansaa, osa heimoja, osa sukuja ja perheitä. Emme elä vain itseämme varten, vaan meillä on vastuu toisistamme. Elämän perusajatus on yhdessä olemisessa. Yhdessä olemisen edellytyksiä on varjeltava.

– Kolmanneksi; Tosiasiassa jokaisessa maailman maassa on armeija, se on joko oma armeija tai se on toisen maan armeija. Elämä on taistelua halusimme sitä tai emme.

Miksi kansojen itsenäisyysvaiheet ovat aina sotien ja taistelujen historiaa ja miksi kotimaata pitää puolustaa?

Vastausta voisi hakea siitä perusajatuksesta, että mitä tahansa tähän maailmaan syntyy, niin sen on taisteltava itselle elintila ja ravinto. Ihmiset elävät maasta sekä sen antimista ja siksi jokaisen on raivattava itselle oma elinpiiri. Sama asia koskee kategorisesti kaikkea elämää niin kasveja, eläimiä, ihmisiä ja jopa kansakuntia. Meidän elinpiirimme on Suomi ja haluamme säilyttää sen elinkelpoisena tuleville sukupolville.

Edesmennyt jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth oli vahvoilla asenteilla varustettu mies. Hänen mielestä Suomi ei hävinnyt sotaa Neuvostoliittoa vastaan, vaan mittavista tappioista huolimatta se taisteli suuren torjuntavoiton ja hävisi sodan sekä menetti maa-alueet vasta rauhansopimuksissa. Ehrnrooth osoitti sanansa useasti nuorille ja näin halusi välittää asenteensa tuleville sukupolville. Kenraali ei koskaan hävennyt pientä ja köyhää maata, vaan piti Suomea maailman parhaimpana maana meille suomalaisille ja kehotti kaikkia työskentelemään uutterasti sen hyväksi.

Kansamme itsenäisyys ja tulevaisuuden onni on kiinni sen yhtenäisyydestä, korkeasta moraalista sekä halusta työskennellä yhteisen hyvinvoinnin hyväksi.

Maanpuolustustahto on sitä, että haluamme säilyttää elintapamme ja maamme suomalaisten käsissä. Tutkimusten mukaan 75% suomalaisista on sitä mieltä että omaa maata pitää puolustaa aseellisesti. Se luku on läntisen Euroopan korkeimpia lukuja ja se on selkeä viesti siitä, että täällä asuu kansa, joka pitää vahvasti kiinni omasta elinpiiristään.

Maailmaa on pyrittävä hallitsemaan ensisijaisesti sanan voimalla, siksi tarvitaan puhetta ja politiikkaa. Mutta jossain vaiheessa voi tulla tilanteita jolloin puhe lakkaa ja aletaan käyttää voimaa ja väkivaltaa. Silloin ei enää pelkät hippiaatteet riitä, vaan Suomellakin pitää olla valmiuksia vastata voimaan voimalla tai vähintäänkin esitellä voimaa, jolloin vihollinen ymmärtää, että väkivallan käyttäminen meitä kohtaan maksaa niin paljon heille, että siitä on parasta luopua. Silloin kun poliitikot epäonnistuvat täydellisesti, silloin saattavat kenraalit joutua töihin. Ei ole valtioiden välistä ystävyyttä, on vain ihmisten välistä ystävyyttä. Siksi jokainen on myös omalla sektorillaan rauhanvälittäjä ja jokaisen meidän käyttäytymisellä on merkitystä maailmalle välittyvään Suomi-kuvaan. Pyrkikäämme rauhaan, mutta varautukaamme pahan päivän varalle.

Kehotan jokaista miestä ja naista toimimaan kansamme parhaaksi, Jumala meitä tässä kaikessa auttakoon.

Jere Riikonen
Porvoon kaupunginvaltuuston II-varapuheenjohtaja

Riikonen Porvoon valtuuston johtajistoon

Porvoon kaupunginvaltuusto valitsi 12.6. kokouksessaan Jere Riikosen (KD) valtuuston II-varapuheenjohtajaksi. Luottamuspaikka on valtuuston kolmanneksi tärkein tehtävä ja se oikeuttaa osallistumisen kaupunginhallituksen työskentelyyn puheoikeudella. Paikka tuli henkilökohtaisen äänimäärän, kokemuksen ja erityisesti Kokoomuksen kanssa tehdyn vaaliliiton seurauksena.

Porvoon Kokoomus ja Porvoon Kristillisdemokraatit muodostavat valtuustokaudelle yhteisen toiminnallisen valtuustoryhmän. Puolueet yhdessä muodostavat kolmanneksi suurimman valtuustoryhmän (kahdeksan valtuutettua), joka oikeuttaa II-varapuheenjohtajan paikkaan kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa. Vihreiden valtuustoryhmä on yhtä suuri valtuustoryhmä kuin KOK-KD-ryhmä, mutta vaaleissa Vihreät saivat kokonaisuudessaan vähemmän ääniä. Tästä syystä puolueet (Vihreät, Kokoomus ja Kristillisdemokraatit) sitoutuivat hyvässä yhteishengessä jakamaan varapuheenjohtajain paikat siten, että molemmat valtuustoryhmät vaihtavat kahden vuoden päästä varapuheenjohtajuudet päittäin. Puheenjohtajuuksien jakamisen perustavoitteena on ollut hyvä yhteistyö ja vaalituloksen kunnioittaminen.

Uusi valtuuston II-varapuheenjohtaja Jere Riikonen, pitää tärkeänä, että koko valtuusto toimisi mahdollisemman yksimielisesti ja tehokkaasti. Valtuustokausi tulee olemaan vaikea jo pelkästään maakuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen vuoksi. Lisäpaineita valtuustolle tulee toisen asteen koulutuksen järjestämisissä ja kunnan rakennuksien korjaus- ja uudisinvestoinneissa.

Riikosen mielestä tärkeät asiat pitää pystyä viemään päätöksiin asti siten, että eri vaihtoehdot tarkastellaan riittävällä laajuudella. Tämä tarkoittaa mm. valtuuston iltakoulujen pitämistä, kuntalaisdelegaatioiden vastaanottamista ja asiantuntijoiden kuulemista. Lisäksi kaupunginvaltuuston pitäisi itsessään olla yhteinen työalusta niille kaikille järkeville vaalilupauksille, joita puolueet pitivät esillä kevään 2017 kuntavaaleissa. Lupauksien pitäisi konkretisoitua ja ne eivät saisi painua puolueiden tai poliitikkojen keskinäisten kähinöiden vuoksi unholaan. Siksi Riikonen pitää tärkeänä valtuuston, hallituksen ja puolueryhmien puheenjohtajien keskinäistä hyvää kommunikaatiota. Valtuuston yhteisen päämäärän pitää olla, että tämä valtuustokausi on eteenpäin pyrkivä ja se toteuttaa sellaisia päämääriä jotka ovat jääneet aiemmin toteuttamatta.

Yhtenä valtuuston työskentelyä tehostavana toimintatapana Riikonen kannattaa yhteisen valtuusto-ohjelman tekemistä. Keskustelu valtuusto-ohjelman tekemisestä aloitetaan elokuussa, mikäli se saa kannatusta puheenjohtajistossa. Valtuusto-ohjelma ei ole perinteisen kaupunkistrategian korvaava paperi, eikä se ole valtuustosopimus. Valtuusto-ohjelma on enemmänkin koonti niistä asioista joita puolueet pitävät yhdessä tärkeinä ja toteuttamiskelpoisina, tavoiteltavina ja selvitettävinä. Yhteinen ohjelma antaisi politiikalle korostuneempaa painoarvoa ja lisäksi se osoittaisi lautakunnille, hallitukselle ja virkamiehille selkeän toimintasuunnan.

Yhtenä tärkeänä valtuusto-ohjelman asiana Riikonen pitäisi Kerava-Sipoo-Porvoo junaratayhteyden selvittämisen aloittamista. Tämä on aiemmin kaavailtua rantarataa halvempi vaihtoehto ja nyt myös entistä ajankohtaisempi, koska henkilöjunaliikenne on vapautunut kilpailulle 2017 alusta ja mm. Sipoo tavoittelee juna yhteyttä Helsingin Seudun liikenteen (HSL) kanssa. Ilman riittävää väestöpohjaa ja ilman sitoumuksia alueellisesta kaavoituskehittämisistä ratahanke ei tule saamaan eduskunnan rahoitusta.

Alkoholipolitiikan uudistus vaarantaa hyvinvoinnin

Eduskunta käsittelee parhaillaan alkoholipolitiikan uudistusta, joka vapauttaa mm. A-oluiden ja limuviinojen myynnin kaupoissa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat varoittelevat vahvempien alkoholituotteiden ja limuviinojen myynnin lisäävän alkoholin kulutusta, kansanterveydellisiä haittoja, Suomen kilpailukyvyn heikentymistä sekä sosiaalista pahoinvointia kaikissa ikäryhmissä ja perheissä.

Yhtenä riskinä nähdään myös se, että alaikäisten nuorten humalahakuinen juominen lisääntyisi entisestään limuviinojen vuoksi, koska myynnin valvonta vuotaa jo nyt.

Alkoholi ei ole elintarvike, jota ihminen tarvitsisi elääkseen, tästä syystä saatavuuden edistämiseen ei ole erityistarpeita. Monille alkoholin käyttäminen on ongelmatonta, mutta siihen sisältyy aina monia riskejä. Alkoholin runsas käyttäminen vaikeuttaa elämänhallintaa ja altistaa monille sairauksille sekä onnettomuuksille. Humalakäytös aiheuttaa paljon sosiaalista pahoinvointia mm. väkivaltaa, avioeroja ja mielensairauksia.

Alkoholin käyttäminen ei ole täysin yksilön oman valinnanvapauden asia, mikäli yhteiskunta joutuu maksamaan siitä koituvat haitat. Yhteiskunnalla on oikeus ja velvollisuus puuttua alkoholin myyntiin ja hillitä kulutusta. Parhaat keinot siihen ovat saatavuuden ja juomien alkoholipitoisuuksien rajoittaminen sekä alkoholin verotus.

Suomen alkoholimyynnin tuomat vuosittaiset verotulot olivat vuonna 2016 noin 1,3 miljardia euroa, mutta kokonaishaittojen arvioidaan olevan 4-7 miljardia euroa.

Eduskunnalla on vastuu suomalaisten hyvinvoinnista ja talouden kehityksestä. Lakien syvin tarkoitus on elämän suojeleminen. Eduskunta ei voi laittaa panimoteollisuuden etuja kansakunnan hyvinvoinnin edelle. Suhtautumisessa alkoholin humalajuomiseen pitäisi saada samanlaista onnistunutta valistusta kuin tupakan polttamisen vähentämisen ja lopettamisen kohdalla on toteutettu.

Eduskunnan päätöksenteon vähimmäisvaatimuksina on, että se perustuu käytettävissä olevaan tutkimustietoon ja pyrkii yhteiskunnan hyvinvointiin. Nyt käsittelyssä oleva esitys alkoholipolitiikan uudistamiseksi on vastuuton ja sisältää liian suuren annoksen ihmiselle vaarallista ainetta nimeltään alkoholi.

Jere Riikonen
puheenjohtaja
Porvoon Raittiusseura

Säästöjä ei voida repiä kaupungin työntekijöiden selkänahasta

Säästöjä ei voida repiä kaupungin työntekijöiden selkänahasta

Kaupunki ei enää voi säästää henkilöstön lukumäärästä, nyt on panostettava työn laatuun ja työntekijöiden jaksamiseen. Varsinkin hoitohenkilöstö on erittäin kuormittunutta jatkuvan kiireen vuoksi.

Porvoon taloudellisista tunnusluvuista näkee (oheinen kuva), että kaupungin ja sen liikelaitosten henkilöstön kokonaislukumäärä on tasaisesti pienentynyt vuodesta 2013. Mutta samalla henkilöstömenot eivät ole pienentyneet vaan päinvastoin kasvaneet. Samat työt on tehty pienemmällä henkilöstömäärällä. Tämä on johtanut siihen, että työntekijät ovat stressaantuneita ja väsyneitä. Se puolestaan näkyy sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrän lisääntymisenä. Ne ovat lisänneet sijaisien käyttötarvetta ja lisänneet omalta osaltaan henkilöstökuluja. Yleinen palkkakehitys on kuitenkin edelleen nousevien kulujen suurin yksittäinen syy.

Kaupungin yksi tärkeimpiä tehtäviä on tuottaa asukkailleen asumisen ja hyvinvoinnin palveluita. Kaupungin henkilöstö on avainasemassa niiden tuottamisessa. Henkilökunnan työkykyyn on panostettava ja tulevassa valtuustostrategiassa ei pidä laittaa mitään lisätavoitetta henkilöstön vähennyksille.

Jere Riikonen
Kaupunginvaltuutettu

Junarata Porvooseen mahdollinen!

Junarata Porvooseen mahdollinen!

Porvoosta on vuosia kaivattu suoraa junayhteyttä Helsinkiin, mutta rantaradalle ei löydy eduskunnalta tukea eikä rahoitusta. Henkilöjunaliikenteen ratainvestointi olisi mittava ja sen kannattavuus riski, ellei palvelun käyttämiselle löytyisi riittävää alueellista väestöpohjaa.

Näistä näkökulmista katsottuna junayhteys Porvoosta Helsinkiin olisi järkevintä rakentaa edullisemmin. Parasta olisi hyödyntää pääosin Porvoo-Sipoo-Kerava radan vanhaa linjausta. Porvoon päädyssä junaradan kuitenkin pitäisi kurvata Kiialan peltojen kohdalta Kuninkaanporttiin, jossa on jo valmis kaavavaraus juna-asemalle. Rata Helsinkiin Keravan kautta on alle 10 kilometriä pidempi kuin maakuntakaavavarauksessa oleva rantarata. Juna olisi ympäristöystävällinen vaihtoehto työmatkalaisille ja lähes yhtä nopea kuin linja-automatkat Porvoosta Helsinkiin.

Sipoon kunta suunnittelee aktiivisesti Helsingin Seudun liikenteen (HSL) kanssa henkilöjunaliikenteen avaamista Helsinkiin. Juna-asema Sipoon keskustaan maksaa arviolta 12 miljoonaa euroa ja uudelle Talman 9000 asukkaan alueelle on kaavassa suunniteltu junapysäkki. Sipoon investoinnit junaliikenteeseen tarvitsisivat toteutuakseen myös Porvoon väestöpohjan.

Henkilöjunaliikenne avautui vuonna 2017 avoimelle kilpailulle ja Valtion Rautatiellä (VR) ei ole enää monopolia liikenteen järjestämisessä. Useat liikenneyritykset ovat jo mukana tai ovat kiinnostuneita henkilöjunaliikennöinnistä, esimerkiksi HSL ja Onnibussi. Porvoon olisi järkevää tehdä perusteelliset selvitykset tämän ratavaihtoehdon mahdollisuuksista. Selvityksen yhteydessä pitäisi miettiä läntisten alueidemme kaavoitusta siten, että Hinthaaran ja Kulloon alue voisivat tukeutua raideliikenteeseen. Pääkaupunkiseudun väestöpaineita olisi syytä purkaa Itä-Uudenmaan suuntaan ja toimiva ratayhteys olisi paras keino metropolialueen kasvattamiseen kohti itää.

Jere Riikonen
kaupunginvaltuutettu (Kd)
Porvoo

Porvoon Postin toiminnasta ja jakelusta tehtävä selvityspyyntö (aloite 12/2016 JR)

Porvoon Kaupunginhallitukselle 20.12.2016

Valtuustoaloite
Selvityspyyntö Viestintävirastoon sekä Liikenne- ja viestintäministeriöön postilain toteutumisesta Porvoon alueella.

Esitys:
Esitetään, että Porvoon kaupunginhallitus tekee postilain toteutumisesta, postinjakelusta ja postin palvelupisteistä selvityspyynnön Viestintävirastoon ja Liikenne- ja viestintäministeriöön. Lisäksi esitetään, että Porvoon kaupunginhallitus harkitsisi asiasta (postilain rikkomisesta) valitusta oikeuskanslerille kaupunkilaisten yhteisenä edustajana.

Perustelut:
Jokaisella kansalaisella on oikeus perustason postipalveluihin kaikkialla Suomessa. Postipalvelulla on laatuvaatimukset yleispalvelulle, kirjeiden kulkunopeudelle ja toimipisteiden tiheydelle sekä laadulle. Nämä laatuvaatimukset eivät toteudu Porvoon alueella postilain vaatimalla tavalla.

Porvoossa kirjeiden kulkunopeus on hidastunut ja se uhkaa kuntalaisten oikeutta, taloutta ja terveyttä. Kunnan asukkaat ovat saaneet esimerkiksi paperisia laskujaan eräpäivien jälkeen ja kiireellisiä lääkärikutsuja myöhässä. Näistä on aiheutunut kuntalaisille taloudellista ja terveydellistä haittaa. Postin jakelussa 1. luokan kirjeposti menee perille hitaammin kuin 2. luokan kirjeposti menisi normaalisti.

Porvoossa on postin työntekijöiden mukaan yli vuoden verran jäänyt postia jakamatta 1000-4000 päivittäistä jakoa. Henkilöstöresurssit ovat tiettävästi mitoitettu vuoden hiljaisimpien postijakopäivien mukaisesti ja näin resurssit eivät ole vastanneet alueen todellista tarvetta. Tämän lisäksi uusi postinlajittelukone Porvoossa ei ole toiminut halutulla tavalla ja sekin on lisännyt jakeluhäiriöitä. Ongelmat eivät ole syntyneet vastikään, vaan ne ovat kehittyneet ajan kuluessa huonompaan suuntaan. Siksi asiaan on puututtava kaikilla mahdollisilla keinoilla ja hallinnon tasoilla.

Porvoossa on useampi yritysvetoinen asiamiesposti. Niiden palvelut ovat ruuhkautuneita, palvelutaso ei vastaa tarvetta ja toimitukset eivät löydy ilmoitetuista toimipisteistä, vaan asiakkaat joutuvat etsimään postejaan eri toimipisteistä. Vaikka perinteinen kirjeposti vähenee, niin kaupankäynti siirtyy yhä enemmän internetiin ja postin pakettikuljetusten määrä lisääntyy. Porvoon kokoinen kaupunki tarvitsisi postipalveluihin pitkälle erikoistuneen pääpostitoimiston.

Porvoon kaupunginhallituksen olisi perusteltua pyytää Viestintävirastosta ja Liikenne- ja viestintäministeriöstä pikaista selvitystä, että miten ja milloin tilanne aiotaan korjata postilain edellyttämälle tasolle.

Jere Riikonen, kaupunginvaltuutettu

Itsenäisyys on asennetta ja taistelua!

Ensi vuonna on itsenäisen Suomen satavuotisjuhlat.

Aika ajoin joku muistuttaa julkisuudessa siitä, että Venäjän tsaari Aleksanteri I julisti Suomen korotetuksi kansakuntien joukkoon Porvoon valtiopäivillä jo vuonna 1809.

Tätä julistusta on ehdoteltu itsenäisen Suomen aloitushetkeksi ja kiistämättä sillä on ollut tärkeä identiteettimerkitys kansallisvaltiomme syntymiseen.

Porvoon valtiopäiväin julistuksen taustoissa on perustavanlaatuisia ongelmia ja niiden takia se ei kelpaa itsenäisyyden synty- ja juhlahetkeksi.

Ensinnäkin julistus oli Suomensodan voittaneen valloittajakuninkaan ajatus, jolla hän osti itselleen rauhan. Sota oli käyty kansaa vastaan ja sodassa oli tapettu suomalaisia ja hävitetty heidän asuinsijojaan.

Toiseksi, kansakunnan itsenäisyyttä ei voi mikään toinen kansa antaa toiselle, vaan kansan on aina se itse otettava, synnytettävä ja julistettava.

Miksi kansojen itsenäisyysvaiheet ovat aina sotien ja taisteluiden historiaa?

Vastausta voisi hakea siitä perusajatuksesta, että mitä tahansa tähän maailmaan syntyy, niin sen on taisteltava itselleen elintila ja ravinto. Ihmiset elävät maasta sekä sen antimista ja siksi jokaisen on raivattava itselleen oma elinpiiri. Sama asia koskee kategorisesti kaikkea elämää eli kasveja, eläimiä, ihmisiä ja jopa kansakuntia.

Meidän elinpiirimme on Suomi ja haluamme säilyttää sen elinkelpoisena tuleville sukupolville.

Itsenäisyyspäivä on kansakunnan juhlapäivä, jolloin katsotaan samaan aikaan menneisyyteen sekä tulevaisuuteen. Se on päivä, jolloin kaikki kertaavat yhteistä visiota omasta kansallisvaltiosta. Perinteisesti itsenäisyyspäivänä kansa kuuntelee tarkalla korvalla sotaveteraaneja ja niitä, jotka elivät sodan aikoina, jolloin itsenäisyys oli veitsen terällä.

Edesmennyt jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth oli vahvoilla asenteilla varustettu mies. Hänen mielestä Suomi ei hävinnyt sotaa Neuvostoliittoa vastaan, vaan mittavista tappioista huolimatta se taisteli suuren torjuntavoiton ja hävisi sodan sekä menetti maa-alueet vasta rauhansopimuksissa.

Ehrnrooth osoitti sanansa useasti nuorille ja näin halusi välittää asenteensa tuleville sukupolville. Kenraali ei koskaan hävennyt pientä ja köyhää maata, vaan piti Suomea maailman parhaana maana meille suomalaisille ja kehotti kaikkia työskentelemään uutterasti sen hyväksi.

Kansamme itsenäisyys ja tulevaisuuden onni on kiinni yhtenäisyydestä, korkeasta moraalista sekä halusta työskennellä yhteisen hyvinvoinnin hyväksi. Jumala meitä tässä kaikessa auttakoon.

Jere Riikonen

Sivistysverkkoselvitys sotii kylärakenneohjelmaa vastaan!

Porvoon asukkaiden oikeudentaju on kovilla ja valtuuston päätöksentekokyky menettää uskottavuutensa, jos käsittelyssä oleva sivistysverkkoselvitys etenee päätöksiin ainoastaan esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta.

Asukkaat odottavat valtuutetuilta ja virkamiehiltä johdonmukaisuutta sekä kokonaisnäkemystä kaupungin elinolojen ja palveluiden kehittämisessä. Johdonmukaisuus pystytään toteuttamaan yhteisesti sovittujen strategioiden ja ohjelmien avulla. Kokonaisnäkemykseen puolestaan ei riitä virkamiesten eikä edes poliitikkojen näkemykset, vaan tärkeimpiä näkökulmia ovat palveluiden käyttäjien tarpeiden kuuleminen.

Porvoon kaupunginvaltuuston hyväksyi vuonna 2014 kylärakenneohjelman, jossa kaupunki sitoutui kuuden kylän palveluiden ja elinolojen kehittämiseen aina vuoteen 2030 saakka. Nyt virkamiesten valmistelema sivistysverkkoselvityksen ehdotelma ei näytä tunnistavan kylärakenneohjelman ajatuksia. Selvityksessä ehdotetaan seuraavien palvelukylien Epoon, Ilolan ja Kulloon koulujen lopettamista vastoin kylärakenneohjelman vaatimuksia. Tällaista esitystä ei vastuullinen politiikka voi hyväksyä. Asia täytyy puida huolellisesti sivistyslautakunnassa ja mukaan täytyy saada lisävaihtoehtoja, ennen kuin lopullisista linjoista päätetään valtuustossa.

Sivistysverkkoselvityksen hyvä puoli on siinä, että se osoittaa kipupisteitä joihin tarvitaan korjausta, mutta selvitys tarjoaa vastaukseksi ”vääriä lääkkeitä”. Hyväkuntoisten kyläkoulujen oppilasmäärän vähyyttä ei hoideta lakkauttamalla koulu tai sivistyskeskus, vaan esimerkiksi tehostamalla hidasta ja takertelevaa kaavoitusta sekä järjestelemällä oppilaaksiottoalueita uudelleen. Porvoo on sitoutunut tiivistämään kouluverkkoansa ja vähentämään neliöitä, mutta pitää muistaa, että vääränlainen säästäminen tuo kustannuksia toisaalla ja vähentää kaupungin vetovoimaisuutta. Porvooseen pitäisi julistaa kolmen vuoden koulurauha, jolloin pidättäydyttäisiin mullistavista uudistuksista ja keskityttäisiin ensisijaisesti jo päätettyjen suunnitelmien toteuttamiseen.

Jere Riikonen (kd), Porvoo
kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen varajäsen

Taidetehtaan kortteliin hypermarketti vai kauppahalli?

taidetehdas

Taidetehtaan kortteliin kaavoitetaan suurta hypermarketin, asuntojen ja hotellin yhdistelmää. Porvoolaiset ovat huolissaan kaupunkinsa yleisilmeestä ja kaipaavat ydinkeskusta-alueelle enemmänkin kauppahallia, kuin uutta hypermarkettia. Keskon uuden Citymarketin paikka olisi luontevampaa sijoittaa Kuninkaanporttiin kuin Taidetehtaan kortteliin.

Perusfakta on se, että Porvoo tarvitsee laadukkaat sekä monipuoliset päivittäistavarakaupat, jotka ovat riittävän lähellä asutusta ja saavutettavissa vaivatta kaikilla kulkuvälineillä. Lisäksi Taidetehtaan konsepti sekä Porvoon matkailu tarvitsevat lisää hotellikapasiteettia. Näistä näkökulmista Taidetehtaan korttelin kaavapäivitys näyttäisi olevan perusteltua ja tarpeellista.

Taidetehtaan kortteli on kaupunkikuvallisesti ainutlaatuinen paikka. Porvoojoen julkisivuille on vaikea kuvitella esityksen kaltaista tehoneliörakentamista sellaisenaan. Porvoo mielletään kauniiden rakennusten, hyvän ruoan ja makujen kaupungiksi. Nämä mielikuvat voisivat toteutua myös tämän kaavan yhteydessä.

Korttelin rakennusoikeuden haltijalla rakennusyhtiö Hartelalla pitäisi olla nyt pelisilmää. Porvoo tarvitsee kauppahallin ja Taidetehtaan kortteli olisi siihen sopiva vaihtoehto. On hyvin ymmärrettävää, että rakennusyhtiö Hartela haluaisi mieluummin yhden suuren luotettavan vuokralaisen, kuin joukon pienkauppiaita. Mutta jos kaava kaatuu valtuustokäsittelyssä, niin korttelille löytyy hiukan pienempi, mutta varmuudella vetovoimainen kauppahallikonsepti.

Kauppahallin vetovoima perustuu siihen, että lähiseudun ruoantuottajat ja pienkauppiaat lyöttäytyvät yhteen ja luovat kokonaisuuden, joka pystyy paremmin kilpailemaan suurten hypermarkettien rinnalla. Tänä päivänä käsityöläiset, pienet makeistehtaat, leipomot, liha- ja kalatalot sekä juuresmyyjät toimivat ympäri kaupunkia ja siksi niiden on vaikea kilpailla asiakasvirroista suurten markettien rinnalla. Kauppahallikokonaisuus toisi poikkeuksellisen positiivisen mahdollisuuden pienkauppiaille.

Lähiruoalla ja –tuotannolla on yhä suurempi asiakaskunta. Ihmiset haluavat tietää kuka heidän arkipäivän maukkaan ja terveellisen lähiruokansa on tuottanut ja miten. Nämä tiedot eivät ole ruokaskandaalien käryisessä maailmassa enää itsestään selviä asioita.

Porvoo tarvitsee varmuudella kauppahallin sekä uuden Citymarketin, mutta niiden sijaintia pitää miettiä tarkkaan.

Jere Riikonen
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen varajäsen
Porvoo