Ajankohtaista

RSS

Epoon koulu saa jatkaa (valtuusto 14.12.22)

Kirjoitettu kirjoittajana

Tein Porvoon kaupunginvaltuustossa esityksen Epoon koulun toiminnan jatkamisesta ja esitys voitti täpärästi.

Porvoossa vuoden 2022 toimintaa on leimannut kiistely, että saako Epoon kyläkoulu jatkaa toimintaansa vähäisen
oppilasmääränsä ja rakennusten tyydyttävän kunnon vuoksi.

Sivistyslautakunta päätti lakkauttaa koulun 1.8.2023 alkaen mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion lautakunnan esittämällä tavalla eli vähentää 120 000 euroa vuoden 2023 budjetista.

Etelä-Porvoon asukkaat nousivat vastustamaan asiaa ja siitä syntyi vaikuttava kansanliike, jossa keskustelua käytiin paikallismediassa ja aina valtakunnan mediaan saakka.

Koulua puoltavia lausuntoja tuli mm. Suomen kylät ry:ltä, asukasyhdistyksiltä, vanhempainyhdistykseltä ja Saaristoasian neuvottelukunnalta joka katsoi, että koulu palvelee myös saariston suomenkielisiä lapsia. Neuvottelukunta muistutti kaupunkia saaristolaista, joka ohjaa järjestämään peruspalvelut kohtuu hinnalla ja kohtuu etäisyydellä. Lisäksi lapsivaikutusarviot ohjasivat koulun säilyttämistä ja saaristolisä, joka on valtionosuusrahaa saariston peruspalveluiden tukemiseksi.

Allekirjoittanut teki valtuustossa esityksen, että 120 000 euroa palautetaan talousarvioon ja lisätään teksti, joka kertoo kaupunginvaltuuston tahtotilan Epoon koulun osalta ja ohjaa sivistyslautakuntaa päätöksessään. Tekstilisäys oli seuraavanlainen:

Lisäksi suomenkielisen palveluverkon kehittäminen ja turvaaminen saariston ja Etelä-Porvoon oppilaat huomioiden luo velvoitteen tarkastella ja toteuttaa Epoon koulun tuottamat palvelut saaristolain, yhdenvertaisuuslain ja kylärakenneohjelman vaatimusten pohjalta nykyisellä Epoon koulun oppilaaksiottoalueella.

Esitys voitti täpärästi kaupunginhallituksen pohjaesityksen äänillä 29-21.

Tämän seurauksena Epoon koulu säilyy ja kylä voi kehittyä kylärakenneohjelman mukaan ja lisäksi valtuusto päätti samassa
kokouksessa, että Epoon alueen kaavaan ja tonttien markkinointiin laitetaan vauhtia, jotta uusia asukkaita muuttaa koulun toiminta-alueelle.

Jere Riikonen

Kouluruokaan parannuksia harkiten (valtuustopuhe 14.12.22)

Kirjoitettu kirjoittajana

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja rakkaat lähimmäiset

Joulu on taas ja kattilat täynnä puuroo, ja nyt sitä saa ja nyt sitä saa…

Lastenjuhla, Joulu lähenee, mutta niin lähenee eduskuntavaalitkin. Miten se näkyy? No, Joulupukki jakaa lahjoja ja poliitikko euroja. Molemmat yrittävät olla kivoja lapsille ja jäädä mieliin hyväntekijöinä. Joulupukille antaminen on helppoa, kun lahjojen maksajana ovat viime kädessä ne vanhemmat ja euroja jakavan poliitikon kohdalla se joku antaja on veronmaksaja ja se ehtymätön kaupungin kassa.

Jos nyt ei vielä ole tullut selväksi, että mistä nyt puhun, niin yritän pitää miljoonan euron ruokapuheen.
Kaupunginhallitus äänesti talousarvioesitykseen täysin valmistelemattoman miljoonan euron lisäyksen koulu- ja päiväkotiruokaan. Lisäys on 50centtiä per päivä per pää. Kustannusten nousu on prosentuaalisesti suuri, + 25%.

Tämä esitys oli yllätys ilmeisesti myös virkamiehille ja ruokapalveluiden toimijoille, koska he eivät ole indikoineet laatuongelmia tai erityisiä valituksia kouluruoasta. Lukuunottamatta sitä järkyttävää nuppineula-ilkivaltaa Kvarnbackenin koulussa, josta saimme negatiivista uutisointia maan iltapäivälehtien lööppeissä asti.

Ainakin jotkut esitystä ajaneet poliitikot ovat julkisesti kertoneet, että ei kouluruuassa sinänsä ole mitään vikaa, mutta mielikuva hyvästä kouluruoasta pitää palauttaa tai houkuttelevuutta täytyy ainakin nostaa, ja se saa maksaa miljoona euroa. Katsotaan ja selvitetään sitten myöhemmin, että kuinka hyvää ruokaa sillä saadaan aikaan.

Tämä näyttää siltä, että olemme puhaltamassa miljoonan euron tyhjää kuplaa ja sanomme virkamiehille, että yrittäkää keksiä, että miten se täytetään, nyt on tilaa ja valinnanvapautta toteuttaa unelmia. Perusteettomasta rahan viskelystä, ei ole koskaan seurannut parasta lopputulosta. Politiikan tekemisen lähtökohta pitää olla aina aito tarve, eikä mielihalu.

Tarve osoitetaan mittaamalla ja se mittaus pitää perustua tarpeeksi kattavaan otantaan.

Koulu- ja päiväkotiruuasta on yhtä monta mielipidettä kuin on oppilasta ja lasta. Muistan omasta lapsuudesta, että toisista ruuista tykättiin ja toisista ei. Koskaan ei päästä kaikkia miellyttävään lopputulokseen, mutta koulun näkkäri on aina hyvää, se on fakta. Ruokalajikohtaista hävikkiä on syytä edelleen mitata, jotta saadaan ruokalistat sellaisiksi, että oppilaat eivät väistä joitain ruokia.

Ruoka on valmistettu Porvoossa kansallisten ravintosuositusten mukaan. Se on ravinteikasta, terveellistä, monipuolista ja jopa kustannustehokasta uudehkon keskuskeittiön ansiosta. Lisäksi ruuan hankinnassa ja valmistamisessa on huomioitu vastuullisuus ympäristöstä.

Iso plussa on sekin, että Porvoossa tarjotaan lapsille runebergin tortut, laskiaispullat ja pipareita. Näin ei todellakaan ole joka kunnassa.

Tosiasia on sekin, että kouluruuan on vaikea kilpailla mausta kotiruuan kanssa myös siksi, että mm. mausteiden ja suolan määrät maun tuottajina ovat alemmalla tasolla kuin kotiruoassa. Mutta, nälkä on edelleen maailman paras mauste.

Viime valtuustokauden puolella kaupunginvaltuutetut kävivät maistelemassa kouluissa kouluruokaa eri päivinä, saimme kaksi ruokalippua, ja mahdollisuuden mennä syömään aivan itse valitsemina päivinä. Istuimme opettajien ja oppilaiden kanssa pöydässä ja hämmästelimme kuinka hyvää kouluruokaa saimme. Opettajatkin antoivat ruuasta hyvää palautetta. Supernegatiivista palautetta tuli viime kaudella lähinnä yhdestä kasvisruoasta, mutta se poistettiin listoilta palautteen vuoksi.

Lisäksi vaikka kouluruoka olisi kuinka hyvää ja maukasta tahansa, niin osa teini-ikäisistä nuorista valitsee omavalintaiset ostoruuat ja omaehtoisen ruokailutapahtuman koulun ulkopuolella. Omat teini-ikäiset lapset tykkäävät kouluruoasta ja ihmettelevät, että miksi kaikki valittavat aina ruuasta.

Nyt yritän esittää kompromissihakuisen vastaesityksen perusteluineen:

Inflaatio ruuan osalta laukkaa kovaa vauhtia lähes 10%, mutta sekin oli jo huomioitu ennakolta kaupunginjohtajan alkuperäisessä talousarvio esityksessä.

Olemme aiemmin leikanneet ruoasta 40 000€ kestävän taloudenohjelman seurauksena, tosin sekin on jo korjattu vähitellen.

Niin silti lapsiin ja heidän ruokaan kannattaa panostaa ja kun olette noin laajalla rintamalla esittämässä noin suurta korotusta, niin teen maltillisemman esityksen kaupunginhallituksen pohjaesitystä vastaan:

Kouluruokaan tehdään 300 000€ tasokorotus 1000 000 euroa sijaan.

Perusteluna: Ruoan raaka-aineiden hintoihin ja tuotantokustannuksiin kohdistuu kasvavaa inflaatiopainetta. Ruoan laatuun sekä raaka-aineisiin panostamalla voidaan edistää koulu- ja päiväkotiruoan menekkiä. Samalla raaka-aineiden valinnoissa voidaan myös edistää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista.

Loppukaneettina: Jos tämä korotus ei jostain syystä riitä ja valtuusto seuraavana vuonna haluaa kohdentaa lisätoimia kouluruokaa, niin se kannattaa tehdä ehdottomasti portaittain ja etukäteen valmistellen, eikä suoraan miljoonan euron lisäyksellä.

Kiitos

Jere Riikonen

Juomavesi vs. uraanikaivos (Uusimaa 29.8.2022)

Kirjoitettu kirjoittajana

Meille suomalaisille puhdas juomavesi on lähes itsestään selvää. Suomi on maailman vesistöisimpiä maita, mutta monessa maailmankolkassa käyttökelpoisen veden puutteen vuoksi taistellaan, nähdään nälkää ja joudutaan lähtemään pakolaiseksi.

Monin paikoin ympäristön haitta-aineet, jätevedet, kaivosteollisuus, ilmastonmuutos ja tulvat ovat turmelleet vesivaroja.

Puhtaan veden tärkeyttä ei voi vähätellä, koska se on jokaisen elollisen perustarve ja ihmisoikeus. Tästä syystä juomavesi ei voi koskaan olla sellainen kaupallinen tuote, jota myydään tarkoituksena rikastua. Vesihuoltolain mukaan talousveden tuottaminen ja jätevesien käsittely on vesihuoltoalueella kuntien vastuulla. Lisäksi laki määrää, että veden hinnan tulee olla kohtuullinen ja juomakelpoista vettä pitää olla asukkaiden saatavilla.

Porvoon seudulla talousvettä saadaan useasta paikasta, mutta eniten vettä saadaan Porvoonjokilaaksossa muodostuneesta pohjavedestä. Saksalan, Kerkkoon, Linnamäen ja Suomenkylän vedenottamoiden turvallinen vedentuotanto perustuu siihen, että laajan jokilaakson vedenmuodostuksen alueella ei ole sellaista teollisuutta, joka uhkaa vesistöä ja pohjavettä.

Porvoo panostaa parhaillaan jokilaaksosta saatavaan talousveteen rakentamalla uutta vedenkäsittelylaitosta Saksalaan, laitos valmistuu vuonna 2024.

Samaan aikaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on myöntänyt Itä-Uudenmaan alueelle malminetsintään oikeuttavan valtausluvan ElementX -yhtiölle, jonka tausta-ajatuksena on lähinnä uraanikaivoksen perustaminen.

Kaivostoiminta on aina erittäin suuri ympäristöuhka vesistöille ja vaatisi riskikartoitukset ja mittavat ympäristövaikutusten arviointimenettelyt (YVA). On aivan mahdotonta nähdä, että valtausluvan saaneella yhtiöllä olisi mahdollisuuksia perustaa kaivos ainakaan Porvoonjokilaakson laajalla vesienmuodostusalueella. Kaivoshankkeen esteenä olisi terveydensuojelulaki sekä vesilaki ja ainakin vesilaitos osaltaan tulisi valituksillaan varmistamaan sen, että tällainen riski ei konkretisoituisi ja uhkaisi alueemme talousvetemme laatua ja saatavuutta.

Kolumnisti on Liikelaitos Porvoon veden johtokunnan puheenjohtaja sekä kaupungin valtuutettu ja aluevaltuutettu

Mökkeilyä (Uusimaa 25.7.2022)

Kirjoitettu kirjoittajana

Kirjoittelen kolumnia mökin terassilla helteessä. Mökillä oleminen on osa suomalaisen sielunmaisemaa, johon kuuluu metsä, ranta sekä luonnon läheisyys. Mökkeily on pakopaikka maailman myllerryksestä ja se on oman asennon vaihtamista joka suuntaan. Maisemat, rutiinit, naapurit ja lähikauppa korvaantuvat toisiin ja sen voi kokea vapauttavana. Mökkeily on suosituin lomailun muoto ja se on vilkkaimmillaan juuri heinäkuussa.

Suomi on maailman mittakaavassa poikkeava mökkeilyn suurvalta. Arviolta jopa 2,4 miljoonaa suomalaista mökkeilee vuosittain. Suomessa vapaa-ajan asuntojen määrä on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2020 maassa oli 508 289 Tilastokeskuksen määritelmän mukaista kesämökkiä. Porvoossa vapaa-ajan asuntoja on noin 3700 kpl, Loviisassa 3200, Sipoossa 2200 ja Askolassa 600.

Mökkeilyn suosio on kasvanut mökkien varustelutason parantumisen ja nyt varsinkin koronapandemian sekä etätyön mahdollisuuksien kehittymisen vuoksi. Luonnonvarakeskuksen tekemän mökkibarometrin mukaan vuonna 2016 mökeillä vietettiin keskimäärin 79 vrk/v, mutta vuonna 2020 luku kohosi jo 103 vuorokauteen.

Mökeistä on tullut yhä enemmän ihmisten kakkoskoteja tai jopa ykköskoteja ympäri vuoden. Tätä asumisen trendiä kuvaillaan monipaikkaisuudeksi. Se haastaa päättäjät miettimään, että kuinka mökkiläisten lisääntyviin palvelutarpeisiin vastataan ja miten mökkiläisellä voisi olla vaikutusmahdollisuuksia mökkikuntansa asioihin.

Eduskunta kävi aiemmin keskustelua kaksoiskuntalaisuudesta, joka olisi jakanut verot asuin- ja mökkikuntien välillä ja antanut äänestysoikeudet. Ajatusta vastusivat erityisesti suuret kaupungit, jotka olisivat menettäneet verotuloja. Eduskunta tyytyi päivittämään kuntalain vuonna 2018, jossa todetaan kunnan velvollisuudeksi huomioida vapaa-ajan asukkaat päätöksenteossa. Kuntalaki siis ohjaa kuntia luomaan vaikuttamiskanavat mökkiläisten kuulemiseksi, mutta näitä mökkitoimikuntia ei ole toistaiseksi juurikaan kunnissa näkynyt.

Kolumnisti on Porvoon kaupunginvaltuutettu (Kd)

Tarvitaanko kirjastoja tulevaisuudessa? (Uusimaa 27.6.2022)

Kirjoitettu kirjoittajana

Kysyin otsikon kysymyksen perheemme nuorisolta ja vastaukseksi sain, että tietenkin tarvitaan!

Kirjasto kuuluu suomalaisten ”ikiaikaisiin” instituutioihin kuten vaikkapa kirkko, koulu, sairaala ja puolueet. Suomi on perustettu kansakouluissa ja kirjastoissa. Jo 1860 luvulta kirjastopalvelut taattiin lailla ja nykyäänkin se on yksi kunnan lakisääteinen tehtävä.

Suomessa oli 1960 luvulla jopa 4000 kirjastoa, mutta nyt 728 kirjastoa ja 128 kirjastoautoa. Kuntien budjetissa kirjaston osuus on vuosittain noin 1 % ja valtakunnallisesti noin 50 euroa asukasta kohden. Kirjaston suurkuluttajia ovat lapsiperheet ja kirjaston rauhallisissa tiloissa opiskelevat nuoret. Vaikka kirjojen hautajaisia on uumoiltu internetin keksimisestä lähtien, niin monet haluavat lukea ja selata edelleen konkreettisia kirjoja ja lehtiä.

Kirjasto yksinkertaisemmillaan mielletään kirjojen ja tallenteiden lainaus- ja lukupaikaksi. Mutta nämä ”lainastot” ovat todellisuudessa yhteiskuntamme sivistyskeskuksia. Kirjastot toimivat yhteiskunnan muistina ja tukevat kansalaisuutta, jossa sananvapaus ja tasa-arvo toteutuvat. Kirjasto ei lähtökohtaisesti sulje ulkopuolelle yhtäkään ideologiaa, uskontoa tai kirjoitusta.

Mutta onko perinteisellä kirjastolla tulevaisuutta? Kirjojen ja lehtien painaminen vähentyy ja ihmiset ovat siirtymässä tiedon haussa ja viihteessä sähköisiin vaihtoehtoihin, kuten Wikipediaan, e-kirjoihin sekä suoratoistopalveluihin.

Kirjastoa tarvitaan, se on selvä. Sen tehtävä on houkutella tiedon äärelle ja sen vahvuus on osaava henkilöstö, joka hallitsee tiedon kaivamisen ja palvelemisen.

Tarvitsemme ei kaupallisia, rauhallisia julkisia kirjaston kaltaisia tiloja, joiden aukiolot kattavat myös viikonloput, jolloin ihmisillä on vapaa-aikaa.

Positiivista on se, että kirjastot ovat kyenneet uudistumaan kehittämällä esimerkiksi itsepalvelukirjastoja ja nettipalveluitaan nykytrendejä seuraten. Lukuintoa kesään!

kirjoittaja on porvoolainen kaupunginvaltuutettu

Porvoon tilinpäätös 2021 ja arviointikertomus

Kirjoitettu kirjoittajana

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut sekä läsnäolijat

Tilinpäätös on katsaus menneen vuoden toimintaan sekä talouslukuihin, mutta samalla se antaa myös suuntaviivoja tulevaan. Kunta ei ole kuin yritys, jonka tehtävänä on tuottaa taloudellista voittoa ja ylijäämää omistajilleen. Kunnan ensisijaisina tehtävinä on tuottaa palveluja, rakentaa yhteistä infraa, turvata alueen elinvoima ja kehitys. Kaikkeen edellä mainittuun tarvitaan hyvää taloudenpitoa sekä näkemyksellistä päätöksentekoa, joka tähtää tehokkaaseen ja kilpailukykyiseen palveluiden tuottamiseen ja järjestämiseen.

Vuosi 2021 oli kuntavaalivuosi sekä koronavuosi, ja se löi myös oman leimansa päätöksentekoon, talouteen ja henkilöstön jaksamiseen. Juuri tänä päivänä on useissa Suomen kunnissa vastaavanlainen tilinpäätökseen ja arviointikertomukseen keskittynyt valtuustonkokous. Tästä syystä kävin uteliaisuuttani lukemassa, että minkälaiset tilinpäätökset ja toimintakertomukset ovat Porvoon verrokkikuntina pidetyissä kaupungeissa Lohjalla ja Vaasassa. Niitä lukiessa alkoi tuntua, että aivan kuin lukisin meidän kaupunkimme omaa toimintakertomusta. Sieltä löytyi samat positiiviset verokertymät, Sote-menojen ylitykset ja henkilöstön jaksamiseen ja rekrytointeihin kohdistuvat haasteet.

Erona voidaan kuitenkin mainita se, että yhteisöverokertymän osalta Porvoo oli huomattavasti onnekkaampi kuin verrokkikunnat ja ylijäämämme tulos näyttää 53 miljoonaa euron kertymää. Tämä vertailu ja tilanteen samankaltaisuus osoittavat ehkä enemmänkin sitä, että kunnat eivät ole erillisiä talousalueita, vaan osa suurta kokonaisuutta, jossa meidän oma ohjauskykymme kaupungin talouden suunnan suhteen on vähäistä. Maailmantalouden ja Suomen nousu- tai laskuvire on se, mikä määrittelee pääasiassa kaupunkimme talouden suunnan.

Tämä näkökulma pitää tunnistaa ja se pitää huomioida toiminnassamme. Nyt käsillä oleva Ukrainan sota, pakolaisvirrat, inflaatio ja Euroopan keskuspankin alkanut koronnostojen sarja ovat uhka erityisesti velkaiselle kuntataloudelle. Siksi on hyvä, että kaupunki pystyi vähentämään velkaansa viime vuonna 15 miljoonaa euroa ja velkataakka keveni 140 miljoonaan euroon. Tätä velan vähentämisen linjaa ja korkoriskeiltä suojautumista on edelleenkin jatkettava. Saman aikaisesti investointeja ja niiden rahoitusmuotoja pitää harkita erittäin huolella. Investoinnit pitäisi toteuttaa ensisijaisesti vuosikatteella ja houkuttelevista leasing -rahoituksista pitää muistaa se, että käyttötalouteen jo muutenkin kohdistuu paineita varsinkin, kun kuntapuolelle neuvoteltiin yleistä linjaa korkeammat palkkasopimukset.

Kaupungin talouden pidemmän aikavälin kestävyyttä on syytä tarkastella ilman yhteisöveron sattuman varaisia kertymiä tai ainakin niihin pitäisi suhtautua suurella varauksella. Näin kaupungin rahoitusjohto onkin tehnyt. Valtuutettuina olemme kuitenkin aina yhtä yllättyneitä, kun saamme sittenkin taas jättikertymän yhteisöverotuloja. Tarkastuslautakunta on arviointiraportissaan kiinnittänyt tähän seikkaan oikeutetusti huomiota. Rahoitusjohdon olisi syytä pitää valtuusto paremmin ajan tasalla yhteisöverokertymien suhteen. Tämä ei ole suuri moite, vaan pikemminkin informoimisen kehittämistä ajantasaisempaan suuntaan. Yhteisöverojen painoarvo tulee väkisinkin pienemään Alueelle siirtyvän osuuden vuoksi.

Kysymys kuluu pitääkö meidän olla huolissamme tilinpäätöksestä ja talouskehityksestämme? Vastaus on, että pitää. Käyttötaloutemme kulut kasvavat liian ripeästi ja tasapainomme perustuu yksipuolisesti suhdanneherkkiin yhteisöverokertymiin.

Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että teemme kaiken sen hyvin ja tehokkaasti, mitä kykenemme Porvoossa tekemään ja mistä pystymme päättämään.

Pidämme tärkeänä, että saavutettua talouden ylijäämää käytetään erityisesti kaupungin kasvua, elinvoimaa ja pitovoimaa edistäviin toimiin ja hankkeisiin. Vain siten pystymme pitämään ihmiset Porvoossa ja houkuttelemaan alueelle uusia veronmaksajia ja yrityksiä, jotka tuovat työtä ja toimeliasuutta.

Pidämme tärkeänä, että kunnan peruspalvelut toimivat ja henkilöstön haastavaa ja hyvää työtä on huomioitu ylimääräisillä bonuksilla.

Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä omalta osaltaan hyväksyy tilinpäätöksen vuodelta 2021

Mutta kaupunginhallituksen esityksestä poiketen, yhteinen valtuustoryhmämme esittää, että tilikauden 2021 tuloksen käsittelystä päätetään seuraavaa:
Kokonniemen liikuntakeskuksen investointivaraus 20 000 000,00 euroa, muutetaan 25 000 000,00 euroksi ja vastaavasti Tilikauden ylijäämä 24 547 918,70 euroa siirretään edellisten tilikausien ylijäämään kuluvan vuoden kirjanpidossa (eli luvusta on vähennetty 5 000 000,00 euroa).

Perusteluna: Liikuntakeskuksen investointivaraus on liian pieni hankkeen laajuus huomioiden. Hanke on itsessään tärkeä ja toteutuessaan se on merkittävä panostus kaupungin hyvinvointiin sekä veto ja pitovoimaan.

Valtuustoryhmämme haluaa osoittaa vielä kiitokset viranhaltijajohdolle ja sitä kautta välitettäväksi koko kaupungin henkilöstölle taloudellisen ja toiminnallisen vuoden 2021 hyvästä toteutumisesta.

Arvoisa puheenjohtaja, vielä arviointikertomuksesta:

Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kiittää Tarkastuslautakuntaa arviointikertomuksen uudenlaisesta hyvästä otteesta.
Esitystapa on selkeä sekä hyvin jäsennelty. Kertomus muistuttaa painokkaasti kaupunginhallitusta sekä toimialoja sitoutumaan myös edellisten vuosien tarkastuksissa havaittuihin puutteisiin ja viemään korjaukset läpi.

Tarkastuslautakunta on valtuuston työkalu jatkuvaan toiminnan parantamiseen, eikä vain yksi arviointikertomus, johon vuosittain on pakko vastata. Lautakunta perustellusti peräänkuuluttaa kehittämisresurssien riittävyyttä, johtajien kiire ei saa olla este toiminnan sujuvuuden ja tehokkuuden parantamatta jättämisestä. Kehittämisestä on hyötyä ja parhaimmillaan se yksinkertaistaa ja nopeuttaa työntekoa ja prosesseja.

Valtuustoryhmämme mielestä lautakunta on ottanut kertomuksessaan tarkasteluun valtuustolle hyvin tärkeän teeman, strategian. Jotta kaupunkistrategia toimisi johtamisen välineenä, niin se tarvitsee selkeitä tavoitteita, tavoitetasoja, joihin pyritään ja jotka ovat saavutettavissa. Pelkät valitut kehityssuunnat eivät ole riittäviä kuvaamaan strategian etenemistä. Siksi lautakunta peräänkuuluttaa mittareiden puutetta ja muistuttaa, että jo olemassa olevia mittareita on päivitettävä. Huomiot ovat oikeita ja valtuustoryhmämme katsookin, että nyt uusi päivitetty strategia tarvitsee aiempaa selkeämpiä tavoitetasoja ja toimintaa kuvaavia mittareita, joita tarvitaan erityisesti tavoitteiden toteuttamisen kannalta kriittisissä toiminnan kohdissa.

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupungin toimintakulut ovat nousseet 2012-2021 peräti 24,1% prosentilla, kun vastaavasti elinkustannusindeksin mukainen kustannusnousu on ollut tuona ajanjaksona vain 8,3%. Valtuustoryhmäämme kiinnostaisi tietää, että mikä osuus käyttötalouden toimintakuluista on tullut leasing- ja elinkaarirakennushankkeista. Tämä selkeyttäisi käsitystä kustannuksien vertailtavuudesta elinkustanneindeksiin.

Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä peräänkuuluttaa valtuuston ja tarkastuslautakunnan vuorovaikutteisempaa toimintaa pitkin kalenterivuotta. Ainakin kerran vuodessa olisi hyvä olla iltakoulu, joka käsittelisi strategian ja toiminnan välistä suhdetta, strategian etenemistä sekä muita tärkeitä teemoja.

kiitos

Jere Riikonen Kok-Kd valtuustoryhmän varapuheenjohtaja

Ahmadin hätä (Uusimaa 30.5.2022)

Kirjoitettu kirjoittajana

Ystävystyin suuren pakolaisaallon aikaan afganistanilaisen Ahmadin kanssa. Vähän tämän jälkeen Ahmad perheineen palautettiin Suomesta Saksaan. Hyvästellessään Ahmad sanoi, kuinka epäreilulta se hänestä tuntuu, että hän vain sattui syntymään romahtaneeseen yhteiskuntaan ja minä sain syntyä Suomeen.

Ymmärsin jotain siitä ahdistuksesta, koska Afganistan on vienyt paljon meidänkin perheeltämme.

Kävimme syksyllä 2004 Afganistanissa katsomassa vaimoni Ullan perheen entistä kotia Kabulissa ja hänen vanhempiensa hautaa brittiläisellä hautausmaalla. Heidän hollantilaissuomalainen perhe oli 1980 luvun alussa kehitysyhteistyössä Kabulin Noorin silmäklinikalla. Tuohon aikaan Neuvostoliitto miehitti suhteellisen kehittyneen Afganistanin ja yhteiskunta suistui sotaan ja sekasortoon. Osansa kaaoksesta saivat myös auttamistyöntekijöinä olleet Ullan vanhemmat Eeva ja Erik Barendsen, jotka murhattiin julmasti islamistien puukoilla heidän omassa kodissaan. Kolmevuotias Ulla ja hänen viisivuotias veli huumattiin tuona yönä ja aamulla he löysivät kuolleet vanhempansa sidottuina. Lapset evakuoitiin turvalliseen koti-Suomeen.

Kertomus kuulostaa epätodelliselta, mutta ikävintä asiassa on se, että samanlainen väkivalta, kaaos, toivottomuus ja myös nälkä on jälleen vallitseva asiaintila talebanien hallitsemassa Afganistanissa. Eikä vain siellä, vaan nyt täällä Euroopassa, Ukrainassa. Afganistanin kaaokseen antoi kipinän Neuvostoliitto ja Ukrainan kaaokseen Venäjä.

Pakolaisuus tuo maailman pahoinvoinnin vaikutukset väkisin lähellemme. Seuraisimme sitä mieluusti sivusta, mutta aidosti hädässä olevia on autettava. Tosiasia on sekin, että toisten hätä on suurempi kuin toisten. Kaikkia pakolaisia ei voida vastaanottaa, vaan apua on rajattava ja kanavoitava muilla keinoin. Pakolaisia on turha kuitenkaan syyllistää turvapaikan ja lastensa paremman tulevaisuuden etsimisestä, koska me kaikki tavoittelemme sitä samaa.

Kirjoittaja on Itä-Uudenmaan aluevaltuutettu ja Porvoon kaupunginvaltuutettu

Itämeren hylyt kertovat historiaa (Uusimaa 1.5.2022)

Kirjoitettu kirjoittajana

Kirjoittelen tätä kolumnia Ahvenanmerellä merentutkimusalus Arandalla. Vettä on laivan alapuolella lähes 300 metriä. Teemme nyt meriveden tutkimusta, mutta toisinaan olemme Suomenlahdella merenpohjasta luodanneet öljyä vuotavia laivanhylkyjä, joista toisia koristavat hakaristit, sirppi ja vasara tai kaksipäiset kotkat.

Nuo sotalaivat ja sukellusveneet yhä pulpauttelevat vedenpintaan öljyläikkiä. Hylkyihin on tarttunut kalastajien haamuverkkoja ja vierellä voi olla ruostuneita merimiinoja sekä sotilaiden nahkasaappaita ja kypäriä, joista miehet ovat liuenneet sisältä.

Historia on aina läsnä Itämerellä ja se tuntuu yhä uudelleen toistavansa itseään yli sukupolvien. Kurkistus Itämeren pohjaan kertoo monissa paikoissa vanhoista meritaisteluista idän ja lännen välillä. Näiltäkin Ahvenanmaan vesiltä löytyy merenpohjasta vanhoja tykin raatoja, jotka upposivat jäihin silloin kun venäläiset jahtasivat pakenevia ruotsalaisia aina Tukholman reunamille saakka. Kyseinen Suomen sota olikin Ruotsille heidän viimeisin sotansa, mutta sama uhkakuva elää ja voimistuu.

Itämerellä on seilattu aktiivisesti noin tuhat vuotta ja eri vuosisatojen tapahtumat ovat jättäneet omat merkkinsä meren pohjaan. Itämerestä on löydetty 8000 laivanhylkyä ja lisää löytyy uusien tutkimus- ja kuvantamismenetelmien avulla.

Itämerellä hylyt säilyvät pitkään ja ruostuminen on hitaampaa. Itämeri poikkeaa valtameristä vähäsuolaisuuden, kylmyyden, vähähappisuuden puolesta ja lisäksi merestä puuttuu laivamato, joka tuhoaa puiset hylyt.

Meren pohjassa makaa siksi myös hyvin säilyneitä puulaivojen hylkyjä, joiden lastina oli mm. ylelliset tavarat Euroopasta Venäjän ylimystölle ja hoville. Näitä sen ajan oligarkkien arvokuljetuksia saattoivat kaappareiden pelossa hollantilaiset sotalaivat, joista ainakin yksi alus makaa kauniisti 50 metrin syvyydessä tykkeineen Porvoon edustalla.

Kirjoittaja työskentelee merianalyytikkona Suomen Ympäristökeskuksessa ja on Porvoon kaupunginvaltuutettu sekä Itä-Uudenmaan aluevaltuutettu

Kieltolaki vai salliva ”kotikasvatus” (Uusimaa 23.3.2022)

Kirjoitettu kirjoittajana

Mikä alkaa Oton päivänä ja loppuu Yrjön päivänä? Kalenterista sen näkee, että kyseessä on seitsemän päivän ryyppyputki. Anteeksi kaikki Otto ja Yrjö nimiset, vitsi on huono, mutta siinä on symbolinen viesti. Alkoholin liikakäyttö aiheuttaa huonovointisuuden niin fyysisesti kuin henkisesti.

Suomessa alkoholin käyttäminen on pitkälti yksilönvapauden asia, mutta koska sen väärinkäyttö ja monet haittavaikutukset tulevat kuitenkin yhteiskunnan maksettavaksi, niin lainsäätäjät ovat luoneet rajoituksia alkoholin saatavuuteen ja käyttöön.

Muiden päihdyttävien aineiden osalta Suomi on kannoissaan vieläkin jyrkempi. Esimerkiksi kannabiksen eli marihuanan käyttäminen, hallussapito ja jopa kasvin kotikasvattamiset ovat lailla kielletty, mutta asiasta on tehty sallimista esittävä kansalaisaloite eduskunnalle.

Kannabiksen rajoituksien purkamista kannattavien mielestä käytön vaaroja liioitellaan ja haitoista ei ole riittävästi näyttöä ja lisäksi verottajaltakin jää kauppatulot saamatta.

Kuitenkin terveyden, turvallisuuden ja oikeuden asiantuntijoiden kuulemisissa on oltu hyvinkin yksimielisiä siitä, että kannabiksen vapauttaminen ei johda hyvään lopputulokseen.

Lisäksi hälyttäviä tutkimustuloksia on saatu Yhdysvaltojen Coloradon osavaltiosta, jossa kannabiksen viihdekäyttö laillistettiin vuonna 2014. Coloradossa kannabiksen yhtä verotuotto dollaria kohden on jouduttu laittamaan 4,5 dollaria laillistamisen negatiivisten haittojen hoitoon. Haitat ovat näkyneet liikenneonnettomuuksina, sairaalakäynteinä, itsemurhina jne. Huomion arvoista on sekin, että Colorado on asukasmäärältään ja pinta-alaltaan Suomen kokoluokkaa.

Vastuullisena kansalaisena on todettava, että meidän on tehtävä kaikkemme päihteiden käytön ja niiden haittojen vähentämiseksi. Huumausaineet eivät kuulu ihmisen elämään ja varsinkin nuorille on saatava elämään ihan muuta potkua kuin päihteet.

Jere Riikonen

Kirjoittaja on Raittiusseuran puheenjohtaja, Porvoon kaupunginvaltuutettu ja Itä-Uudenmaan aluevaltuutettu

Kuntien imagot buustataan iskevillä sloganeilla (Uusimaa 28.2.2022)

Kirjoitettu kirjoittajana

Kuntien iskulauseiden tarkoituksena on herättää myönteisiä mielikuvia paikkakunnista. Näitä sloganeita laitetaan kuntien kotisivuille ja tervetuloa-kyltteihin. Usein iskulauseet muotoillaan sopiviksi kunnan sijainnin, tunnuspiirteiden tai historian mukaisista teemoista.

Mutta jos paikkakunnalla ei löydy mainittavia erityispiirteitä, niin rohkeimmat kunnat ovat uskaltautuneet turvautumaan huomion herättämisessä jopa huumoriin. Joroinen tituleeraa itseään termillä ”Swingaava Savon Pariisi”. Joku aika sitten maailmalla huomiota sai Kainuun Puolanka, joka tuotteisti pessimismin sloganilla, ”Puolanka – vielä ehdit kääntyä pois”. Seinäjoki puolestaan julistaa reteesti olevansa ”Avaruuden pääkaupunki”, tämänkin tajuaa, kunhan tietää sen sijaitsevan Pohjanmaan lakeuksilla. Somero lähti siteeraamaan laulajaansa Rauli ”Badding” Somerjokea ja laittoi tunnukseksi ”Satumaa ellei ihan paratiisi”.

Sarkasmilla ja sanoilla leikkiminen on haastavaa, koska ihmiset ajattelevat niin eri tavalla. Esimerkiksi ”Pori pääsee ihon alle”, – mitä ihmettä, onko Porissa jotain yleisiä huumeiden piikityshuoneita vai mitä se tarkoittaa? Kryptisten sloganien sisäistäminen vaatii taustaselvittelyä ja se lienee tarkoituskin. Ihmiset käyvät kunnan nettisivuilla ja nielaisevat koukun.

Itä-Uudellamaalla on pitäydytty kuntien iskulauseissa asialinjalla. Porvoo julistaa olevansa ”Unelmien kotikaupunki”, Loviisa ”Pieni kaupunki, suuria elämyksiä”, Askola ”Maaseudun sydänmailla”. Poikkeuksena on Sipoo, joka nimesi itsensä ”Suomen halutuimmaksi”. Lause juontaa aikaan, jolloin Helsinki halusi siivun Sipoon alueista. Tämän päivän kontekstissa on totta, että Sipoo on Suomen muuttovoittoisin kunta.

Porvoo voisi sloganissaan kokeilla ehkäpä jopa sarkasmia ”Suomen autoiluvihamielisin kaupunki”. Älä tule autolla, tule kävellen tai pyörällä. Ongelman ymmärtää, jos saa käsiinsä uuden kaupunkistrategian luonnoksen, kuuntelee asukkaita tai silmäilee uutta torikaavaa.