Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja rakkaat lähimmäiset
Koulujen ja päiväkotien muodostama palveluverkko on kaupunkilaisten eniten käytetty palvelu. Kun puhutaan verkosta, palveluverkosta, jonka käyttäjänä on lapset, niin sen verkon pitää olla sellainen, että se on riittävän tiheä, ettei pieni ihminen putoa ja mätkähdä verkon reistä läpi.
Onnistunut kasvatuksen ja sivistyksen palveluverkko ei ole pelkkä päiväkoti tai koulu, vaan se sisältää kaikki toiminnan rajapinnat, turvallisuudesta ja kohtuullisesta koulumatkasta aina harrastamisen mahdollistamiseen ja parhaimmillaan se tukee yhteisöllisyyttä sekä huomioi yksilön erityistarpeet.
Palveluverkko esityksen ensimmäisillä sivuilla lukee, että ”Porvoo on lapsiystävällinen kunta” ja tämän periaatteen pitäisi ohjata kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa. Käsitys lapsiystävällisyyden sisällöstä vaihtelee, toisen mielestä lapsella pitää olla oikeudet suuren koulun tuomiin laajempiin mahdollisuuksiin, ja vastapainona kylien- ja maaseudun ihmiset haluavat rauhallisempaa ja pienempää lähikouluvaihtoehtoa ja löytävät ajattelulleen varsin hyvät perusteet.
Tänään mittaamme äänestämällä, onko tulevaisuudessa Porvoon reuna-alueilla saaristossa, itäisillä ja eteläisillä laidoilla lapsille ja perheille heidän tarvitsemiaan suomenkielisiä lähikoulupalveluita, vai muodostuuko sinne aukko sivistykseen. Meidän poliitikkojen on punnittava, mikä painoarvo päätöksessä on taloudella, versus ihmisten tarpeet. Lisäksi meidän on kyettävä arvioimaan teemmekö päätöksen riittävillä tiedoilla eli toteutuuko palvelut tarkoituksen mukaisesti, tuleeko ratkaisusta merkittävää taloudellista säästöä, tukeeko valinta kaupungin kasvutavoitteita sekä strategiaa ja kuuntelemmeko asukkaiden ja lasten näkökulmaa riittävästi?
Valitettavasti nyt näyttää siltä, että 1. vaihtoehdossa kuljetuskustannukset tulevat arvioitua huomattavasti kalliimmiksi. Lisäksi koulumatkojen kokonaiskestosta näyttää tulevan pienille lapsille liian uuvuttavia mm. Lankomies kuljettaa näitä nukahtavia lapsia koulutaksilla. Kyytijärjestelyissä jouduttaisiin turvautumaan enemmän tilattaviin bussi- ja taxikuljetuksiin, koska aikataulut eivät synkronoidu tarpeisiin, ja joissain tapauksissa matka-aikakin on ylittämässä 2,5 tunnin enimmäisajan. Tarvitaan kävelyä, odottelua, taksia, bussia ja lisää vielä odottelua kotiin päin mennessä. Minun mielestäni, jo 1,5 tunnin päivittäinen koulumatkailu on kuusivuotiaalle ekaluokkalaiselle tai esikoululaiselle ihan liikaa. Jos haluamme olla edelleen lapsiystävällinen kaupunki, niin meidän pitää tarjota huomattavasti parempaa mihin lain rajat on vedetty. ELY ei tule lisäämään tuettua saaristoliikennöintiä, koska koululaisliikenteelle löytyy perusteltu maksaja eli Porvoon kaupunki. 100 tuhannen säästöt sulavat, jo nyt 50 tuhanteen ja tosiasiassa nekin säästöt häviävät kun asioita aletaan toteuttamaan käytännössä. Lisäksi Ilolan suunnalla ei voida tukeutua reittiliikenteeseen, koska vuorovälit ovat liian harvoja ja jopa epävarmoja. Esitys on liian puutteellinen näiltä osin ja esitetyt säästöt kokonaisuudessaan eivät näytä enää niin merkittäviltä.
Arvoisa puheenjohtaja
Olemme todistamassa melkoista kansanliikehdinnän kyläkoulujen puolesta. 301 yritystä ja 8612 asukasta on allekirjoittanut nimensä adressiin, jossa vedotaan päättäjiin kyläkoulujen säilyttämisen puolesta. Voidaan sanoa, että Porvoon kylät ovat ”hyökänneet” kaupunkiin, ja kun on katsellut sitä voimaa, niin mieleen nousee väkisinkin sarjakuvista tuttu pieni Gallialaiskylä, joka antaa turpiin isolle Roomalle ja aivan tuntuu siltä, kuin menneiden aikojen kamppailu, entisen Porvoon kaupungin ja maalaiskunnan välillä olisi herännyt jälleen eloon.
Meidän päätöksentekojärjestelmämme on demokraattinen. Vaikutusvaltaa ei näytetä pelkästään vaaleissa, vaan se on näkynyt adresseissa, mielenosoituksissa, lehtikirjoituksissa ja niissä monissa keskusteluissa ja yhteydenotoissa sekä vierailupyynnöissä, joita me poliitikot olemme saaneet. Kaupunkilaiset eivät ole tyytyväisiä esitettyihin vaihtoehtoihin ja vaativat toisenlaista vaihtoehtoa. Haluan antaa arvostuksen Porvoon kylien ihmisille ja aktiiveille. Te olette toimineet oikein ja oikealla tavalla asianne suhteen.
Hyvät kuulijat,
Heikentyvät taloudelliset näkymät ja lasten vähenevät kokonaislukumäärät ovat tosiasioita, jotka asettavat kaikelle toiminnallemme reunaehtoja. Me emme halua olla tulevaisuuden kriisikunta, me näemme pelottavia esimerkkejä naapurikunnissa ja hyvinvointialueella. On vastuullista politiikkaa miettiä etukäteen kokonaisuudet kuntoon, mutta on muistettava, että politiikka on myös arvovalintoja ja meidän on etsittävä muitakin vaihtoehtoja. Me nitkuttelemme eteenpäin ohenevilla valtionosuuksilla, kaupungin ylirevähtäneillä kulurakenteilla ja kuihtuvilla yhteisöveroilla. Mutta investointeja vaativat asiat, ne voisi laittaa kuntoon myös yhdellä kertakirpaisulla, Esimerkiksi myymällä osa meidän Energia-yhtiöstä, joka ei ole kaupungin ydintoimintaa. Samankokoinen kaupunki Mikkeli myi 49% energia-yhtiöstään ja sai 140 miljoonaa euroa. Meillä myynnistä saatavat tulot antaisivat buustin uusien asukkaiden houkuttelevuuteen veto- ja pitovoimaamme ja niillä rahoilla maksettaisiin koulut ja Kokonniemen liikuntakeskukset ja ehkä jopa sen torin. Anteeksi, tätä ei olisi varmaan saanut sanoa ääneen. Tönäisin juuri pyhää lehmää, mutta muistutan, että me emme ole missään pakkoraossa ja vain yhden vaihtoehdon varassa. Lisäksi meillä on eri tarkoituksiin perustetuissa rahastoissa 30 miljoonaa euroa ja kaupungin velkamäärät per Capitta, ovat maan alhaisempia ainakin toistaiseksi.
Arvoisa puheenjohtaja, vielä hiukan Ilolasta ja Epoosta.
Kävin viime torstaina vierailulla molemmilla kouluilla ja ajatukseni kirkastuivat.
Ilola on kylänä idyllinen ja erittäin vetovoimainen, sinne tulee ja olisi tulossa enemmänkin pk-seudulta uusia veromaksajia, jos olisi tonttitarjontaa. Uusi koulu pihoineen on jutun juju. Koulu on se, joka vetää uusia asukkaita. Kaavoituksen on aktivoiduttava ja valtuuston on annettava pidemmän tähtäimen tulevaisuuden näkymä Ilolan kylälle ja koululle.
Epoosta, minun on surukseni todettava, että koulun lopettamisen linjaus on tehty virkamiestasolla jo monia vuosia sitten ja se näkyy siinä, että kiinteistöstä ei olla pidetty huolta. Kalusteet ja pulpetteineen sekä tuoleineen ovat huomattavan vanhoja, rehtori on itse joutunut hankkimaan (Jeren korjaus kuljettamaan) lämpökattilan rikkoutuneen tilalle, pihavaloja ei korjattu pyynnöistä huolimatta (aamuisin ollaan pimeässä pihassa), vanhempainyhdistys on lahjoittaneet jalkapalloista lähtien tavaraa, kun he yrittävät pitää koulun kustannukset alhaisena, ettei taas tulisi vertailulaskelmia kuinka kallis Epoo on. Liikuntasali on suljettu ja kaupunki ei ole suostunut näyttämään tutkimustuloksia sisäilmaongelmista ja ei suostu esittämään edes yksinkertaisia parannusehdotuksia salin toimintakuntoon saattamiseksi (Jukolan viestin aikana tilat kuitenkin kelpasivat varusmiesten majoitukseen, joten ei siellä hirveän vaarallista ilmeisesti ole). Koulun henkilökunta on hakenut muista kouluista vanhat höyläpenkit ja vanhat pianot, ja vanhempainyhdistys on lahjoittanut sinne sähköpianon jne. Tiedättekö kuinka epäreilulta tämä näyttää, varsinkin kun katsoo vaikkapa Lyceoparkken skolanin saliin hankittua kallista konserttiflyygeliä (Jeren korjaus jälkeenpäin, flyygeli on vanha ja hinta ei ole vertailukelpoinen). Lisäksi Epoo on ainut alue, jossa ei ole yhtään kerhoa, vaikka niihin saadaan ulkopuolista rahaa, selitykset miksi ei ole, ne selitykset ontuvat. Tämä kaikki kuulostaa ihan samalta kuin kuolemansairaalle ei enää ostettaisi lahjoja eikä järjestettäisi juhlia, koska ei kannata panostaa, kun todennäköinen loppu on niin lähellä. Epoon oppilaiden lukumäärään on vaikuttanut myös se, että heitä on ohjattu tai jotkut ovat omasta halusta valinneet keskustan kouluvaihtoehdon, mutta tässäkin osittaisena vaikuttimena voi olla se, että Epoon koulun mahdollisuudet ja tulevaisuus on näyttäytynyt poikkeuksellisen kaventuneena. Muistutan virkamiehiä siitä, että niin kauan, kun koulu toimii ja siellä on lapsia, kaikkeen toimintaan ja normaaliin kunnossapitoon pitää panostaa aivan samoin kuin muiden koulujen kohdalla.
Epoon oppilaaksiottoalueella on lapsimäärissä yllättävän suurta kasvua eli näkymät eivät siinäkään mielessä tue koulutoiminnan lakkauttamista. Siellä 10 eskarilaista tulossa kouluun, näin heidät viime torstaina omin silmin, kun he olivat tutustumassa Epoon kouluun ja väestötiedot osoittavat, että heitä yhtä alemmassa ikäluokassa on tulossa 12 lasta. Jo näiden tietojen valossa oppilasvirtaa olisi tulossa kouluun. Minusta kylien lasten ei tarvitse pelastaa keskusta-alueiden tyhjyyttä kumisevia kouluja.
Arvoisat valtuutetut
Vaikka Suomen lapsimäärät ovat laskussa, niin me voimme silti kilpailla lapsiperheiden tänne saamiseksi. Porvoon keskusta-alueet eivät voi kilpailla pks:n kanssa lapsiperheiden saamiseksi, mutta meidän maaseutu erilaisuudellaan kykenee siihen.
Olen kääntynyt molempien kyläkoulujen säilyttämisen puolelle ja kaupungilla edelleen tahtoessaan poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet investoida näihin Epoon ja Ilolan koulujen tulevaisuuteen.
Keskustelin tänään Grannäsin koulun suunnitteluista vastaavien arkkitehtien kanssa. He ovat vuonna 2017 piirtäneet asemakaavakuvaluonnoksen, johon on sijoitettu Grännasin koulun yhteyteen varaus mahdollisesta päiväkoti/eskari siivestä. Tässä olisi se yksi helpoin tapa huomioida synergia ja kustannusedullinen ratkaisu suomenkieliselle pikkukoululle saaristossa. Tälle hankkeelle olisi edellytyksiä varsinkin, kun Kråköseen on rakennettu se uusi ruotsinkielinen päiväkoti, joka palvelee saaristoalueen lapsia ja siksi tätä aiempaa varausta ei tarvita.
Vaihtoehtoja palveluiden järjestämiseksi ja parantamiseksi on useita, mutta jotta pääsisimme pohtimaan niitä rauhassa, niin nyt on valittava ensin 0 -vaihtoehto. Päätökseni perusta on tällä kertaa arvopolitiikka, koska taloudelliset vaikutukset ovat siedettävällä tasolla sekä hallittavissa ja lapset ovat tärkeintä mitä tässä kaupungissa on.
Kannatan valtuutettu Varpion esitystä.
Jere Riikonen
Kaupunginvaltuutettu