Tammikuussa 2022 järjestetään Suomen historian ensimmäiset aluevaalit.

Itä-Uudenmaan alueella vaaleissa valitaan 59 uutta aluevaltuutettua, jotka päättävät Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen järjestämisestä. Kunnille tämä tarkoittaa perinteisen kuntarakenteen uudelleen järjestämistä. Kuntien ja kaupunkien verotuloista 12,5% menee suoraan Hyvinvointialueelle.

– Päätin lähteä ehdokkaaksi, koska kyseessä on alueellisesti merkittävä uudistus ja Kristillisdemokraattien näkemyksille on tarvetta. Puolueemme slogan vaaleissa on ”Enemmän hyvinvointia, vähemmän hallintoa”. Uudistuksen onnistuminen ei ole helppo asia ja sen lähtökohdat ovat vaikeat. Uusi hallintoporras ei tuo vuosiin säästöjä, vaan alussa lähinnä lisääntyviä kustannuksia. Suomen hallitus ja eduskunta on päättänyt toteuttaa uudistuksen ja valuvioista huolimatta sen kanssa on elettävä. Tavoitteena on pidettävä, että koronan aiheuttama hoitovelka Itä-Uudellamaalla saadaan hoidettua ja palveluiden alueellista saatavuutta ja hoidon tasoa ei ainakaan uusilla hallinnollisilla ratkaisulla heikennetä.

Itä-Uudenmaan Hyvinvointialue on pieni kokonaisuus, mutta sillä on juuri siitä syystä ketteryyttä löytää toimivia ratkaisuja. Alueen taloudellinen lähtötilanne palveluiden alkamisajankohdassa on verrattain parempi ja vakaampi kuin Suomen muiden Hyvinvointialueiden. Tämä luo toivoa myös palveluiden uudelleen organisoimisen onnistumiselle. Nyt tehtävät esisuunnitelmat Hyvinvointialueen rakenteiden järjestämisestä ovat vauhdissa ja uusi aluevaltuusto tulee käyttämään runsaasti aikaa toimintojen ja hallinnon järjestelyihin vuonna 2022. SOTE ja PELA-henkilöstöille muutos on suuri ja siksi muutosprosessiin on otettu ja otetaan henkilöstö suurelta osin mukaan.

Uudistus on keskeneräinen
Hvyinvointialueuudistuksessa on otettu lähtökohdaksi vain kuntien omien sosiaali ja terveydenhuoltopalveluiden yhdistäminen ja esimerkiksi Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri toimii vielä erillisenä palvelun tuottajana. Uudistuksessa ei siis paranneta potilaiden ja asiakkaiden palveluiden järjestämistä kunnallisten ja ylikunnallisten terveyspalveluiden rajapinnoilla. Tästä syystä uudistuksien sarjaa täytyy jatkaa. Uudistus parantaa pienten kuntien taloudellista tilaa, mutta heikentää esimerkiksi Porvoon ja Sipoon taloudellista tilaa merkittävästi. Uudistus palveleekin koko Itä-uusimaata ja siksi myös kuntien on kaikessa muissakin asioissa tiivistettävä vuorovaikutustaan ja yhteistyötä.
Uudistus ei ratkaise hoitohenkilöstön puutetta, eikä terveydenhuollon kasvavia kustannuksia. Nämä asiat on ratkaistava maan hallituksessa ja sairaanhoidon sisäisillä järjestelyillä esimerkiksi lääkäreiden koulutuspaikkojen lisäämisellä, sairaanhoitajien työn sisällön muokkaamisella. Tarvitaan moniportaista sairaanhoitoa. Nykykäytäntö vie sairaanhoitajilta mahdollisuuden varsinaisen hoitotyön tekemiseltä. Sairaanhoitaja hoitaa nykyään sihteerin, laitoshuoltajan, lähihoitajan ja jopa osittain lääkärin tehtäviä sekä lisähaasteena on potilaiden/asiakkaiden lisääntyneet oikeudet, jotka pakottavat sairaanhoitajat jatkuvaan yhteydenpitoon hoidettavien kanssa. Maan hallituksen pitää vastata hoitohenkilöstön puutteeseen, eikä vain säätää uusia sanktioita ja hoitotakuita joita ei voida toteuttaa koko alalta puuttuvan henkilöstön vuoksi. Eduskunnalta on pudonnut asiassa suhteellisuuden taju.

Näistä ongelmista huolimatta, Itä-Uudenmaan Hyvinvointialueella on menestymisen mahdollisuuksia, mutta suuria parannuksia en uskalla luvata, koska se on perusteettomia lupauksia ei voida olemassa olevilla resursseilla toteuttaa. Tavoitteena on säilyttää palvelutasot vähintään nykyisellä laajuudellaan.

Yhteistyössä:
Jere Riikonen