Uutiset

RSS

Miten Sote-uudistus pitää hoitaa seuraavassa eduskunnassa?

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen kaatuminen sysäsi vastuun tulevalle eduskunnalle.

Hallituksen esittämä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus oli liian suuri kokonaisuus eduskunnan päätöksenteon läpivietäväksi. Maakuntauudistuksen ja laajan valinnanvapauden sisällyttäminen uudistukseen teki siitä monimutkaisen hallintohimmelin. Ongelmaksi koituivat perustuslaillisten oikeuksien varmistaminen ja uudistuksen perusajatuksen eli palveluiden parantamisen hukkaantuminen. Ehdotuksen todellisesta vaikutuksista ei ollut varmuutta palveluiden jatkuvuuden, saatavuuden, rahoituksen ja laadun suhteen. Uudistuksen käsittelyn keskeyttäminen oli näistä näkökulmista ainut järkevä ratkaisu.

Mitä seuraavan eduskunnan on nyt tehtävä?

On sanottu, että nyt kaatunut Sote-uudistus kaatui eteenpäin, mutta on todettava, että nykymallin mukainen uudistus ei voi edetä. Se pitää hoitaa paljon keveämmin ja ilman moniulotteista maakuntahallinnon tasoa. Uudistus pitää viedä läpi nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalta. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ottaisi hoitaakseen koko Uudenmaan perussairaanhoidosta aina erikoissairaanhoitoon asti. Tämä malli yhdistäisi terveydenhuollon yhdeksi kokonaisuudeksi ja vapauttaa kunnat terveyspalveluiden järjestämisvastuusta. Demokraattinen päätöksenteko toteutettaisiin puolestaan suorilla vaaleilla, joilla valittaisiin sairaanhoitopiirin valtuustot. Valinnanvapaus toteutuisi palvelusetelijärjestelmällä, joka takaisi yksityisten palveluiden vaihtoehdot.

Eduskunnan on ymmärrettävä, että suomalainen terveydenhoitojärjestelmä on maailman paras ja muutokset terveyspalveluiden järjestämisessä on toteuttava hallitusti. Rahan säästäminen ei ole terveyspalveluissa helppoa ilman, että palvelun saatavuus heikkenee. Paras mahdollinen hoito takaa kansantaloudelle parhaat säästöt, koska silloin ihmiset pysyvät työelämässä terveenä ja pidempään. Päävastuun keskittäminen sairaanhoitopiireille loisi mahdollisuudet kokonaisvaltaiseen sosiaali- ja terveyshuollon kehittämiseen, esimerkiksi rajapinnat terveyskeskuksien ja sairaaloiden välillä selkiintyisivät. Uudistuksen tarvitsisi toimiakseen erilaisten palvelutasoja: 1. palvelutaso; erikoissairaanhoito, 2.palvelutaso; terveyskeskus ja 3. palvelutaso; sosiaalipalvelut.

 

Jere Riikonen

eduskuntavaaliehdokas 2019,  NRO: 383

Uusi kevyenliikenteenväylä Porvoojoen yli (valtuustoaloite)

Tausta
Porvoon keskusta-alueen halkaisee joki ja kevyenliikenteen täytyy kiertää suhteellisen pitkiä matkoja siltojen kautta, vaikka välimatkat alueiden välillä olisivat ”linnuntietä” lyhyet. Kaupunki kaipaa uusia ulkoilureittejä ja alueita yhdistäviä väyliä.

Esitys
Esitän, että Porvoon kaupunki selvittää Porvoojoen ylittävän kevyenliikenteen ja/tai jalankulkuliikenteen mahdollisuudet välillä Jernböle – Hornhattula olemassa olevan moottoritiesillan kautta.

ELY-keskuksen kanssa pitäisi käydä neuvottelut, että onko sillasta erotettavissa jalankulkuun mahdollinen kapea ja riittävän turvallinen kulkuväylä tai onko sillan rakenteisiin tukeutuen mahdollista tehdä jalankulkuun soveltuva reunalevennys.

Porvoonjoen ylittävä ELY-keskuksen hallinnoima eteläisempi moottoritiesilta on kolmikaistainen. Sillalla on Porvoonjoen länsirannalla olevan levähdysalueen kiihdytyskaista. Tästä näkökulmasta sillalla olisi leveyttä jalankulkuväyläänkin kohtuullisilla rakenne- ja kaistamuutoksilla.

 

Jere Riikonen

kaupunginvaltuutettu Porvoo

Muovin käytön vähentäminen ja kierrätyksen lisääminen on välttämätöntä, Suomi suunnan näyttäjäksi

Suomen Ympäristökeskuksen ja Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen sekä vesilaitosten yhteisissä tutkimuksissa on löytynyt vähäisiä määriä mikro- ja nanokokoisia muovipartikkeleita juomavesistä. Muovin kulkeutumista ihmiseen tutkitaan ja muovisten mikroroskien epäillään aiheuttavan erilaisia terveyshaittoja.

Muoviroskat ovat suuri uhka etenkin merien ekosysteemille ja siksi muovien käyttöä on vähennettävä varsinkin kertakäyttöisissä tuotteissa. Muoviroskia löytyy merieliöistä, kaloista ja linnuista. Synteettisiä muovimateriaaleja käytetään eri muodoissaan mm. kosmetiikassa, vaatteissa, elintarvikepakkauksissa ja rakennusmateriaaleissa.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen nimesi keväällä työryhmän, joka pyrkii selvittämään mitä muoviongelmalle Suomessa voidaan tehdä. Lähtökohtaisesti muovimateriaalien kierrätystä on tehostettava, jotta uuden muovin tuottamisen tarve vähentyy.

Muovin käytön vähentäminen on ilmastoteko, koska silloin myös fossiilisesta öljystä tehtyjen muovien polttamiset jätteenpolttolaitoksissa vähenevät. Muovin sijaan on alettava käyttämään enemmän uusia biopohjaisia materiaaleja, kuten esimerkiksi puupohjaista ligniiniä, joka on ominaisuuksiltaan muovin kaltainen materiaali. Ligniini on suomalaisen puuselluteollisuuden puusta eristämä ja jalostama materiaali, jota vastaavaa ei toistaiseksi löydy maailmanmarkkinoilta. Lisäksi mainitsemisen arvoista on Porvoossa toimivan öljyjalostusyhtiö Nesteen visiot ja tuotekehitykset, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa jätemuovien tehokkaan hyödyntämisen kierrätyspolttoaineiden ja uusien muovilajien valmistuksessa. Suomalaiselle cleantechille eli puhtaan teknologian osaamiselle on maailmalla tarvetta ja kysyntää. Suomella on todellinen mahdollisuus olla globaalisti suunnannäyttäjä muovittoman yhteiskunnan luojana. Muovin käytön vähentämiseen ja kierrätyksen lisäämiseen tullaan kuitenkin tarvitsemaan kaupunkien, yritysten, asuntoyhtiöiden ja kuluttajien laajaa sitoutumista.

Jere Riikonen

Itärata on koko Suomen kehittämistä ja panostus ilmastonmuutoksen torjuntaan

Liikenne- ja viestintäministeriön aie selvittää Itärata eli henkilöjunayhteys lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan on laajan edunvalvonnan tulos. Suomalaisia raideliikenneyhteyksiä on liian kauan kehitetty pelkästään Turku – Tampere akselilla ja jopa Pohjanmaakin on saanut kehityksestä hyvän osansa. Näistä näkökulmista Itä-Suomen maakuntaliitot ja kaupungit ovat oikeutetusti alkaneet vaatia 900 000 itä-suomalaisen asukkaan huomioimista koko maan tasapuolisessa kehityksessä. Vaatimuksena on Itä-Suomesta tuntia nopeampi junayhteys pääkaupunkiseudulle ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Vaatimus ei ole kohtuuton, varsinkaan kun valtiovalta on suhtautunut nihkeästi Itä-Suomen kaupunkien pienten liikennelentokenttien tulevaisuuteen.

Kehitysvaatimus uuden raideyhteyden rakentamiseksi ei ole tällä kertaa lähtöisin eduskuntapuolueiden ohjelmista, mutta toivottavasti se silti löytää reittinsä seuraavaan hallitusohjelmaan.

Suurimmat esteet hankkeelle luo kuitenkin se, että valtion budjettirahoituksella Itärata ei pelkästään näyttäisi edistyvän. Hankkeeseen tarvittaisiin jokin hankeyhtiömalli johon valtio osallistuu, mutta jossa taloudellinen vastuu jaettaisiin laajemmalle joukolle.

YK julkaisi maanantaina (8.10.2018) ilmastonmuutoksen päivitetyn jättiraportin (IPCC). Siinä todettiin, että ilmastopäästöjen vähentäminen on kriittisen tärkeää ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta. Tunnetusti liikenne on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen ja ilman epäpuhtauksien päästölähteistä. Fossiilisilla polttoaineilla tapahtuvaa kumipyöräliikennettä pitäisi rajoittaa rajusti ja sähköautoistakaan ei löydy ratkaisua edes vähääkään pitemmille välimatkoille, koska sähköautojen akkuteknologiassa ei ole näköpiirissä suurta teknologista kehitysharppausta. Näistä näkökulmista päästöttömän ja koko maan tasaisemmin kattavan raideliikenteen rakentaminen on tulevaisuudessa erittäin perusteltua ja tärkeää.

Mitä Porvoon kaupungin tulee ajatella avautuneesta Itärata mahdollisuudesta?

Ensinnäkin, koskaan aiemmin Porvoota hyödyttävän ratahankkeen takana ei ole ollut näin paljon aluepoliittista painoarvoa ja siksi hanke näyttää realistiselta.

Toiseksi, vaikka Itärata sivuuttaa Itä-uusimaan yhteisiä intressejä, esimerkiksi Loviisa on jäämässä ilman suoran ratayhteyden hyötyä, niin Porvoon on tartuttava hankkeeseen. Samassa yhteydessä olisi syytä edes selvittää, miten ja millä aikavälillä Loviisa ja myös Kotka saataisiin suoran henkilöjunayhteyden piiriin.

Kolmanneksi, Porvoon on esitettävä uskottava suunnitelma miten toteutamme tiivistä kaavoitusta tulevan rautatieaseman lähellä ja miten toteutamme kaupunkirakenteen sellaiseksi, että henkilöjunaliikenne on alueen asukkaille vaivatonta ja vetovoimaista. Ilman laajempia asiakasvirtoja hankkeen menestymisellä ei ole tulevaisuutta.

 

Jere Riikonen
Porvoon kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja

Jere ehdokas seurakuntavaaleissa Porvoossa

Seurakuntavaalit 2018 kirkkovaltuuston ehdokas numerolla 18, Jere Riikonen, seurakuntalainen

 

Hei,

Olen seurakuntalainen ja valmis palvelukseen, mikäli minua äänestetään luottamustehtävään. Olen käytettävissä kirkkovaltuuston tehtävissä, mutta en seurakuntaneuvostossa. Alla visioni:

Kirkon tehtävä on palvella. 1. Palvella Jumalaa, 2. Palvella seurakuntalaisia, 3. Palvella kaikkia ihmisiä taustoistaan riippumatta.

Tähän palvelutyöhön tarvitsemme erilaisia toimintatapoja ja rakenteita, joissa viranhaltijat ja vapaaehtoiset työskentelevät yhdessä.

Olen Sana-ryhmäläisten ehdokaslistalla ja siellä me kaikki olemme valmiita antamaan omat voimavarat ja osaamisen sekä näkemyksemme yhteisen hyvän kasvattamiseen ja organisoimiseen.

Seurakunta on yhteinen ponnistus yksinäisyyttä ja välinpitämättömyyttä vastaan. Seurakunta on yhteyttä Jumalaan ja ihmisiin sekä vastuullisuutta luomakuntaa kohtaan.

Voimavarani seurakuntatyöhön kumpuaa lähimmäisen rakkaudesta sekä uskosta, jonka Jumala meissä vaikuttaa.

Sloganini on ”Seurakunta on taistelu yksinäisyyttä vastaan!”

Jere Riikonen

 

Varsinainen vaalipäivä on 18.11.2018 ja ennakkoäänestys on 6.-10.11.2018

Kaupungin tervehdyspuhe kutsuntatilaisuudessa (2.10.2018 Jere Riikonen)

Arvoisat veteraanit, kutsuntalautakunta ja hyvät kutsuntoihin osallistuvat herrat.

Te, ette ole mitä tahansa miehiä, vaan te olette uuden vuosituhannen ensimmäinen ikäluokka.

Te olette syntyneet itsenäiseen ja vapaaseen maahan, joka on menneellä viikolla valittu jälleen maailman parhaimmaksi maaksi erilaisten mittareiden ja vertailutietojen mukaan.

Suomi on yksi maailman parhaimmista paikoista syntyä, kasvaa, opiskella, tehdä työtä, perustaa perhe ja ylipäätänsä elää ja olla aina vanhuuteen saakka. Suomalaisten menestys kumpuaa meidän arvoistamme, rakastamme rauhaa, olemme rehellisiä, työteliäitä, meillä on kristilliset arvot ja olemme tasa-arvoisia sekä Isänmaallisia.

Arvon miehet, miksi te olette täällä tänään?

– Ensinnäkin siksi, että elämä ihmispaljoudessa johtaa nopeasti kaaokseen ja sitä kaaosta on pyrittävä hallitsemaan. Koska muuten mikään ei toimisi ja vain vahvimmat pärjäisivät. Kaaosta hallitaan lailla ja asetuksilla sekä tarvittaessa voimalla.

– Toiseksi; Me emme ole vain yksilöitä, vaan olemme osa kansaa, osa heimoja, osa sukuja ja perheitä. Emme elä vain itseämme varten, vaan meillä on vastuu toisistamme.

– Kolmanneksi; Tosiasiassa jokaisessa maailman maassa on armeija, se on joko oma armeija tai se on toisen maan armeija. Elämä on taistelua halusimme sitä tai emme. Kansallinen itsenäisyys on arvokas asia ja sitä ei voida pitää itsestään selvänä olotilana, vaan se vaatii jatkuvaa työtä ja huolehtimista.

Edesmennyt jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth oli vahvoilla asenteilla varustettu mies. Hänen mielestä Suomi ei hävinnyt sotaa Neuvostoliittoa vastaan, vaan mittavista tappioista huolimatta se taisteli suuren torjuntavoiton ja hävisi sodan sekä menetti maa-alueet vasta rauhansopimuksissa. Ehrnrooth osoitti sanansa useasti nuorille ja näin halusi välittää asenteensa tuleville sukupolville. Kenraali ei koskaan hävennyt pientä ja köyhää maata, vaan hän muistutti, että ”Suomi on maailman paras maa meille suomalaisille ja kehotti kaikkia työskentelemään uutterasti sen hyväksi” Myös teitä tarvitaan nyt tähän työhön kansakunnan hyväksi.

Tutkimusten mukaan 75% suomalaisista on sitä mieltä että omaa maata pitää puolustaa aseellisesti. Se luku on läntisen Euroopan korkeimpia lukuja ja se on selkeä viesti siitä, että täällä asuu kansa, joka pitää vahvasti kiinni omasta elinpiiristään.Maailmaa on pyrittävä kuitenkin hallitsemaan ensisijaisesti sanan voimalla, siksi tarvitaan puhetta ja politiikkaa. Mutta jossain vaiheessa voi tulla tilanteita, jolloin puhe lakkaa tai se muuttuu valehteluksi ja meitä kohtaan aletaan käyttää voimaa ja väkivaltaa. Silloin ei enää pelkät hippiaatteet riitä, vaan Suomellakin pitää olla valmiuksia vastata voimaan voimalla tai vähintäänkin esitellä voimaa, jolloin vihollinen ymmärtää, että väkivallan käyttäminen ei taivuta meitä. Silloin, kun poliitikot epäonnistuvat täydellisesti, silloin saattavat kenraalit joutua töihin.

Ei ole valtioiden välistä ystävyyttä, on vain ihmisten välistä ystävyyttä. Siksi jokainen on myös omalla sektorillaan rauhanvälittäjä ja jokaisen meidän käyttäytymisellä on merkitystä maailmalle välittyvään Suomi-kuvaan. Pyrkikäämme rauhaan, mutta varautukaamme pahan päivän varalle. Kehotan jokaista miestä ja naista toimimaan Isänmaansa ja kaupunkinsa parhaaksi.

Jere Riikonen
Porvoon kaupunginvaltuuston II-varapuheenjohtaja

Kaupungin tervehdys sotilaspoikien ja lottatyttöjen perinnekillan 25-vuosijuhlassa

23.8.2018, ravintola Iris, Porvoo

Arvoisat sotiemme veteraanit, lotat, sotilaspojat ja lottatytöt sekä juhlavieraat

 

Jokaisella meistä on erilainen elämäntarina riippuen siitä, mille vuosikymmenelle ja minkälaiseen elinpiiriin kukin on kulloinkin sattunut syntymään.

Te 1920- ja 1930 -luvulla syntyneet sotilaspojat ja lottatytöt olette eläneet Isänmaamme niitä kohtalon vuosia, jotka ovat suurelta osalta määritelleet itsenäisen Suomen tarinan yhtenäisenä ja vapaana kansakuntana.

Te olette omalla panostuksella, työllä ja uhrauksillakin olleet puolustamassa ja rakentamassa Suomen kansan tulevaisuutta. Suuret kiitokset teille kaikista ponnisteluista maamme ja kaupunkimme eteen.

Arvoisat juhlavieraat

Tänä päivänä Suomi elää aineellisessa yltäkylläisyydessä ja oma kotikaupunkimme Porvookin on kauniimpi kuin koskaan. Suomi loistaa erilaisissa tilastoissa maailman parhaimpana paikkana syntyä, kouluttautua, perustaa perhe, työskennellä, elää ja olla aina vanhuuteen ja hamaan kuolemaan saakka.

Mutta oliko jokin silti ennen paremmin kuin tänä päivänä?

Yksi asia, joka tänä päivänä pistää silmään on yksinäisyys, ja siihen liittyvä yhteisöllisyyden puute ja välinpitämättömyys. Auttaminen mielletään yhä useammin valtion viranomaisten tai kaupungin työntekijöiden tehtäväksi.

Mutta totuus on mielestäni toisenlainen, eli ihmiset tarvitsevat edelleen toisiaan, naapureita sekä niitä puolituttuja oman kylän ihmisiä, ja ihmiset arvostavat vapaaehtoisen avun saamista enemmän kuin jonkun organisaation kylmää lakisääteistä peruspalvelua.

Teille, sotilaspojat ja lottatytöt on turha selittää sellaista termiä kuin Talvisodan henki, te olette kokeneet ja eläneet sen.

Se oli sitä, kun koko kansa pienimmästä suurimpaan ponnisteli sota-aikana isänmaan yhteiseksi hyväksi ja kaveria ei jätetty edes silloin, kun oma henki oli vaarassa.

Te olitte silloin siinä ketjussa omalla paikallaan ja teitä tarvittiin silloin ja teitä tarvitaan myös nyt kertomaan niistä ajoista nuoremmille sukupolville.

Se oli suurta yhteisöllisyyttä, jota tarvitaan myös tänä päivänä. Me kaikki tarvitsemme toisiamme, te olette omalta osaltaan esimerkki siitä, mitä pieni kansa voi tehdä ja mistä se voi selviytyä, kun se vain on yhtenäinen ja motivoitunut toimimaan.

Olen henkilökohtaisesti pohtinut mitä elämä oikein on, ja päätynyt sellaiseen yksinkertaistukseen, että Elämä on yksilön tarina yhdessäolosta.

Me olemme yksilöitä joiden elämän onnellisuus rakentuu toimiville ihmissuhteille, eikä suinkaan rahan ja omaisuuden määrään.

Yhdessä me muodostamme perheet, suvut ja kansan sekä asutamme kaupungit ja esimerkiksi perustamme perinnekillan jotain tiettyä päämäärää varten.

Jokainen on tärkeä, mutta yhdessä olemme vahvempia. Yksi risu napsahtaa poikki helposti, mutta koetappa katkaista kymmenien risujen nippua. Se ei onnistu enää niin helposti. Yhteisöllisyydessä on ihmeellistä samansuuntaista voimaa.

Porvoon kaupunki on tyytyväinen, että Itä-Uudellamaalla toimii virkeä Sotilaspoikien ja Lottatyttöjen perinneyhdistys, jolla on verrattain melko paljon jäseniä, yli 100 jäsentä. Toivomme kaikkea hyvää toiminnallenne jatkossakin.

Kiitos

 

Jere Riikonen

Porvoon kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja

Valtuustoaloite: Kylä- ja asukasyhdistyksille aluekehitysrahaa

Alueellisten asukas- ja kyläyhdistysten toimintamahdollisuuksien vahvistaminen

Esitys
Esitetään, että kaupunki osoittaa vuosittain aluekehitysrahaa Porvoon asukas- ja kyläyhdistyksille lähialueidensa harrastusmahdollisuuksien ja ympäristöviihtyisyyden kehittämisiksi.

Perustelut
Demokratiaan kuuluu läheisyysperiaatteen vahvistaminen eli kunnan jäsenillä ja yhteisöillä tulee olla suoraa päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia asuinalueidensa kehittämisissä.
Asukas- ja kyläyhdistykset ovat paikallisia toimijoita ja oman asuinalueidensa asiantuntijoita sekä sen potentiaalisia kehittäjiä.
On tärkeää, että asukkaat saataisiin pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen toimintaan asuinympäristönsä kehittämiseksi.
Olisi perusteltua, että kaupunki budjetoisi ja harkinnanvaraisesti myöntäisi Porvoon asukas- ja kyläyhdistyksille aluekehitysrahaa vuosittain erilaisten kertaluonteisten hankkeiden toteuttamisiksi.
Hankkeet voivat tyypillisesti liittyä ympäristöviihtyisyyden sekä harrastusmahdollisuuksien kehittämiseen kylissä ja asuinalueilla.
Asuinalueiden ja kylien harrastusmahdollisuuksien ja ympäristöviihtyisyyden kehittämisellä on positiivinen vaikutus asuinalueiden vetovoimaisuuteen, asuntojen hintakehitykseen ja alueen sosiaaliseen hyvinvointiin.

Jere Riikonen

Kaupungin tervehdyspuhe Kiinteistöliiton Porvoon yhdistyksen 110-vuotisjuhlat (1.11.2017 Jere Riikonen)

Arvoisat Porvoon Kiinteistöyhdistyksen toimijat ja arvoisat juhlavieraat.

Kiitän kunniasta saada tuoda kaupungin tervehdys ja onnittelut 110-vuotta täyttävälle Porvoon kiinteistöyhdistykselle.
Harvat ovat Suomessa yltäneet noin kunniakkaaseen ikään ja toimivat edelleen näin vireästi.

Kaupungin perustehtävä on edistää asukkaidensa ja ympäristön hyvinvointia sekä edistää yritysten kilpailukykyä alueellaan.
Tähän perustehtävään voi helposti lisätä, että kaupungin tehtävä on myös kuunnella asukkaitaan sekä alueellaan toimivia asiantuntija-yhdistyksiä, joihin Porvoon Kiinteistöyhdistyskin kuuluu.

Porvoon asukasmäärä kasvoi edellisenä vuonna 216 hengellä ja vuonna 2030 kaupungissa arvioidaan olevan noin 4000 asukasta enemmän kuin tänä päivänä. Asukasmäärän kasvu Porvoossa ei johdu suoranaisesti syntyvyyden lisääntymisestä suhteessa kuolleisuuteen, vaan pääsääntöisesti se johtuu muuttovoitosta.Jokaiselle tänne pyrkivälle uudelle ihmiselle onkin löydyttävä asunto tai muuten asukasluvun kasvu tyrehtyy. Kasvun tavoittelu on jo itsessään tärkeää, koska siihen liittyy kehittymisen positiivinen dynamiikka.

Porvoo on vetovoimainen ja tutkimuksen mukaan kaupunki saa vertailukaupunkeja enemmän muuttovoittoa korkeasti koulutetuista, hyvin tienaavista ja suhteellisen nuorista perheellisistä henkilöistä. Meillä on pikku-kaupungin idylli ja hyvä sijainti metropolin kupeessa. Ne lienevät niitä seikkoja, jotka houkuttelevat muuttamaan Porvooseen. Erikoista on myös se, että Porvoosta pois muuttavat ovat vähemmän tienaavia ihmisiä. Syitä tällaiselle kehitykselle voidaan vain arvuutella. Yksi syy voinee olla tavallisten vuokra-asuntojen puute ja pitkät vuokra-asuntojonot. Kaupunki on omalta osaltaan ollut aktiivinen valtion ARA-rahoitteisten vuokra-asuntokohteiden saamiseksi Porvooseen, mutta se on ollut verrattain vaikeaa. Asuntomäärien ensisijainen kasvu on jäänyt vapaa-rahoitteisten asunto-osakeyhtiöiden harteille.

Porvoossa rakennetaan vilkkaasti ja asunnot menevät kaupaksi nopeasti, kunhan tuote on hyvä ja hinta oikea. Mm. Länsirannan alueella on rakenteilla tai suunnitteilla 450 kerrostaloasuntoa. Ja koska suurin osa uusista asunnoista on asunto-osakeyhtiömuotoisia asuntoja, niin jokainen uusi yhtiö on lienee asuntoyhdistyksen potentiaalinen uusi jäsen.

Arvoisat kiinteistöyhdistyksen toimijat

Porvoon kiinteistöyhdistyksellä ja kiinteistöliitolla on tärkeä tehtävä tukea, kouluttaa ja tehdä edunvalvontaa jäseniensä hyväksi moneen suuntaan mm. kaupungin ja valtion suuntaan. Taloyhtiöillä on paljon haasteita ja ne tarvitsevat asiantuntijatukea. Kiinteistöt ja taloyhtiöt on pidettävä kunnossa.Energiaa on säästettävä ja asumisterveyteen on panostettava. Ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten on päästävä kulkemaan. Asumisen hiilijalanjälkeä on pienennettävä ja uskallettava investoida uusiin innovaatioihin kuten sähkö- ja hybridiautojen latauspisteisiin ja aurinkopaneeleihin. Asuinkerrostaloon on rohjettava rakentaa yksi asuinkerros lisää, kuten Porvoon portin alueen taloissa tätä asiaa jo pikkuhiljaa toteutetaan. Lisäksi taloyhtiöt eivät saa ylivelkaantua, vaikka monet asumisen peruskulut ovat olleet pitkään tasaisessa nousussa.

Arvoisat juhlavieraat

Asumisen kasvavia kuluja on pyrittävä hillitsemään.Porvoon kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto käsittelevät parhaillaan ensi vuoden talousarviotaan ja seuraavien kolmen vuoden taloussuunnitelmaa.

Kaupunki on toteuttamassa historiansa suurimpia koulu- ja päiväkoti investointeja noin 100 miljoonan euron edestä. Lisäksi Porvoon vesi on investoimassa 30 miljoonaa euroa uuteen siirtovesiputkeen, joka turvaa alueen vedensaannin Päijännetunnelin ja Helsingin veden kautta pitkälle tulevaisuuteen. Vaihtoehtoja näiden hankkeiden rahoittamiseksi on vähän, eli lähinnä verotus ja maksujen korotus. Lainakin on vain eteenpäin siirrettyä verotusta.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys lähtee siitä, että tuloveroa kiristetään 0,25% eli 20,00%:iin ja asuinrakennuksia koskevaa kiinteistöveroa nostetaan 0,05 prosenttiyksikköä eli 0,55%:iin.

Olemme tilanteessa joka vaatii paljon harkintaa, näkemystä ja selkeätä tahtotilaa. Henkilökohtainen näkemykseni on se, että ainakaan kiinteistöverotasoa ei pitäisi korottaa seuraavista perustelluista syistä:

1. Kiinteistöverojen tuottopohja on jo muutenkin kasvussa runsaan alueellisen asuntorakentamisen myötä.
2. Asumisen kuluihin on jo kauan kohdistunut erilaisia nousupaineita. mm. sähkössä ja lämmitysenergiassa. Lisäksi veden hinta tulee nousemaan verrattain maltillisesti, mutta kuitenkin arviolta 1 euro / kk / henkilö.

Tulevan vuoden verotus vahvistetaan marraskuussa, joten valtuuston päätös tullaan näkemään hyvin pian.

Porvoon kaupunki haluaa kiittää Porvoon Kiinteistöyhdistystä hyvästä työstä kaupunkimme asukkaiden eteen ja onnittelee yhdistystä rahalahjalla, joka maksetaan suoraan yhdistyksen tilille.

Jere Riikonen, Porvoon kaupunginvaltuuston II-varapuheenjohtaja

Kaupungin tervehdyspuhe armeijan kutsuntatilaisuudessa (13.10.2017 Jere Riikonen)

Arvoisat sotiemme veteraanit, kutsuntalautakunta ja kutsuntaan osallistuvat miehet

Hyvät herrat. Te, ette ole mitä tahansa miehiä, vaan te olette Suomen viimeinen viime vuosituhannen puolella syntynyt ikäluokka. Teitä, vuonna 1999 syntyneitä miehiä on maassamme noin 29 000. Teidän ikäpolvi edustaa vielä sitä edellistä milleniumia, jolloin tämä maa itsenäistyi, soti ja saavutti rauhan sekä vakiinnutti asemansa sivistyneiden ja menestyneiden kansakuntien joukossa.

Tänä päivänä Suomi on erilaisten mittareiden ja vertailujen mukaan yksi maailman parhaimmista paikoista syntyä, kasvaa, opiskella, tehdä työtä, perustaa perhe ja ylipäätänsä elää ja olla aina vanhuuteen saakka. Näin toivomme olevan myös tulevaisuudessakin ja tämä saavutettu yhteiskuntarauha on turvattava.

On etuoikeutettua syntyä suomalaiseksi. Olemme kansa, jolla on erikoinen kieli tai oikeastaan kaksi kieltä ja omistamme kauniin maan, jonka kaltaista ei ole toista.

Tänä vuonna on itsenäisen Suomen tasavallan satavuotisjuhlavuosi. Kansallinen itsenäisyys on arvokas asia, sitä ei voida pitää itsestään selvänä olotilana, vaan se vaatii jatkuvaa työtä ja huolehtimista.

Arvon miehet, miksi te olette täällä tänään?

– Ensinnäkin siksi, että elämä ihmispaljoudessa johtaa nopeasti kaaokseen ja sitä kaaosta on pyrittävä hallitsemaan. Koska muuten mikään ei toimisi ja vain vahvimmat pärjäisivät. Kaaosta on hallitaan lailla ja asetuksilla sekä tarvittaessa voimalla.
Maailmaa on hallittava pienemmissä palasissa, siksi täällä on yksi maa nimeltä Suomi ja siinä maassa maakunta nimeltä Uusimaa ja siellä kaupunki nimeltä Porvoo, kotikaupunkimme.

– Toiseksi; Me emme ole vain yksilöitä, vaan olemme osa kansaa, osa heimoja, osa sukuja ja perheitä. Emme elä vain itseämme varten, vaan meillä on vastuu toisistamme. Elämän perusajatus on yhdessä olemisessa. Yhdessä olemisen edellytyksiä on varjeltava.

– Kolmanneksi; Tosiasiassa jokaisessa maailman maassa on armeija, se on joko oma armeija tai se on toisen maan armeija. Elämä on taistelua halusimme sitä tai emme.

Miksi kansojen itsenäisyysvaiheet ovat aina sotien ja taistelujen historiaa ja miksi kotimaata pitää puolustaa?

Vastausta voisi hakea siitä perusajatuksesta, että mitä tahansa tähän maailmaan syntyy, niin sen on taisteltava itselle elintila ja ravinto. Ihmiset elävät maasta sekä sen antimista ja siksi jokaisen on raivattava itselle oma elinpiiri. Sama asia koskee kategorisesti kaikkea elämää niin kasveja, eläimiä, ihmisiä ja jopa kansakuntia. Meidän elinpiirimme on Suomi ja haluamme säilyttää sen elinkelpoisena tuleville sukupolville.

Edesmennyt jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth oli vahvoilla asenteilla varustettu mies. Hänen mielestä Suomi ei hävinnyt sotaa Neuvostoliittoa vastaan, vaan mittavista tappioista huolimatta se taisteli suuren torjuntavoiton ja hävisi sodan sekä menetti maa-alueet vasta rauhansopimuksissa. Ehrnrooth osoitti sanansa useasti nuorille ja näin halusi välittää asenteensa tuleville sukupolville. Kenraali ei koskaan hävennyt pientä ja köyhää maata, vaan piti Suomea maailman parhaimpana maana meille suomalaisille ja kehotti kaikkia työskentelemään uutterasti sen hyväksi.

Kansamme itsenäisyys ja tulevaisuuden onni on kiinni sen yhtenäisyydestä, korkeasta moraalista sekä halusta työskennellä yhteisen hyvinvoinnin hyväksi.

Maanpuolustustahto on sitä, että haluamme säilyttää elintapamme ja maamme suomalaisten käsissä. Tutkimusten mukaan 75% suomalaisista on sitä mieltä että omaa maata pitää puolustaa aseellisesti. Se luku on läntisen Euroopan korkeimpia lukuja ja se on selkeä viesti siitä, että täällä asuu kansa, joka pitää vahvasti kiinni omasta elinpiiristään.

Maailmaa on pyrittävä hallitsemaan ensisijaisesti sanan voimalla, siksi tarvitaan puhetta ja politiikkaa. Mutta jossain vaiheessa voi tulla tilanteita jolloin puhe lakkaa ja aletaan käyttää voimaa ja väkivaltaa. Silloin ei enää pelkät hippiaatteet riitä, vaan Suomellakin pitää olla valmiuksia vastata voimaan voimalla tai vähintäänkin esitellä voimaa, jolloin vihollinen ymmärtää, että väkivallan käyttäminen meitä kohtaan maksaa niin paljon heille, että siitä on parasta luopua. Silloin kun poliitikot epäonnistuvat täydellisesti, silloin saattavat kenraalit joutua töihin. Ei ole valtioiden välistä ystävyyttä, on vain ihmisten välistä ystävyyttä. Siksi jokainen on myös omalla sektorillaan rauhanvälittäjä ja jokaisen meidän käyttäytymisellä on merkitystä maailmalle välittyvään Suomi-kuvaan. Pyrkikäämme rauhaan, mutta varautukaamme pahan päivän varalle.

Kehotan jokaista miestä ja naista toimimaan kansamme parhaaksi, Jumala meitä tässä kaikessa auttakoon.

Jere Riikonen
Porvoon kaupunginvaltuuston II-varapuheenjohtaja