Blogi

RSS

Presidentintekijät George Gallup ja Emil Hurja (Uusimaa kolumni 9/2023)

Kirjoitettu kirjoittajana

Mielipidetutkimus eli gallup on terminä yleisesti niin tuttu, ettei sitä helposti osaa yhdistää sukunimeksi. Herra George Gallup lanseerasi kyseisen tutkimustavan 1930 luvulla ja sen avulla on voitu suuntaa antavasti ennustaa vaalituloksia etukäteen.
Herra Gallup ei ollut kuitenkaan se henkilö, joka ensimmäisenä osasi tehdä mielipideanalyysejä vaaleissa menestyksekkäästi, vaan sen oli keksinyt ja jo käyttöönottanut amerikansuomalainen Emil Hurja.

Hurja oli demokraatti, jonka neuvoilla Yhdysvaltain Franklin D. Roosevelt voitti vuoden 1932 presidentinvaalit. Emil Hurja toimi Wall Streetilla pörssianalyytikkona ja tunsi kaivosteollisuuden tavat arvioida keskimääräiset malmipitoisuudet erilaisten tilastollisten otoksien avulla. Hän sovelsi vastaavaa tapaa politiikkaan. Emil Hurja teki tiiminsä kanssa mielipideotoksia äänestäjistä. Hän vertasi uusia trendejä vanhoihin, otti huomioon prosenttiosuuksien muutokset eri äänestäjäkerrostumien välillä ja lisäksi täydensi tutkimusta pätevien havaitsijoiden keräämillä tiedoilla. Hurja tuli keksineeksi jotain sellaista, mistä herra Gallup sai myöhemmin kunnian.

Emilin tekemien mielipideanalyysien avulla Roosevelt osasi panostaa kampanjansa niihin osavaltioihin, joissa hänen voittonsa oli vaikeimmin saavutettavissa ja säästellä rajallisia voimavaroja siellä missä kannatus oli varmempaa. Emil Hurjasta tuli presidentintekijä ja arvostettu vaalikampanjoiden asiantuntija.

Suomessa järjestetään tammikuussa 2024 presidentinvaalit. Jo nyt vaaligalluppien kärkeen on nostettu kaksi selkeää ennakkosuosikkia ja yllättäjän paikalle on aseteltu yksi ulkopolitiikan uusi kasvo. Niin tai näin, valtaosalla kandidaateista on kyvykkyyttä ja karismaa presidenttiyteen, ja mediakeskustelut, kiertueet sekä vaalikoneet ovat vasta käynnistymässä. Ennakkoon julkaistavien mielipidemittauksien yleisesti uskotaan jossain määrin vaikuttavan ihmisten äänestyskäyttäytymiseen. Huonoimmillaan galluptulokset voivat johtaa taktiseen äänestyskäyttäytymiseen, jossa paras oma vaihtoehto korvataan todennäköisemmin voittavalla ehdokkaalla.

Gallupeista viis, tosiasia on, että jokainen ehdokas voi tehdä hurjan loppukirin ja todellinen presidentintekijä on se yksilöäänestäjä, joka uskoo omalla äänestämisellään olevan aitoa merkitystä lopputulokseen ja äänestää.

Kirjoittaja on alue- ja kaupunginvaltuutettu Porvoosta
(Jere Riikonen)

Itämeren hylyt kertovat historiaa (Uusimaa 1.5.2022)

Kirjoitettu kirjoittajana

Kirjoittelen tätä kolumnia Ahvenanmerellä merentutkimusalus Arandalla. Vettä on laivan alapuolella lähes 300 metriä. Teemme nyt meriveden tutkimusta, mutta toisinaan olemme Suomenlahdella merenpohjasta luodanneet öljyä vuotavia laivanhylkyjä, joista toisia koristavat hakaristit, sirppi ja vasara tai kaksipäiset kotkat.

Nuo sotalaivat ja sukellusveneet yhä pulpauttelevat vedenpintaan öljyläikkiä. Hylkyihin on tarttunut kalastajien haamuverkkoja ja vierellä voi olla ruostuneita merimiinoja sekä sotilaiden nahkasaappaita ja kypäriä, joista miehet ovat liuenneet sisältä.

Historia on aina läsnä Itämerellä ja se tuntuu yhä uudelleen toistavansa itseään yli sukupolvien. Kurkistus Itämeren pohjaan kertoo monissa paikoissa vanhoista meritaisteluista idän ja lännen välillä. Näiltäkin Ahvenanmaan vesiltä löytyy merenpohjasta vanhoja tykin raatoja, jotka upposivat jäihin silloin kun venäläiset jahtasivat pakenevia ruotsalaisia aina Tukholman reunamille saakka. Kyseinen Suomen sota olikin Ruotsille heidän viimeisin sotansa, mutta sama uhkakuva elää ja voimistuu.

Itämerellä on seilattu aktiivisesti noin tuhat vuotta ja eri vuosisatojen tapahtumat ovat jättäneet omat merkkinsä meren pohjaan. Itämerestä on löydetty 8000 laivanhylkyä ja lisää löytyy uusien tutkimus- ja kuvantamismenetelmien avulla.

Itämerellä hylyt säilyvät pitkään ja ruostuminen on hitaampaa. Itämeri poikkeaa valtameristä vähäsuolaisuuden, kylmyyden, vähähappisuuden puolesta ja lisäksi merestä puuttuu laivamato, joka tuhoaa puiset hylyt.

Meren pohjassa makaa siksi myös hyvin säilyneitä puulaivojen hylkyjä, joiden lastina oli mm. ylelliset tavarat Euroopasta Venäjän ylimystölle ja hoville. Näitä sen ajan oligarkkien arvokuljetuksia saattoivat kaappareiden pelossa hollantilaiset sotalaivat, joista ainakin yksi alus makaa kauniisti 50 metrin syvyydessä tykkeineen Porvoon edustalla.

Kirjoittaja työskentelee merianalyytikkona Suomen Ympäristökeskuksessa ja on Porvoon kaupunginvaltuutettu sekä Itä-Uudenmaan aluevaltuutettu

Kuntavaalit2017 Porvoon KooDee tavattavissa Waalikioskilla

Kirjoitettu kirjoittajana

Porvoon KooDeen ehdokkaita pääsee tapaamaan 29.3 – 8.4.2017 Citymarketin aukiolla olevalla Waalikioskilla. Tarjoamme kahvia, mehua, vaalikarkkia sekä satunnaisesti jotain herkkuja. Waalikioski on Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien yhteinen. Yhteistyö perustuu kuntavaalien keskinäiseen tekniseen vaaliliittoon, joka tarkoittaa yhteistyötä vaaleissa, mutta se ei vaikuta politiikkamme sisältöön tai valintoihin. Tervetuloa tutustumaan ehdokkaisiimme ja juttelemaan!