Uutiset

RSS

Saaristoneuvoston perustaminen Porvooseen (lehdistötiedote ja aloite)

Kirjoitettu kirjoittajana

LEHDISTÖTIEDOTE 20.3.2025

Valtuustoaloite: Saaristoneuvoston perustaminen Porvooseen

Porvoon kaupunginvaltuutetut Outi Lankia (Kesk.) ja Jere Riikonen (Kd) ovat
jättäneet valtuustoaloitteen saaristoneuvoston perustamisesta.

Aloitteella pyritään vahvistamaan Porvoon saaristoalueiden elinvoimaisuutta sekä varmistamaan, että
saariston erityispiirteet huomioidaan kaupungin päätöksenteossa.

Porvoon saaristossa asuu vakituisesti noin 2000 henkilöä, mutta kesäaikaan
väkiluku moninkertaistuu. Saariston infrastruktuuri, palvelut ja elinkeinot kohtaavat
erityisiä haasteita, kuten väestön vähenemisen, yhteyksien kehittämistarpeet sekä
palveluiden keskittämisen kauemmas saaristokylistä. Saaristoneuvosto tarjoaisi
saariston asukkaille ja toimijoille suoran kanavan vaikuttaa kaupungin
päätöksentekoon ja tuoda esiin alueen erityistarpeita.

Aloite perustuu valtakunnalliseen saaristo-ohjelmaan Saaristo kansallisena
rikkautena sekä Vessön, Emäsalon ja Pellingin tekemiin asuttavuusanalyyseihin ja
niistä tehtyyn yhteenvetoon Porvoon saariston elinvoimaisuudesta Hur bobar är
Borgå skärgård?. Näissä korostetaan saariston kehittämisen ja paikallisen
vaikuttamisen merkitystä.

Pellingissä asuva saaristoasioihin aktiivisesti osallistuva Erika Englund pitää
aloitetta tärkeänä ja sen saamasta tuesta merkittävänä. Hänen mukaansa saariston
asukkaat ovat odottaneet tätä jo pitkään.

Yrittäjänä Emäsalossa toimiva John Rönnholm näkee että saaristoneuvoston
perustaminen Porvooseen on tärkeä aloite, joka vastaa saariston asukkaiden
pitkäaikaiseen tarpeeseen. Saariston erityistarpeiden huomioiminen on
välttämätöntä, ja neuvosto tarjoaisi tähän erinomaisen kanavan.

Kysymys saariston kehittämisestä on myös laajempi turvallisuuskysymys. Porvoon
saaristo sijaitsee strategisesti tärkeällä alueella, ja toimiva infrastruktuuri, yhteydet ja
varautuminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä asukkaiden turvallisuuden että
yhteiskunnan kriisinkestävyyden kannalta.

Monet saaristokunnat ovat jo perustaneet saaristoneuvostoja, jotka ovat
osoittautuneet tärkeiksi vaikuttamiskanaviksi. Porvoo on saaristokunta ja saa
saaristokuntana erityistä valtionosuutta, mikä velvoittaa kaupunkia huomioimaan
saariston kehitystarpeet entistä paremmin.

Kaupunginhallitus käsittelee aloitteen myöhemmin

 

 

VALTUUSTOALOITE: SAARISTONEUVOSTON PERUSTAMINEN PORVOOSEEN

Arvoisa kaupunginvaltuusto ja viranhaltijat, Porvoon saaristo on merkittävä osa kaupungin identiteettiä, vetovoimaa ja elinvoimaa. Saaristo tarjoaa ainutlaatuisen elinympäristön, mutta sen erityispiirteet vaativat kaupungin päätöksenteossa parempaa huomioimista.

Esitämme, että Porvoon kaupunki perustaa saaristoneuvoston, joka toimii kaupungin saaristoalueiden asukkaiden ja kaupungin päätöksenteon välisenä neuvonantavana elimenä. Neuvoston tehtävänä olisi vahvistaa saaristoalueiden elinvoimaisuutta, asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia sekä saariston huomioimista kaupungin päätöksenteossa.

Perustelut:

1. Saaristo kansallisena rikkautena Saaristo on Porvoon tärkeä voimavara niin asukkaiden, elinkeinoelämän kuin matkailunkin näkökulmasta. Valtioneuvoston saaristo-ohjelmassa ”Saaristo kansallisena rikkautena” (https://www.saaristopolitiikka.fi/saaristo-ohjelma) korostetaan saariston erityispiirteiden huomioon ottamista päätöksenteossa ja aluekehityksessä. Saaristoneuvosto tukisi tätä tavoitetta paikallisella tasolla.

2. Saaristoalueiden erityishaasteet ja mahdollisuudet Raportti ”Hur bobar är Borgå skärgård?” (Christian Pleijel & Pia Prost, Åbo Akademi, 2024) tuo esiin Porvoon saaristoalueiden erityiskysymyksiä. Emäsalo, Vessöö ja Pellinki ovat kaikki kohdanneet väestön vähenemistä, palveluiden keskittämistä sekä haasteita liittyen infraan, turvallisuuteen ja yhteyksiin. Samalla saariston potentiaali esimerkiksi kestävälle matkailulle ja etätyölle on suuri. Saaristoneuvosto voisi edistää ratkaisuja näihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

3. Saaristoneuvoston rakenne ja toimintamalli Saaristoneuvostossa tulisi olla edustajat kaikilta Porvoon saaristoalueilta sekä poliittiset puoluepaikat, jotta päätöksenteko olisi kattavaa ja tasapuolista. Toimintamuodoissa voitaisiin hyödyntää muiden Suomen kuntien saaristoneuvostojen malleja. Neuvoston tehtävät voisivat sisältää: Asukkaiden äänen tuominen kaupungin päätöksentekoon Lausuntojen antaminen saaristoa koskeviin hankkeisiin ja suunnitelmiin Saaristopolitiikan edistäminen ja kehittäminen kaupungin strategiatyössä Yhteistyö kaupungin ja saaristoalueiden yhdistysten, yrittäjien ja yhteisöjen välillä

4. Vastaavat rakenteet muualla Suomessa ja valtionosuus Useat saaristokunnat ovat jo perustaneet saaristoneuvostoja, jotka ovat osoittautuneet tärkeiksi vaikuttamiskanaviksi. Porvoo on saaristokunta ja vastaanottaa sen johdosta erillistä valtionosuutta.

Johtopäätös: Porvoon saariston elinvoimaisuus on koko kaupungin etu, ja saaristoneuvosto tarjoaisi konkreettisen kanavan saariston äänen kuulumiseen kunnallisessa päätöksenteossa. Saaristoalueiden kehittämistä ja palveluiden turvaamista ei voida jättää vain yksittäisten päätösten varaan, vaan tarvitaan jatkuva ja järjestelmällinen yhteistyö kaupungin ja saariston toimijoiden välillä.

Ehdotus Esitämme että Porvoon kaupunki käynnistää toimenpiteet saaristoneuvoston perustamiseksi yhteistyössä saaristoalueiden asukkaiden ja toimijoiden kanssa ja jonka tehtävänä on vahvistaa saaristoalueiden elinvoimaisuutta, asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja saariston huomioimista kaupungin päätöksenteossa. Neuvoston perustamisesta ja toimintamallista laaditaan erillinen selvitys, joka pohjautuu muiden kuntien kokemuksiin ja saaristopoliittisiin suosituksiin. Saaristopolitiikan tukemiseen nimetään vastuuhenkilö(t) kaupunkiorganisaatiossa.

Kaupunginvaltuutetut Outi Lankia (Kesk.) ja Jere Riikonen (Kd)

Aloitteen valmistelussa on ollut mukana saaristoaktiiveja, mm. Erika Englund.

Kuntavaaliteemat Porvoossa

Kirjoitettu kirjoittajana

Kuntavaaliteemat 2025 Porvoo

Kristillisdemokraattien UNELMIEN PORVOOSSA on hyvä asua, tehdä töitä ja harrastaa. Kaupunki pitää huolta kaiken ikäisistä ihmisistä ja kulttuuri sekä sivistys on voimavara ja ketään ei jätetä yksin.

Haluan vastuullista taloudenpitoa ja investointeihin malttia. Kaupungin velkaantuminen on saatava laskuun, koska en halua kunnallis- ja kiinteistöverojen korotuksia ja enkä tärkeiden palveluiden leikkauksia.

Haluan edistää Porvoon vetovoimaisuutta ja asukasmäärän kasvua mahdollistamalla keskusta-alueiden asuntorakentamista ja palvelukylien asuintonttien kaavoitusta, jotta kyläkoulut säilyvät ja kylät kehittyvät.

Haluan päätöksillä edesauttaa yritysten, kaupan, majoitusliikkeiden ja ravintoloiden sijoittumista Porvooseen. Näitä voidaan mahdollistaa kaavoituksella ja sopivien tonttien tarjoamisella sekä yritysalueiden infran ja liikenneratkaisuiden kehittämisellä.

Arvostan kaupungin tarjoamia sivistyspalveluja ja haluamme turvata kyläkoulujen olemassa olon ja kattavan päiväkotiverkon. Lähikoulut ovat kylien sydän.

Haluamme junaradan ja -aseman Porvooseen. Haluan kevyenliikenteen väyliin laadukkuutta ja kattavuutta, erityisesti maisema- ja rantareittejä hyvillä päällystyksillä on saatava lisää. Autoilua ei saa vaikeuttaa turhilla läpiajokielloilla ja kaupungin keskustassa lauantai-pysäköinti on oltava ilmaista ympäri vuoden.

Haluan panostaa kestävään kehitykseen ja ympäristönsuojeluun, vähentämällä muovin käyttöä, käyttämällä uusiutuvaa energiaa, suosimalla lähiruokaa ja tuotantoa, vähentämällä ravinnepäästöjä mereen sekä vesistöihin ja ennallistamalla jokien sekä purojen kalateitä ja -kantoja.

Haluamme luoda ulko- ja sisäliikuntaan uusia mahdollisuuksia. Erityisesti Kokonniemen liikunta-aluetta on kehitettävä (mm. urheiluhalli, jäähalli, keilahalli). Lisäksi ulkouima-altaan saamisesta on tehtävä selvitys Uimahallin viereen.

Haluan turvata alueen toisen asteen koulutuksen säilymisen Porvoossa (lukiot ja ammattikoulutuksen). Tavoittelemme laajempaa Ammattikorkeakoulu tarjontaa Porvooseen yhdessä muiden Itä-Uudenmaan kuntien kanssa. Elinvoimainen kaupunki ja Itä-Uusimaa tarvitsee myös korkeamman osaamistason työntekijöitä alueen yrityksiin.

Kaksikielisyys on alueemme ominaisuus ja historiaa, siksi myös ruotsinkieliset palvelut pitää edelleen taata kielivähemmistölle riittävällä laajuudellaan. Ruotsinkieli on Suomen toinen kieli.

Äänestysnumeroni kunnallisvaaleissa on 197

 

Hyvinvointialueen vaaliteemat

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Kristillisdemokraattien Itä-Uudenmaan Hyvinvointialueen politiikkateemat aluevaaleissa 2025.

  • Sote-palvelutarpeiden yhdenvertainen huomiointi koko alueella mm. liikkuvien- ja etäpalveluiden sekä osa-aikaisten palvelupisteiden kautta.
  • Hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän yhteinen uusi sosiaali- ja terveyskeskussairaala Porvoon Kuninkaanporttiin vuonna 2030.
  • Omalääkäri- ja tiimimallin hyödyntäminen hoidon jatkuvuuden ja saatavuuden parantamiseksi.
  • Kuntoutukseen, ennaltaehkäiseviin ja matalankynnyksen palveluihin panostamalla edistämme hyvinvointia ja vähennämme erikoissairaanhoidon tarvetta.
  • Kiinteistöstrategiasta tehoa ja taloudellisuutta toiminnan järjestelyihin.
  • Yhteisöllistä asumista kehitettävä osana palvelukokonaisuutta.
  • Henkilökunnan rekrytointiin, jaksamiseen ja työn sisältöön parannuksia hyviä käytänteitä kehittämällä.
  • Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdyspintojen toimintojen kehittäminen ja asiakkaiden sujuvien hoitoketjujen sekä palvelupolkujen selkeyttäminen.
  • Varautumisen ja turvallisuuden tunnetta arkeen ja kriiseihin pelastus- ja ensihoidon palveluiden resursoimisella.
  • Kumppanuustoimintaa pidettävä yllä mielenterveyspalveluissa ja kolmannen sektorin kanssa.

Aluevaaleissa äänestysnumeroni on 2009

Valtuustopuheeni palveluverkkopäätöksessä (19.12.2024)

Kirjoitettu kirjoittajana

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja rakkaat lähimmäiset

Koulujen ja päiväkotien muodostama palveluverkko on kaupunkilaisten eniten käytetty palvelu. Kun puhutaan verkosta, palveluverkosta, jonka käyttäjänä on lapset, niin sen verkon pitää olla sellainen, että se on riittävän tiheä, ettei pieni ihminen putoa ja mätkähdä verkon reistä läpi.
Onnistunut kasvatuksen ja sivistyksen palveluverkko ei ole pelkkä päiväkoti tai koulu, vaan se sisältää kaikki toiminnan rajapinnat, turvallisuudesta ja kohtuullisesta koulumatkasta aina harrastamisen mahdollistamiseen ja parhaimmillaan se tukee yhteisöllisyyttä sekä huomioi yksilön erityistarpeet.
Palveluverkko esityksen ensimmäisillä sivuilla lukee, että ”Porvoo on lapsiystävällinen kunta” ja tämän periaatteen pitäisi ohjata kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa. Käsitys lapsiystävällisyyden sisällöstä vaihtelee, toisen mielestä lapsella pitää olla oikeudet suuren koulun tuomiin laajempiin mahdollisuuksiin, ja vastapainona kylien- ja maaseudun ihmiset haluavat rauhallisempaa ja pienempää lähikouluvaihtoehtoa ja löytävät ajattelulleen varsin hyvät perusteet.

Tänään mittaamme äänestämällä, onko tulevaisuudessa Porvoon reuna-alueilla saaristossa, itäisillä ja eteläisillä laidoilla lapsille ja perheille heidän tarvitsemiaan suomenkielisiä lähikoulupalveluita, vai muodostuuko sinne aukko sivistykseen. Meidän poliitikkojen on punnittava, mikä painoarvo päätöksessä on taloudella, versus ihmisten tarpeet. Lisäksi meidän on kyettävä arvioimaan teemmekö päätöksen riittävillä tiedoilla eli toteutuuko palvelut tarkoituksen mukaisesti, tuleeko ratkaisusta merkittävää taloudellista säästöä, tukeeko valinta kaupungin kasvutavoitteita sekä strategiaa ja kuuntelemmeko asukkaiden ja lasten näkökulmaa riittävästi?
Valitettavasti nyt näyttää siltä, että 1. vaihtoehdossa kuljetuskustannukset tulevat arvioitua huomattavasti kalliimmiksi. Lisäksi koulumatkojen kokonaiskestosta näyttää tulevan pienille lapsille liian uuvuttavia mm. Lankomies kuljettaa näitä nukahtavia lapsia koulutaksilla. Kyytijärjestelyissä jouduttaisiin turvautumaan enemmän tilattaviin bussi- ja taxikuljetuksiin, koska aikataulut eivät synkronoidu tarpeisiin, ja joissain tapauksissa matka-aikakin on ylittämässä 2,5 tunnin enimmäisajan. Tarvitaan kävelyä, odottelua, taksia, bussia ja lisää vielä odottelua kotiin päin mennessä. Minun mielestäni, jo 1,5 tunnin päivittäinen koulumatkailu on kuusivuotiaalle ekaluokkalaiselle tai esikoululaiselle ihan liikaa. Jos haluamme olla edelleen lapsiystävällinen kaupunki, niin meidän pitää tarjota huomattavasti parempaa mihin lain rajat on vedetty. ELY ei tule lisäämään tuettua saaristoliikennöintiä, koska koululaisliikenteelle löytyy perusteltu maksaja eli Porvoon kaupunki. 100 tuhannen säästöt sulavat, jo nyt 50 tuhanteen ja tosiasiassa nekin säästöt häviävät kun asioita aletaan toteuttamaan käytännössä. Lisäksi Ilolan suunnalla ei voida tukeutua reittiliikenteeseen, koska vuorovälit ovat liian harvoja ja jopa epävarmoja. Esitys on liian puutteellinen näiltä osin ja esitetyt säästöt kokonaisuudessaan eivät näytä enää niin merkittäviltä.

Arvoisa puheenjohtaja
Olemme todistamassa melkoista kansanliikehdinnän kyläkoulujen puolesta. 301 yritystä ja 8612 asukasta on allekirjoittanut nimensä adressiin, jossa vedotaan päättäjiin kyläkoulujen säilyttämisen puolesta. Voidaan sanoa, että Porvoon kylät ovat ”hyökänneet” kaupunkiin, ja kun on katsellut sitä voimaa, niin mieleen nousee väkisinkin sarjakuvista tuttu pieni Gallialaiskylä, joka antaa turpiin isolle Roomalle ja aivan tuntuu siltä, kuin menneiden aikojen kamppailu, entisen Porvoon kaupungin ja maalaiskunnan välillä olisi herännyt jälleen eloon.

Meidän päätöksentekojärjestelmämme on demokraattinen. Vaikutusvaltaa ei näytetä pelkästään vaaleissa, vaan se on näkynyt adresseissa, mielenosoituksissa, lehtikirjoituksissa ja niissä monissa keskusteluissa ja yhteydenotoissa sekä vierailupyynnöissä, joita me poliitikot olemme saaneet. Kaupunkilaiset eivät ole tyytyväisiä esitettyihin vaihtoehtoihin ja vaativat toisenlaista vaihtoehtoa. Haluan antaa arvostuksen Porvoon kylien ihmisille ja aktiiveille. Te olette toimineet oikein ja oikealla tavalla asianne suhteen.

Hyvät kuulijat,
Heikentyvät taloudelliset näkymät ja lasten vähenevät kokonaislukumäärät ovat tosiasioita, jotka asettavat kaikelle toiminnallemme reunaehtoja. Me emme halua olla tulevaisuuden kriisikunta, me näemme pelottavia esimerkkejä naapurikunnissa ja hyvinvointialueella. On vastuullista politiikkaa miettiä etukäteen kokonaisuudet kuntoon, mutta on muistettava, että politiikka on myös arvovalintoja ja meidän on etsittävä muitakin vaihtoehtoja. Me nitkuttelemme eteenpäin ohenevilla valtionosuuksilla, kaupungin ylirevähtäneillä kulurakenteilla ja kuihtuvilla yhteisöveroilla. Mutta investointeja vaativat asiat, ne voisi laittaa kuntoon myös yhdellä kertakirpaisulla, Esimerkiksi myymällä osa meidän Energia-yhtiöstä, joka ei ole kaupungin ydintoimintaa. Samankokoinen kaupunki Mikkeli myi 49% energia-yhtiöstään ja sai 140 miljoonaa euroa. Meillä myynnistä saatavat tulot antaisivat buustin uusien asukkaiden houkuttelevuuteen veto- ja pitovoimaamme ja niillä rahoilla maksettaisiin koulut ja Kokonniemen liikuntakeskukset ja ehkä jopa sen torin. Anteeksi, tätä ei olisi varmaan saanut sanoa ääneen. Tönäisin juuri pyhää lehmää, mutta muistutan, että me emme ole missään pakkoraossa ja vain yhden vaihtoehdon varassa. Lisäksi meillä on eri tarkoituksiin perustetuissa rahastoissa 30 miljoonaa euroa ja kaupungin velkamäärät per Capitta, ovat maan alhaisempia ainakin toistaiseksi.

Arvoisa puheenjohtaja, vielä hiukan Ilolasta ja Epoosta.
Kävin viime torstaina vierailulla molemmilla kouluilla ja ajatukseni kirkastuivat.
Ilola on kylänä idyllinen ja erittäin vetovoimainen, sinne tulee ja olisi tulossa enemmänkin pk-seudulta uusia veromaksajia, jos olisi tonttitarjontaa. Uusi koulu pihoineen on jutun juju. Koulu on se, joka vetää uusia asukkaita. Kaavoituksen on aktivoiduttava ja valtuuston on annettava pidemmän tähtäimen tulevaisuuden näkymä Ilolan kylälle ja koululle.

Epoosta, minun on surukseni todettava, että koulun lopettamisen linjaus on tehty virkamiestasolla jo monia vuosia sitten ja se näkyy siinä, että kiinteistöstä ei olla pidetty huolta. Kalusteet ja pulpetteineen sekä tuoleineen ovat huomattavan vanhoja, rehtori on itse joutunut hankkimaan (Jeren korjaus kuljettamaan) lämpökattilan rikkoutuneen tilalle, pihavaloja ei korjattu pyynnöistä huolimatta (aamuisin ollaan pimeässä pihassa), vanhempainyhdistys on lahjoittaneet jalkapalloista lähtien tavaraa, kun he yrittävät pitää koulun kustannukset alhaisena, ettei taas tulisi vertailulaskelmia kuinka kallis Epoo on. Liikuntasali on suljettu ja kaupunki ei ole suostunut näyttämään tutkimustuloksia sisäilmaongelmista ja ei suostu esittämään edes yksinkertaisia parannusehdotuksia salin toimintakuntoon saattamiseksi (Jukolan viestin aikana tilat kuitenkin kelpasivat varusmiesten majoitukseen, joten ei siellä hirveän vaarallista ilmeisesti ole). Koulun henkilökunta on hakenut muista kouluista vanhat höyläpenkit ja vanhat pianot, ja vanhempainyhdistys on lahjoittanut sinne sähköpianon jne. Tiedättekö kuinka epäreilulta tämä näyttää, varsinkin kun katsoo vaikkapa Lyceoparkken skolanin saliin hankittua kallista konserttiflyygeliä (Jeren korjaus jälkeenpäin, flyygeli on vanha ja hinta ei ole vertailukelpoinen). Lisäksi Epoo on ainut alue, jossa ei ole yhtään kerhoa, vaikka niihin saadaan ulkopuolista rahaa, selitykset miksi ei ole, ne selitykset ontuvat. Tämä kaikki kuulostaa ihan samalta kuin kuolemansairaalle ei enää ostettaisi lahjoja eikä järjestettäisi juhlia, koska ei kannata panostaa, kun todennäköinen loppu on niin lähellä. Epoon oppilaiden lukumäärään on vaikuttanut myös se, että heitä on ohjattu tai jotkut ovat omasta halusta valinneet keskustan kouluvaihtoehdon, mutta tässäkin osittaisena vaikuttimena voi olla se, että Epoon koulun mahdollisuudet ja tulevaisuus on näyttäytynyt poikkeuksellisen kaventuneena. Muistutan virkamiehiä siitä, että niin kauan, kun koulu toimii ja siellä on lapsia, kaikkeen toimintaan ja normaaliin kunnossapitoon pitää panostaa aivan samoin kuin muiden koulujen kohdalla.
Epoon oppilaaksiottoalueella on lapsimäärissä yllättävän suurta kasvua eli näkymät eivät siinäkään mielessä tue koulutoiminnan lakkauttamista. Siellä 10 eskarilaista tulossa kouluun, näin heidät viime torstaina omin silmin, kun he olivat tutustumassa Epoon kouluun ja väestötiedot osoittavat, että heitä yhtä alemmassa ikäluokassa on tulossa 12 lasta. Jo näiden tietojen valossa oppilasvirtaa olisi tulossa kouluun. Minusta kylien lasten ei tarvitse pelastaa keskusta-alueiden tyhjyyttä kumisevia kouluja.

Arvoisat valtuutetut
Vaikka Suomen lapsimäärät ovat laskussa, niin me voimme silti kilpailla lapsiperheiden tänne saamiseksi. Porvoon keskusta-alueet eivät voi kilpailla pks:n kanssa lapsiperheiden saamiseksi, mutta meidän maaseutu erilaisuudellaan kykenee siihen.
Olen kääntynyt molempien kyläkoulujen säilyttämisen puolelle ja kaupungilla edelleen tahtoessaan poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet investoida näihin Epoon ja Ilolan koulujen tulevaisuuteen.
Keskustelin tänään Grannäsin koulun suunnitteluista vastaavien arkkitehtien kanssa. He ovat vuonna 2017 piirtäneet asemakaavakuvaluonnoksen, johon on sijoitettu Grännasin koulun yhteyteen varaus mahdollisesta päiväkoti/eskari siivestä. Tässä olisi se yksi helpoin tapa huomioida synergia ja kustannusedullinen ratkaisu suomenkieliselle pikkukoululle saaristossa. Tälle hankkeelle olisi edellytyksiä varsinkin, kun Kråköseen on rakennettu se uusi ruotsinkielinen päiväkoti, joka palvelee saaristoalueen lapsia ja siksi tätä aiempaa varausta ei tarvita.

Vaihtoehtoja palveluiden järjestämiseksi ja parantamiseksi on useita, mutta jotta pääsisimme pohtimaan niitä rauhassa, niin nyt on valittava ensin 0 -vaihtoehto. Päätökseni perusta on tällä kertaa arvopolitiikka, koska taloudelliset vaikutukset ovat siedettävällä tasolla sekä hallittavissa ja lapset ovat tärkeintä mitä tässä kaupungissa on.
Kannatan valtuutettu Varpion esitystä.

Jere Riikonen
Kaupunginvaltuutettu

Riikosesta Itä-Uudenmaan uusi aluevaltuutettu

Kirjoitettu kirjoittajana

Jere Riikonen Porvoosta valittiin aluevaaleissa Itä-Uudenmaan Hyvinvointialueen valtuutetuksi 23.1.2022.

Valtuustokausi alkaa tämän vuoden maaliskuussa ja jatkuu seuraaviin kunta- ja alueen yhteisiin vaaleihin vuoteen 2025.
Kristillisdemokraateilta vaaleissa meni läpi kaksi ehdokasta, Riikosen lisäksi valituksi tuli myös Tiina Sinkkonen Sipoosta.
KD oli vaaleissa vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa ja tarkoituksena on tehdä puolueiden välistä yhteistyötä myös vaalien jälkeen perustamalla
yhteinen Kokoomuksen ja KD:n valtuustoryhmä.

Riikonen kiittää kaikkia äänestäjiään ja KD:n tukijoita vaalivoitosta;
”Tästä tämä työ vasta alkaa ja työ tulee olemaan haastavaa, koska aiemmin eri kuntien järjestämät SOTE-palvelut pitää synkronoida lyhyellä aikataululla koko Itä-Uudenmaan alueella toimivaksi kokonaisuudeksi” – summaa Jere Riikonen

Riikonen ehdokkaaksi aluevaaleihin Itä-Uudellamaalla

Kirjoitettu kirjoittajana

Tammikuussa 2022 järjestetään Suomen historian ensimmäiset aluevaalit.

Itä-Uudenmaan alueella vaaleissa valitaan 59 uutta aluevaltuutettua, jotka päättävät Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen järjestämisestä. Kunnille tämä tarkoittaa perinteisen kuntarakenteen uudelleen järjestämistä. Kuntien ja kaupunkien verotuloista 12,5% menee suoraan Hyvinvointialueelle.

– Päätin lähteä ehdokkaaksi, koska kyseessä on alueellisesti merkittävä uudistus ja Kristillisdemokraattien näkemyksille on tarvetta. Puolueemme slogan vaaleissa on ”Enemmän hyvinvointia, vähemmän hallintoa”. Uudistuksen onnistuminen ei ole helppo asia ja sen lähtökohdat ovat vaikeat. Uusi hallintoporras ei tuo vuosiin säästöjä, vaan alussa lähinnä lisääntyviä kustannuksia. Suomen hallitus ja eduskunta on päättänyt toteuttaa uudistuksen ja valuvioista huolimatta sen kanssa on elettävä. Tavoitteena on pidettävä, että koronan aiheuttama hoitovelka Itä-Uudellamaalla saadaan hoidettua ja palveluiden alueellista saatavuutta ja hoidon tasoa ei ainakaan uusilla hallinnollisilla ratkaisulla heikennetä.

Itä-Uudenmaan Hyvinvointialue on pieni kokonaisuus, mutta sillä on juuri siitä syystä ketteryyttä löytää toimivia ratkaisuja. Alueen taloudellinen lähtötilanne palveluiden alkamisajankohdassa on verrattain parempi ja vakaampi kuin Suomen muiden Hyvinvointialueiden. Tämä luo toivoa myös palveluiden uudelleen organisoimisen onnistumiselle. Nyt tehtävät esisuunnitelmat Hyvinvointialueen rakenteiden järjestämisestä ovat vauhdissa ja uusi aluevaltuusto tulee käyttämään runsaasti aikaa toimintojen ja hallinnon järjestelyihin vuonna 2022. SOTE ja PELA-henkilöstöille muutos on suuri ja siksi muutosprosessiin on otettu ja otetaan henkilöstö suurelta osin mukaan.

Uudistus on keskeneräinen
Hvyinvointialueuudistuksessa on otettu lähtökohdaksi vain kuntien omien sosiaali ja terveydenhuoltopalveluiden yhdistäminen ja esimerkiksi Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri toimii vielä erillisenä palvelun tuottajana. Uudistuksessa ei siis paranneta potilaiden ja asiakkaiden palveluiden järjestämistä kunnallisten ja ylikunnallisten terveyspalveluiden rajapinnoilla. Tästä syystä uudistuksien sarjaa täytyy jatkaa. Uudistus parantaa pienten kuntien taloudellista tilaa, mutta heikentää esimerkiksi Porvoon ja Sipoon taloudellista tilaa merkittävästi. Uudistus palveleekin koko Itä-uusimaata ja siksi myös kuntien on kaikessa muissakin asioissa tiivistettävä vuorovaikutustaan ja yhteistyötä.
Uudistus ei ratkaise hoitohenkilöstön puutetta, eikä terveydenhuollon kasvavia kustannuksia. Nämä asiat on ratkaistava maan hallituksessa ja sairaanhoidon sisäisillä järjestelyillä esimerkiksi lääkäreiden koulutuspaikkojen lisäämisellä, sairaanhoitajien työn sisällön muokkaamisella. Tarvitaan moniportaista sairaanhoitoa. Nykykäytäntö vie sairaanhoitajilta mahdollisuuden varsinaisen hoitotyön tekemiseltä. Sairaanhoitaja hoitaa nykyään sihteerin, laitoshuoltajan, lähihoitajan ja jopa osittain lääkärin tehtäviä sekä lisähaasteena on potilaiden/asiakkaiden lisääntyneet oikeudet, jotka pakottavat sairaanhoitajat jatkuvaan yhteydenpitoon hoidettavien kanssa. Maan hallituksen pitää vastata hoitohenkilöstön puutteeseen, eikä vain säätää uusia sanktioita ja hoitotakuita joita ei voida toteuttaa koko alalta puuttuvan henkilöstön vuoksi. Eduskunnalta on pudonnut asiassa suhteellisuuden taju.

Näistä ongelmista huolimatta, Itä-Uudenmaan Hyvinvointialueella on menestymisen mahdollisuuksia, mutta suuria parannuksia en uskalla luvata, koska se on perusteettomia lupauksia ei voida olemassa olevilla resursseilla toteuttaa. Tavoitteena on säilyttää palvelutasot vähintään nykyisellä laajuudellaan.

Yhteistyössä:
Jere Riikonen

Kristilliset nimesivät aluevaaliehdokkaat, Riikonen ehdokkaaksi

Kirjoitettu kirjoittajana

Enemmän hyvinvointia, vähemmän hallintoa

Kristillisdemokraatit ovat nimenneet Itä-Uudenmaan Hyvinvointialueelle 10 vaaliehdokasta.
Porvoosta Tuulahannele Halsey lähihoitaja ja Pirkko Parjanen fysioterapian osastonhoitaja ja Jere Riikonen merianalyytikko, kaupunginvaltuutettu ja Hanna Salonen luokanopettaja, kasvatustieteen maisteri ja Mikael Sonck rakennusinsinööri. Sipoosta Tiina Sinkkonen laulunopettaja, sairaanhoitaja ja Antti Linnapuomi pastori, TM. Loviisasta Antti Falck koulunkäynninohjaaja ja Lisbeth Konttinen projektisuunnittelija, eläkeläinen. Lapinjärveltä Asmo Jämsen maanrakennusalan yrittäjä.

Kristilliset ovat aluevaaleissa vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa. Puolueilla on yhdessä listoillaan täysi määrä vaaliehdokkaita ja tavoitteena on olla Itä-Uudenmaan Hyvinvointialueen suurin yhteisryhmittymä uudessa aluevaltuustossa. Kristilliset pitävät tärkeänä palveluiden saatavuuden turvaamisen ja kehittämisen koko hyvinvointialueella siten, että hallinnon sekä kustannuksien kasvua hillitään, mutta hoitovelka hoidetaan. Kristillisdemokraattien vaalislogan on ”Enemmän hyvinvointia, vähemmän hallintoa”.

Painopistettä ilmastonmuutoksen torjunnasta vesistöistä huolehtimiseen

Kirjoitettu kirjoittajana

Porvoo on kaupunkistrategiassaan ottanut yhdeksi neljästä päätavoitteesta olla ilmastotyön edelläkävijä. Valtuustokausi on nyt lopuillaan ja kuntalain mukaan uuden valtuuston on hyväksyttävä uusi kaupunkistrategia tavoitteineen. Nyt olisi tarkasteltava onko ilmastotyömme ollut vaikuttavaa ja onko hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä konkreettisia hyötyjä kaupunkilaisten elämään vai olisiko jokin muu ympäristön tilaa parantava tavoite parempi strateginen ykkösvaihtoehto.

Valitettavasti ilmastotyön tuloksia on todella hankala mitata. On mahdollista, että ilmastoystävällisistä toimenpiteistä huolimatta, olemme jopa lisänneet Porvoon hiilidioksidin kokonaispäästöjä entisestään.

Miksi meidän pitää Porvoossa esiintyä globaalin ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä, jos toimenpiteet eivät vaikuta?

Edelläkäymisessä on kyse ennen kaikkea moraalivalinnasta. On syytä olla huolissaan kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävistä vaikutuksista, koska ne aiheuttavat sään ääri-ilmiöitä. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on sivistyneen maailman opinkappale, joka on pakko mahduttaa myös joka kaupungin strategiaan. Sen tarkoituksena on osoittaa lähinnä moraalinen esimerkki ja velvoite päästöjen vähentämiseksi niille maille, jotka eivät piittaa ilmastopäästöistä.

Tosiasiassa mekin Porvoossa teemme ilmastomuutoksen vastaista politiikkaa lähinnä vain niiltä osin, kuin se meille sopii. On järkevää säästää kaikella tavalla energiaa, koska se on taloudellista ja luonnonvaroja säästävää. On järkevää olla polttamatta kivihiiltä, raskaita polttoöljyjä ja dieseliä, koska terveydelle haitallisten pienhiukkasten, raskasmetallien sekä typpi- ja rikki -yhdisteiden määrät vähenevät ilmassa. Lämmöntuotannossa fossiilisten polttoaineiden sijaan on järkevää käyttää uusiutuvia kotimaisia luonnonvaroja, kuten puu, koska ne tuovat kotimaahan työllisyyttä ja hyvinvointia. On fiksua ottaa talteen hukkalämpöä ja ilmaista aurinkoenergiaa tai maalämpöä ja siinä samalla huomaamatta vähennämme hiilidioksidipäästöjä ilmaan. Kaikki nämä toimenpiteet olisi ollut syytä toteuttaa, vaikka emme olisi kuulleetkaan ilmastonmuutoksesta.

Ilmastonmuutoksen torjunta on vastuullista, mutta se ei ole vaikuttavaa. Voimavaroja kannattaisi kaupunkistrategiassa nimenomaan panostaa sinne, missä saadaan aikaiseksi vaikuttavia positiivisia muutoksia ympäristön tilaan. Yksi tällainen näkökulma on vesistöjen tilan parantaminen. Porvoolla kolme jokea, paljon järviä, puroja ja merta laajat alueet, rantaviivaa on yhteensä noin 1000km. Vesistöt kaipaavat kunnostusta, jätevesien puhdistamista, joet kalateitä, purot ennallistamisia, kaupungin hulevedet viivytysaltaita, tulvapellot toimenpiteitä ja Itämeri ravinnekuormituksien ja roskaantumisen vähentämistä. Ilmastonmuutoksen torjuntaa ei tarvitse laittaa vastakkain asetteluun vesialueiden tilan parantamisen kanssa, mutta vaikeutena on se, että julkinen keskustelu ja media painottavat yksinomaan ilmastonmuutosta ja se näkyy politiikan painopisteiden valinnassa. Vesistöt ovat meitä lähellä ja niiden ongelmista pitäisi olla vähintään yhtä huolissaan kuin ilmastopäästöistä. Vesistöjen hyvään tilaan pyrkiminen on suora yhteneväinen jatkumo EU:n ja Suomen kansallisten vesiensuojelutavoitteiden kanssa. Seuraavassa kaupunkistrategiassa vesistöjen kunnostamiselle pitäisi saada huomattavasti suurempi painoarvo!

Jere Riikonen, merianalyytikko ja Porvoon kaupunginvaltuutettu

Valtuustopuheeni SOTE-rakenneuudistuksesta (24.9.2020)

Kirjoitettu kirjoittajana

5 § LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA EDUSKUNNALLE SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON SEKÄ PELASTUSTOIMEN JÄRJESTÄMISEN UUDISTUSTA JA MAAKUNTIEN PERUSTAMISTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja kaikki läsnäolijat

Heti alkuun on sanottava, että Porvoon kaupungin lausuntoluonnos on varsin hyvä ja perusteellinen. Aihetta ollaan pyöritelty ja prosessoitu valtuuston iltakoulussa, lautakunnissa, kaupunginhallituksesssa ja siihen on panostettu myös virkamiesjohdon työtunteja säästelemättä.

Asia on tärkeä ja sen painoarvoa ei voi vähätellä, koska käsillä on Suomen Itsenäisyydenajan suurin hallintouudistus, joka epäonnistuessaan voi tuhota koko toimivan palvelukuntarakenteen ja aiheuttaa suurta kärsimystä ja jopa ennen aikaisia ihmiskuolemia sairaille ihmisille.

Kuten lausunnossa kuvaillaan, rakenneuudistuksen mittavat muutokset ovat uhka sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudelle sekä jatkuvuudelle. Verrattuna nykytilaan, ei ole tosiasioihin perustuvaa näyttöä, että rahoituspohja ja palvelut toimisivat paremmin uudistuksen jälkeen.

Terveiset maan hallitukselle ja eduskuntapuolueille.

Emme tarvitse uusia hallintotasoja (maakuntahallintoa). Uudistetaan mielummin perustuslakia, se ei ole niin pyhä, ettei siihen voisi koskea. Pääministeri Kataisen hallituksen ensimmäinen SOTE -rakenneuudistusesitys vaihtoehtona on ollut tähän asti järkevin, siinä kuntien yhdistyminen eli suurempien kuntien piti toimia ajurina uusille leveämpi harteisille sosiaali- ja terveyspalveluille, mutta asia törmäsi perustuslakiin. Nyt eduskunnassa on rummutettu kuntien vapaaehtoisesta yhteistyöstä, mutta siitä ei näytä tulevan mitään, se on nähty riitelynä kaupunkien ja kuntien välillä esimerkiksi Savonlinnassa, Mikkelissä, Turussa, Kemissä ja eihän meitäkään kiinnosta ryhtyä Askolan sotepalveluiden tuottajaksi, ellei siitä saada sopivaa hintaa. SIKSI TARVITAAN PERUSTUSLAIN MUUTOSTA, JOKA PAKOTTAA TARVITTAESSA KUNTIA YHTEEN.

Maakuntamallissa on ajatuksena kustannuksien karsiminen, mutta tästäkin on meillä huono esimerkki, niin sanottu minisote vuodelta 2013, kun ensihoito siirtyi kuntien vastuulta Sairaanhoitopiireille tai pelastuslaitosten hoidettavaksi. Silloin vuonna 2013 kustannukset olivat 170 miljoonaa euroa, mutta viime vuonna ensihoidon kustannukset olivat nousseet jo 241 miljoonaan euroon. Keskittäminen ei siis tuonut tässäkään säästöjä ja 100 ambulanssiyrittäjää joutui lopettamaan. Näin varmaan tulee käymään myös pienille sosiaali- ja terveyspalveluja toteuttaville yrityksille tässä suuressa SOTE:ssa. Muutenkin, ainakin allekirjoittanutta mietityttää sairaanhoitopiirin toiminta taloudenpidossa, esimerkkinä mm. Amerikkalaisen Magneettisairaala-statuksen hankkiminen, jossa todella kovalla rahalla maksetaan vuosittain lisänimestä, joka turhalla byrokratialla taakoittaa lisää työtä kiireisille hoitajille.

Mitä sitten pitää tehdä, jos SOTE-kustanuksien nousua ei voida suitsia hallintoa uudistamalla?

On käytävä itse ongelman kimppuun ja se työ tehdään eduskunnassa.

– On koulutettava lääkäreitä huomattavasti enemmän, jotta niitä riittää ja palkkatasot kohtuullistuu.

– On huomioitava hoitajien työoloja ja työaikoja, sekä työn mitoitusta. Nykyiset sanktiokäytännöt ovat ruoska työntekijöille.

– On annettava kansalaisille vastuuta omasta terveyden hoitamisesta ja palveluja tarjoaville yrityksille toimintamahdollisuudet.

– On uudistettava lakeja, mm. apuvälinelaki. Tästä hyvänä esimerkkinä uniapnean hoito, joka on uusi joka miehen ja naisen kansantauti. Siinä satojen eurojen CeePAP -hengityslaite annetaan ilmaiseksi jokaiselle potilaalle, jos rikot tai hävität laitteen, niin saat aina uuden ja viiden vuoden käytön jälkeen ehjät laitteet pakkoromutetaan ja annetaan uudet tilalle. Tämä ei ole kestävän kehityksen mukaista. Järkevässä maailmassa ei toimita näin. Mutta meidän apuvälinelaki lupaa jokaiselle tulotasoista riippumatta kaiken ilmaiseksi. Tämäkin kyseinen laite on lääkkeenomaista hoitoa, mutta eihän meillä muitakaan lääkkeitä ilmaiseksi saa, vaan kaikessa on oltava jokin omavastuu.
Viimekädessä kunnat maksavat nämäkin kiltisti ja eivät ymmärrä. Tämä on vain yksi esimerkki suomalaisesta terveydenhuollosta, joka on ylipaapovan lainsäädännön vuoksi mahdottomassa tilanteessa.

– Mutta isot säästöt: Ne tehdään kansanterveyden edistämisessä, eikä hallintoa korjaamalla. Esimerkiksi diabetes, joka yksin tekee noin 3 miljardin kustannukset valtiolle vuosittain, on elintasosairaus ja johtuu suurimmalta osalta ylipainoisuudesta (2-tyypin diabetes). Ihmeellistä kyllä, että juuri tuo 3 miljardia on samansuuruinen summa, joka haluttaisiin tällä SOTE-uudistuksella säästää vuosittain. Tutkijat sanovat, että ylipainon aiheuttamiin sairauksiin kuolee maailmassa jo enemmän ihmisiä kuin nälkään. Helsingin Sanomissa kerrottiin eilen, että Suomessa on jo ylipainoisia enemmän kuin normaalipainoisia. Ylipainoon liittyy myös monia muita sairauksia, kuten astmaa, uniapneaa ja jopa mielenterveysongelmia. Tämän ongelman hoitamiseksi on enemmän keinoja, jos halutaan. mm. Liikunnan lisääminen joka ikäryhmissä, esimerkiksi työntekijöillä pitäisi olla mahdollisuus kerran viikossa työpäivän aikana TYKY-liikuntaan (työkykyä ylläpitävä liikunta), tämä onnistuisi, jos lainsäätäjät ja työelämän sopijaosapuolet näkisivät ja ymmärtäisivät asian tärkeyden ja mahdollisuudet. Toiseksi; Meillä on kokeiltu sokeriveroja, mutta etujärjestöt saivat tässä asiassa voiton valittamalla EU:hun, kun suklaakeksi verotettiin eri tavalla kuin karkki. Meillä asiat jää usein puolitiehen kun tehdään kokonaisuuksista irrallisia lainsäädäntötoimia. Maailmalla on onnistuneita lainsäädännön esimerkkejä taistelusta ylipainoa vastaan. Mutta Suomessa se ei tunnu onnistuvan. Täällä makeiset on sijoitettu kassojen tuntumaan ja niitä on helppo napata siitä mukaan, nämä olisivat helposti säädeltäviä asioita.

Arvoisat valtuutetut
Meidän valtuustomme on puoluekirjon osalta kuin Eduskunta pienoiskoossa. Jokaisella valtuutetulla on toivottavasti hyvät kontaktit puolueensa kansanedustajiin. Toivon hartaasti, että meiltä lähtee viesti eduskuntaan, että odotamme, että he tekevät siellä päätökset, jotka huomioivat juuri näitä kansanterveysasioita.

Arvoisa puheenjohtaja
Toivottavasti tämä maan hallituksen SOTE-esitys tällaisenaan kaatuu, koska tässä on enemmän uhkia kuin hyötyjä. Faktapohja ei ainakaan puhu uudistuksen puolesta ja tämä olisi tällaisenaan nykymuotoisille kunnille kuolinisku. Kannatan Porvoon lausuntoesitystä.

Kiitos
Jere Riikonen
Porvoon kaupunginvaltuutettu

Valtuustoaloite: Merellinen uimaranta läntiseen Porvooseen

Kirjoitettu kirjoittajana

Teimme valtuustoaloitteen (26.6.2020) merellisen uimarannan saamiseksi läntiseen Porvooseen

Porvoossa ei ole meren rantaan sijoittuvia yleisiä kaupungin uimarantoja läntisessä Porvoossa. Lähimmät merelliset uimarannat sijaitsevat nykyään noin 20 km päässä kaupungin kaakkoisreunassa (Sondby ja Virvik). Kuitenkin merellisiä alueita kaivattaisiin erityisesti Haikkoon, Tolkkisten ja Emäsalon alueelle, koska kaupungin kasvusuunta on jo pidempään ollut tuolla suunnalla. Uimarannat ovat tärkeitä kaikille ja merellisestä ympäristöstä nauttiminen pitäisi olla mahdollista myös ilman pitkiä automatkoja. Porvoossa on merellistä rantaviivaa  noin tuhat kilometriä ja uuden uimarannan löytäminen ja tekeminen pitäisi olla mahdollista ja suhteellisen edullista kaupungille. Tarvitsemme kaupunkilaisille lisää hyvinvointia tuottavia ulkoilun ja liikunnan paikkoja luonnonhelmasta.

Aloitteen allekirjoittajat ovat: Nina Uski (kok), Jere Riikonen (kd), Markku Välimäki (kok) ja Tom Blomqvist (kok).