Turvallisuuden tunne on jokaisella ihmisellä yksilöllinen. Siinä missä toinen kokee tapahtumia ympärillään pelottavaksi, niin toiselle samat asiat vastaavasti eivät näyttäydy millään muotoa uhkaavina. Turvallisuuden tunne ja kokonaisturvallisuus on tärkeä arvo yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Turvallisuuden puute alkaa pahimmillaan halvaannuttaa nopeasti yhteiskunnan normaalia toimintaa.

Kunnilla on vastuullaan monen tasoista turvallisuuden edistämistä, joka lähtee hämärien teiden katuvaloista, kameravalvontaan ja kouluihin suunnattujen väkivallantekojen estämiseen.

Itä-Uudenmaan Hyvinvointialueen yksi tärkeistä tehtävistä on tuottaa turvallisuuspalveluita pelastuslaitoksien ja terveyspalveluiden toiminnan kautta. Alueella on poikkihallinnollinen turvallisuuden edistämiseen koottu organisaatio, joka koostuu kuntien, hyvinvointialueen, poliisin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä puolustusvoimien toimijoista. Turvallisuusorganisaatio luo jatkuvasti tilannekuvaa mahdollisista uhkista ja harjoittelee sekä tekee päivitettyjä toimintasuunnitelmia erityistilanteita varten.
Allekirjoittanut itse toimii Itä-Uudenmaan Hyvinvointialueen Varautuminen ja turvallisuus lautakunnan jäsenenä. Tällä viikolla käsittelimme kokouksessamme salaiseksi luokitellun turvallisuus- ja toimintasuunnitelman alueen uhkien varalta. Suunnitelma käsitti kaikki tunnistettavat uhkat mm. suurien teollisuuslaitosten onnettomuusuhkista aina sotatilaan sekä evakuointeihin saakka meneviin toimenpiteisiin.

Itselleni on muodostunut käsitys, että Itä-Uusimaalla on varauduttu riittävästi erilaisiin uhkiin, mutta kaikkeen häirintään ja lisääntyvään epäjärjestyksen mahdollisuuksiin on edelleen varauduttava johdonmukaisesti erilaisin varokeinoin. Yhteiskunnalle kriittisiä toimintoja ja paikkoja, kuten viestiliikennettä, energiainfraa, vesilaitoksia on suojattava paremmin ja haavoittuvien kohteiden tietoja ei voida enää jakaa avoimesti internetissä.

Hyvää turvallisuuskehitystä alueella on tapahtunut mm. uusien pelastusasemien myötä. Sipoo sai tänä vuonna uuden pelastusaseman, jota kehutaan Suomen parhaaksi ja toimivimmaksi asemaksi. Kesällä olin myös Loviisan uuden pelastuslaitoksen peruskiven muuraustilaisuudessa. Loviisan asemasta tulee lähes identtinen Sipoon pelastusaseman kanssa, mutta vastaavuuden lisäksi siihen tulee Poliisin toimintapiste. Tämä konsepti on ainutlaatuinen Suomessa ja Sisäministeriö onkin lähtenyt edistämään vastaavaa toimintamallia myös muualle maahan. Näillä uusilla hankkeilla on ollut vaikutusta kokonaisturvallisuuden kehittymiseen, ja ne ovat jo nyt osoittautuneet vetovoimatekijöiksi uusien työntekijöiden rekrytoimiseksi. Työvoimapula pelastajien saamiseksi on muuttunut ylitarjonnaksi.

Turvallisuuden tunne ei kuitenkaan tule viranomaisten toiminnasta tai palokuntien ja poliisilaitosten rakennuksista, vaan enemmänkin yleisestä ilmapiiristä ja ihmisten toisistaan huolehtimisesta. Hyvinvointialueen talous on Itä-Uudellamaalla sukeltamassa syvästi pakkaselle. Alueen kokonaisbudjetti on noin 450 miljoonaa euroa vuodessa ja nyt jo tänä vuonna rahoitusvaje on noussut 40 miljoonaan euroon ja uhkaa nousta 60-80 miljoonaan euroon. Näin suuria rahoitusvajeita ei voida korjata ilman mittavia palveluiden alasajoja ja sopeuttamisia. Ongelma on rakenteellinen ja sen ratkaisut ovat pääsääntöisesti vain maan hallituksen ja eduskunnan päätöksillä korjattavissa.

Näissä tilanteissa, kun yhteiskunnan yksi peruspilari eli talous järkkyy, niin ihmisten pitää alkaa auttaa toisiaan. Me teemme poliitikkoina voitavamme Aluevaltuustossa ja -hallituksessa sekä lautakunnissa yhteisen turvallisuuden ja palveluiden säilyttämisen eteen, mutta myös jokaisella meillä on vastuuta lähimmäisistämme, sukulaisista ja naapureista. Yhteiskunta on turvaverkko ja sen heikoimmat jäsenet eli lapset, sairaat ja vanhat, heitä ei saa päästää tippumaan verkosta. Suomalaisen yhteiskunnan on muututtava niin, että kaikille ei enää jaeta yhtä paljon, vaan niiltä, joilta puuttuu, heille annetaan tarpeeksi.

Jere Riikonen
Itä-Uudenmaan aluevaltuutettu
Aluehallituksen varajäsen sekä Varautuminen ja turvallisuuslautakunnan jäsen

(kuvassa Sipoon uusi pelastusasema)