Uutiset

RSS

Riikonen Porvoon valtuuston johtajistoon

Porvoon kaupunginvaltuusto valitsi 12.6. kokouksessaan Jere Riikosen (KD) valtuuston II-varapuheenjohtajaksi. Luottamuspaikka on valtuuston kolmanneksi tärkein tehtävä ja se oikeuttaa osallistumisen kaupunginhallituksen työskentelyyn puheoikeudella. Paikka tuli henkilökohtaisen äänimäärän, kokemuksen ja erityisesti Kokoomuksen kanssa tehdyn vaaliliiton seurauksena.

Porvoon Kokoomus ja Porvoon Kristillisdemokraatit muodostavat valtuustokaudelle yhteisen toiminnallisen valtuustoryhmän. Puolueet yhdessä muodostavat kolmanneksi suurimman valtuustoryhmän (kahdeksan valtuutettua), joka oikeuttaa II-varapuheenjohtajan paikkaan kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa. Vihreiden valtuustoryhmä on yhtä suuri valtuustoryhmä kuin KOK-KD-ryhmä, mutta vaaleissa Vihreät saivat kokonaisuudessaan vähemmän ääniä. Tästä syystä puolueet (Vihreät, Kokoomus ja Kristillisdemokraatit) sitoutuivat hyvässä yhteishengessä jakamaan varapuheenjohtajain paikat siten, että molemmat valtuustoryhmät vaihtavat kahden vuoden päästä varapuheenjohtajuudet päittäin. Puheenjohtajuuksien jakamisen perustavoitteena on ollut hyvä yhteistyö ja vaalituloksen kunnioittaminen.

Uusi valtuuston II-varapuheenjohtaja Jere Riikonen, pitää tärkeänä, että koko valtuusto toimisi mahdollisemman yksimielisesti ja tehokkaasti. Valtuustokausi tulee olemaan vaikea jo pelkästään maakuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen vuoksi. Lisäpaineita valtuustolle tulee toisen asteen koulutuksen järjestämisissä ja kunnan rakennuksien korjaus- ja uudisinvestoinneissa.

Riikosen mielestä tärkeät asiat pitää pystyä viemään päätöksiin asti siten, että eri vaihtoehdot tarkastellaan riittävällä laajuudella. Tämä tarkoittaa mm. valtuuston iltakoulujen pitämistä, kuntalaisdelegaatioiden vastaanottamista ja asiantuntijoiden kuulemista. Lisäksi kaupunginvaltuuston pitäisi itsessään olla yhteinen työalusta niille kaikille järkeville vaalilupauksille, joita puolueet pitivät esillä kevään 2017 kuntavaaleissa. Lupauksien pitäisi konkretisoitua ja ne eivät saisi painua puolueiden tai poliitikkojen keskinäisten kähinöiden vuoksi unholaan. Siksi Riikonen pitää tärkeänä valtuuston, hallituksen ja puolueryhmien puheenjohtajien keskinäistä hyvää kommunikaatiota. Valtuuston yhteisen päämäärän pitää olla, että tämä valtuustokausi on eteenpäin pyrkivä ja se toteuttaa sellaisia päämääriä jotka ovat jääneet aiemmin toteuttamatta.

Yhtenä valtuuston työskentelyä tehostavana toimintatapana Riikonen kannattaa yhteisen valtuusto-ohjelman tekemistä. Keskustelu valtuusto-ohjelman tekemisestä aloitetaan elokuussa, mikäli se saa kannatusta puheenjohtajistossa. Valtuusto-ohjelma ei ole perinteisen kaupunkistrategian korvaava paperi, eikä se ole valtuustosopimus. Valtuusto-ohjelma on enemmänkin koonti niistä asioista joita puolueet pitävät yhdessä tärkeinä ja toteuttamiskelpoisina, tavoiteltavina ja selvitettävinä. Yhteinen ohjelma antaisi politiikalle korostuneempaa painoarvoa ja lisäksi se osoittaisi lautakunnille, hallitukselle ja virkamiehille selkeän toimintasuunnan.

Yhtenä tärkeänä valtuusto-ohjelman asiana Riikonen pitäisi Kerava-Sipoo-Porvoo junaratayhteyden selvittämisen aloittamista. Tämä on aiemmin kaavailtua rantarataa halvempi vaihtoehto ja nyt myös entistä ajankohtaisempi, koska henkilöjunaliikenne on vapautunut kilpailulle 2017 alusta ja mm. Sipoo tavoittelee juna yhteyttä Helsingin Seudun liikenteen (HSL) kanssa. Ilman riittävää väestöpohjaa ja ilman sitoumuksia alueellisesta kaavoituskehittämisistä ratahanke ei tule saamaan eduskunnan rahoitusta.

Alkoholipolitiikan uudistus vaarantaa hyvinvoinnin

Eduskunta käsittelee parhaillaan alkoholipolitiikan uudistusta, joka vapauttaa mm. A-oluiden ja limuviinojen myynnin kaupoissa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat varoittelevat vahvempien alkoholituotteiden ja limuviinojen myynnin lisäävän alkoholin kulutusta, kansanterveydellisiä haittoja, Suomen kilpailukyvyn heikentymistä sekä sosiaalista pahoinvointia kaikissa ikäryhmissä ja perheissä.

Yhtenä riskinä nähdään myös se, että alaikäisten nuorten humalahakuinen juominen lisääntyisi entisestään limuviinojen vuoksi, koska myynnin valvonta vuotaa jo nyt.

Alkoholi ei ole elintarvike, jota ihminen tarvitsisi elääkseen, tästä syystä saatavuuden edistämiseen ei ole erityistarpeita. Monille alkoholin käyttäminen on ongelmatonta, mutta siihen sisältyy aina monia riskejä. Alkoholin runsas käyttäminen vaikeuttaa elämänhallintaa ja altistaa monille sairauksille sekä onnettomuuksille. Humalakäytös aiheuttaa paljon sosiaalista pahoinvointia mm. väkivaltaa, avioeroja ja mielensairauksia.

Alkoholin käyttäminen ei ole täysin yksilön oman valinnanvapauden asia, mikäli yhteiskunta joutuu maksamaan siitä koituvat haitat. Yhteiskunnalla on oikeus ja velvollisuus puuttua alkoholin myyntiin ja hillitä kulutusta. Parhaat keinot siihen ovat saatavuuden ja juomien alkoholipitoisuuksien rajoittaminen sekä alkoholin verotus.

Suomen alkoholimyynnin tuomat vuosittaiset verotulot olivat vuonna 2016 noin 1,3 miljardia euroa, mutta kokonaishaittojen arvioidaan olevan 4-7 miljardia euroa.

Eduskunnalla on vastuu suomalaisten hyvinvoinnista ja talouden kehityksestä. Lakien syvin tarkoitus on elämän suojeleminen. Eduskunta ei voi laittaa panimoteollisuuden etuja kansakunnan hyvinvoinnin edelle. Suhtautumisessa alkoholin humalajuomiseen pitäisi saada samanlaista onnistunutta valistusta kuin tupakan polttamisen vähentämisen ja lopettamisen kohdalla on toteutettu.

Eduskunnan päätöksenteon vähimmäisvaatimuksina on, että se perustuu käytettävissä olevaan tutkimustietoon ja pyrkii yhteiskunnan hyvinvointiin. Nyt käsittelyssä oleva esitys alkoholipolitiikan uudistamiseksi on vastuuton ja sisältää liian suuren annoksen ihmiselle vaarallista ainetta nimeltään alkoholi.

Jere Riikonen
puheenjohtaja
Porvoon Raittiusseura

Säästöjä ei voida repiä kaupungin työntekijöiden selkänahasta

Säästöjä ei voida repiä kaupungin työntekijöiden selkänahasta

Kaupunki ei enää voi säästää henkilöstön lukumäärästä, nyt on panostettava työn laatuun ja työntekijöiden jaksamiseen. Varsinkin hoitohenkilöstö on erittäin kuormittunutta jatkuvan kiireen vuoksi.

Porvoon taloudellisista tunnusluvuista näkee (oheinen kuva), että kaupungin ja sen liikelaitosten henkilöstön kokonaislukumäärä on tasaisesti pienentynyt vuodesta 2013. Mutta samalla henkilöstömenot eivät ole pienentyneet vaan päinvastoin kasvaneet. Samat työt on tehty pienemmällä henkilöstömäärällä. Tämä on johtanut siihen, että työntekijät ovat stressaantuneita ja väsyneitä. Se puolestaan näkyy sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrän lisääntymisenä. Ne ovat lisänneet sijaisien käyttötarvetta ja lisänneet omalta osaltaan henkilöstökuluja. Yleinen palkkakehitys on kuitenkin edelleen nousevien kulujen suurin yksittäinen syy.

Kaupungin yksi tärkeimpiä tehtäviä on tuottaa asukkailleen asumisen ja hyvinvoinnin palveluita. Kaupungin henkilöstö on avainasemassa niiden tuottamisessa. Henkilökunnan työkykyyn on panostettava ja tulevassa valtuustostrategiassa ei pidä laittaa mitään lisätavoitetta henkilöstön vähennyksille.

Jere Riikonen
Kaupunginvaltuutettu

Junarata Porvooseen mahdollinen!

Junarata Porvooseen mahdollinen!

Porvoosta on vuosia kaivattu suoraa junayhteyttä Helsinkiin, mutta rantaradalle ei löydy eduskunnalta tukea eikä rahoitusta. Henkilöjunaliikenteen ratainvestointi olisi mittava ja sen kannattavuus riski, ellei palvelun käyttämiselle löytyisi riittävää alueellista väestöpohjaa.

Näistä näkökulmista katsottuna junayhteys Porvoosta Helsinkiin olisi järkevintä rakentaa edullisemmin. Parasta olisi hyödyntää pääosin Porvoo-Sipoo-Kerava radan vanhaa linjausta. Porvoon päädyssä junaradan kuitenkin pitäisi kurvata Kiialan peltojen kohdalta Kuninkaanporttiin, jossa on jo valmis kaavavaraus juna-asemalle. Rata Helsinkiin Keravan kautta on alle 10 kilometriä pidempi kuin maakuntakaavavarauksessa oleva rantarata. Juna olisi ympäristöystävällinen vaihtoehto työmatkalaisille ja lähes yhtä nopea kuin linja-automatkat Porvoosta Helsinkiin.

Sipoon kunta suunnittelee aktiivisesti Helsingin Seudun liikenteen (HSL) kanssa henkilöjunaliikenteen avaamista Helsinkiin. Juna-asema Sipoon keskustaan maksaa arviolta 12 miljoonaa euroa ja uudelle Talman 9000 asukkaan alueelle on kaavassa suunniteltu junapysäkki. Sipoon investoinnit junaliikenteeseen tarvitsisivat toteutuakseen myös Porvoon väestöpohjan.

Henkilöjunaliikenne avautui vuonna 2017 avoimelle kilpailulle ja Valtion Rautatiellä (VR) ei ole enää monopolia liikenteen järjestämisessä. Useat liikenneyritykset ovat jo mukana tai ovat kiinnostuneita henkilöjunaliikennöinnistä, esimerkiksi HSL ja Onnibussi. Porvoon olisi järkevää tehdä perusteelliset selvitykset tämän ratavaihtoehdon mahdollisuuksista. Selvityksen yhteydessä pitäisi miettiä läntisten alueidemme kaavoitusta siten, että Hinthaaran ja Kulloon alue voisivat tukeutua raideliikenteeseen. Pääkaupunkiseudun väestöpaineita olisi syytä purkaa Itä-Uudenmaan suuntaan ja toimiva ratayhteys olisi paras keino metropolialueen kasvattamiseen kohti itää.

Jere Riikonen
kaupunginvaltuutettu (Kd)
Porvoo

Porvoon Postin toiminnasta ja jakelusta tehtävä selvityspyyntö (aloite 12/2016 JR)

Porvoon Kaupunginhallitukselle 20.12.2016

Valtuustoaloite
Selvityspyyntö Viestintävirastoon sekä Liikenne- ja viestintäministeriöön postilain toteutumisesta Porvoon alueella.

Esitys:
Esitetään, että Porvoon kaupunginhallitus tekee postilain toteutumisesta, postinjakelusta ja postin palvelupisteistä selvityspyynnön Viestintävirastoon ja Liikenne- ja viestintäministeriöön. Lisäksi esitetään, että Porvoon kaupunginhallitus harkitsisi asiasta (postilain rikkomisesta) valitusta oikeuskanslerille kaupunkilaisten yhteisenä edustajana.

Perustelut:
Jokaisella kansalaisella on oikeus perustason postipalveluihin kaikkialla Suomessa. Postipalvelulla on laatuvaatimukset yleispalvelulle, kirjeiden kulkunopeudelle ja toimipisteiden tiheydelle sekä laadulle. Nämä laatuvaatimukset eivät toteudu Porvoon alueella postilain vaatimalla tavalla.

Porvoossa kirjeiden kulkunopeus on hidastunut ja se uhkaa kuntalaisten oikeutta, taloutta ja terveyttä. Kunnan asukkaat ovat saaneet esimerkiksi paperisia laskujaan eräpäivien jälkeen ja kiireellisiä lääkärikutsuja myöhässä. Näistä on aiheutunut kuntalaisille taloudellista ja terveydellistä haittaa. Postin jakelussa 1. luokan kirjeposti menee perille hitaammin kuin 2. luokan kirjeposti menisi normaalisti.

Porvoossa on postin työntekijöiden mukaan yli vuoden verran jäänyt postia jakamatta 1000-4000 päivittäistä jakoa. Henkilöstöresurssit ovat tiettävästi mitoitettu vuoden hiljaisimpien postijakopäivien mukaisesti ja näin resurssit eivät ole vastanneet alueen todellista tarvetta. Tämän lisäksi uusi postinlajittelukone Porvoossa ei ole toiminut halutulla tavalla ja sekin on lisännyt jakeluhäiriöitä. Ongelmat eivät ole syntyneet vastikään, vaan ne ovat kehittyneet ajan kuluessa huonompaan suuntaan. Siksi asiaan on puututtava kaikilla mahdollisilla keinoilla ja hallinnon tasoilla.

Porvoossa on useampi yritysvetoinen asiamiesposti. Niiden palvelut ovat ruuhkautuneita, palvelutaso ei vastaa tarvetta ja toimitukset eivät löydy ilmoitetuista toimipisteistä, vaan asiakkaat joutuvat etsimään postejaan eri toimipisteistä. Vaikka perinteinen kirjeposti vähenee, niin kaupankäynti siirtyy yhä enemmän internetiin ja postin pakettikuljetusten määrä lisääntyy. Porvoon kokoinen kaupunki tarvitsisi postipalveluihin pitkälle erikoistuneen pääpostitoimiston.

Porvoon kaupunginhallituksen olisi perusteltua pyytää Viestintävirastosta ja Liikenne- ja viestintäministeriöstä pikaista selvitystä, että miten ja milloin tilanne aiotaan korjata postilain edellyttämälle tasolle.

Jere Riikonen, kaupunginvaltuutettu

Sivistysverkkoselvitys sotii kylärakenneohjelmaa vastaan!

Porvoon asukkaiden oikeudentaju on kovilla ja valtuuston päätöksentekokyky menettää uskottavuutensa, jos käsittelyssä oleva sivistysverkkoselvitys etenee päätöksiin ainoastaan esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta.

Asukkaat odottavat valtuutetuilta ja virkamiehiltä johdonmukaisuutta sekä kokonaisnäkemystä kaupungin elinolojen ja palveluiden kehittämisessä. Johdonmukaisuus pystytään toteuttamaan yhteisesti sovittujen strategioiden ja ohjelmien avulla. Kokonaisnäkemykseen puolestaan ei riitä virkamiesten eikä edes poliitikkojen näkemykset, vaan tärkeimpiä näkökulmia ovat palveluiden käyttäjien tarpeiden kuuleminen.

Porvoon kaupunginvaltuuston hyväksyi vuonna 2014 kylärakenneohjelman, jossa kaupunki sitoutui kuuden kylän palveluiden ja elinolojen kehittämiseen aina vuoteen 2030 saakka. Nyt virkamiesten valmistelema sivistysverkkoselvityksen ehdotelma ei näytä tunnistavan kylärakenneohjelman ajatuksia. Selvityksessä ehdotetaan seuraavien palvelukylien Epoon, Ilolan ja Kulloon koulujen lopettamista vastoin kylärakenneohjelman vaatimuksia. Tällaista esitystä ei vastuullinen politiikka voi hyväksyä. Asia täytyy puida huolellisesti sivistyslautakunnassa ja mukaan täytyy saada lisävaihtoehtoja, ennen kuin lopullisista linjoista päätetään valtuustossa.

Sivistysverkkoselvityksen hyvä puoli on siinä, että se osoittaa kipupisteitä joihin tarvitaan korjausta, mutta selvitys tarjoaa vastaukseksi ”vääriä lääkkeitä”. Hyväkuntoisten kyläkoulujen oppilasmäärän vähyyttä ei hoideta lakkauttamalla koulu tai sivistyskeskus, vaan esimerkiksi tehostamalla hidasta ja takertelevaa kaavoitusta sekä järjestelemällä oppilaaksiottoalueita uudelleen. Porvoo on sitoutunut tiivistämään kouluverkkoansa ja vähentämään neliöitä, mutta pitää muistaa, että vääränlainen säästäminen tuo kustannuksia toisaalla ja vähentää kaupungin vetovoimaisuutta. Porvooseen pitäisi julistaa kolmen vuoden koulurauha, jolloin pidättäydyttäisiin mullistavista uudistuksista ja keskityttäisiin ensisijaisesti jo päätettyjen suunnitelmien toteuttamiseen.

Jere Riikonen (kd), Porvoo
kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen varajäsen

Taidetehtaan kortteliin hypermarketti vai kauppahalli?

taidetehdas

Taidetehtaan kortteliin kaavoitetaan suurta hypermarketin, asuntojen ja hotellin yhdistelmää. Porvoolaiset ovat huolissaan kaupunkinsa yleisilmeestä ja kaipaavat ydinkeskusta-alueelle enemmänkin kauppahallia, kuin uutta hypermarkettia. Keskon uuden Citymarketin paikka olisi luontevampaa sijoittaa Kuninkaanporttiin kuin Taidetehtaan kortteliin.

Perusfakta on se, että Porvoo tarvitsee laadukkaat sekä monipuoliset päivittäistavarakaupat, jotka ovat riittävän lähellä asutusta ja saavutettavissa vaivatta kaikilla kulkuvälineillä. Lisäksi Taidetehtaan konsepti sekä Porvoon matkailu tarvitsevat lisää hotellikapasiteettia. Näistä näkökulmista Taidetehtaan korttelin kaavapäivitys näyttäisi olevan perusteltua ja tarpeellista.

Taidetehtaan kortteli on kaupunkikuvallisesti ainutlaatuinen paikka. Porvoojoen julkisivuille on vaikea kuvitella esityksen kaltaista tehoneliörakentamista sellaisenaan. Porvoo mielletään kauniiden rakennusten, hyvän ruoan ja makujen kaupungiksi. Nämä mielikuvat voisivat toteutua myös tämän kaavan yhteydessä.

Korttelin rakennusoikeuden haltijalla rakennusyhtiö Hartelalla pitäisi olla nyt pelisilmää. Porvoo tarvitsee kauppahallin ja Taidetehtaan kortteli olisi siihen sopiva vaihtoehto. On hyvin ymmärrettävää, että rakennusyhtiö Hartela haluaisi mieluummin yhden suuren luotettavan vuokralaisen, kuin joukon pienkauppiaita. Mutta jos kaava kaatuu valtuustokäsittelyssä, niin korttelille löytyy hiukan pienempi, mutta varmuudella vetovoimainen kauppahallikonsepti.

Kauppahallin vetovoima perustuu siihen, että lähiseudun ruoantuottajat ja pienkauppiaat lyöttäytyvät yhteen ja luovat kokonaisuuden, joka pystyy paremmin kilpailemaan suurten hypermarkettien rinnalla. Tänä päivänä käsityöläiset, pienet makeistehtaat, leipomot, liha- ja kalatalot sekä juuresmyyjät toimivat ympäri kaupunkia ja siksi niiden on vaikea kilpailla asiakasvirroista suurten markettien rinnalla. Kauppahallikokonaisuus toisi poikkeuksellisen positiivisen mahdollisuuden pienkauppiaille.

Lähiruoalla ja –tuotannolla on yhä suurempi asiakaskunta. Ihmiset haluavat tietää kuka heidän arkipäivän maukkaan ja terveellisen lähiruokansa on tuottanut ja miten. Nämä tiedot eivät ole ruokaskandaalien käryisessä maailmassa enää itsestään selviä asioita.

Porvoo tarvitsee varmuudella kauppahallin sekä uuden Citymarketin, mutta niiden sijaintia pitää miettiä tarkkaan.

Jere Riikonen
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen varajäsen
Porvoo

Valtioneuvosto nimesi Riikosen Saaristoasian neuvottelukuntaan

Jere Riikonen Porvoosta on nimetty Saaristoasian neuvottelukuntaan vuosiksi 2016-2019.

Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) on pysyvä lakisääteinen valtioneuvoston asettama neuvottelukunta, joka toimii vuodesta 2016 lähtien Maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä. Neuvottelukunta osallistuu saaristoalueiden kehittämiseen yhdessä maakuntien, kuntien, valtion viranomaisten ja muiden osapuolten kanssa.

Saaristoasiain neuvottelukunta laatii yhdessä ministeriöiden, maakunnan liittojen, kuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa valtakunnallisen saaristo-ohjelman tai vastaavan periaatepäätöksen hallituksen toimikaudeksi. Neuvottelukunta toimii asiantuntijana Saaristoasioissa. Neuvottelukunta toteuttaa laajoja tutkimus- ja kehittämisprojekteja saariston elinvoimaisuuden takaamiseksi.

Saaristoasian neuvottelukunnan luoma valtakunnanllinen saaristo-ohjelma niveltyy mm. Itä-Uudenmaan saaristo-ohjelmaan ja sitä kautta myös Porvoon saariston kehittämiseen. Porvoo on saaristo-osakunta, jonka väestöstä noin 1700 ihmistä asuu saaristossa. Porvoo on saanut valtionosuutena ns. saaristolisää vuosittain noin 1,7 miljoonaa euroa vuoteen 2015 asti. Saaristolisä loppui/muuttui valtionosuusuudistuksen myötä, mutta saaristoisuus on edelleen yksi aluetukiin vaikuttava peruste. Jere Riikonen on toiminut Saaristoasiain neuvottelukunnan jäsenenä aiemmin yhden kauden (I-kausi vuosina 2011-2016, Työ- ja Elinkeinoministeriön alaisena).

Lapsen oikeus elämään turvattava

Lapsella pitää olla oikeus syntyä. Syntymättömillä lapsilla ei ole tässä yhteiskunnassa ääntä. Noin yksi koululuokallinen eli noin 30 tervettä ihmislapsisikiötä abortoidaan Suomessa joka päivä. Tämän seurauksesta suomalainen väestöikärakenne on kieroutunut ja ikäihmisiä on suhteessa enemmän kuin nuorempia ikäpolvia. Abortointi perustuu lähes 90%:sti sosiaalisiin syihin eli vain pieni osa on terveydelle välttämättömiä raskauden keskeytyksen toimenpiteitä. Suomalaisia puuttuu arviolta noin 500 000 ihmistä eri ikäryhmistä aina 1970 luvulta lähtien. Samaan aikaan tutkimustulokset osoittavat, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Työntekijät eivät riitä, eli työtä olisi monella alalla enemmän kuin tekijöitä. Nykyinen taloudellinen tilanne ei juuri nyt salli uusien työntekijöiden suurimittaista palkkaamista, mutta ihmisten olemassa oleminen jo itsessään luo työn tarvetta ja taloustilanteet vaihtelevat. Tarvitsemme lisää lapsia ja se tarkoittaa aktiivisen perhepolitiikan harjoittamista. Ihmisillä pitää olla luottamus tulevaisuuteen, jotta he voisivat pitää syntymättömät lapsensa. Lisäksi pitäisi olla päivänselvää, että syntymättömällekin lapselle kuuluu ihmisarvo. Yhteiskuntamme on moraalisesti sairas, jos se ei tunnista ihmisyyttä. Jo muutamien viikkojen ikäisellä sikiölläkin on oma sydän, joka lyö. Syntymättömällä lapsella on ääni, se on sinun äänesi. Käytä ääntäsi ja suojele lasten elämää!

Lasten oikeuksien päivänä 20.11.2015

Jere Riikonen

valtuustoaloite: Led-näyttötauluja Porvoon keskustaan

valtuustoaloite: Led-näyttötauluja Porvoon keskustaan

Esitys:
Esitetään, että kaupunki kehittää tiedonvälitystä hankkimalla sähköisiä info- ja mainosnäyttöjä keskeisiin sisä- ja ulkopaikkoihin.

Perustelut

Porvoon kaupungin ja seutukuntien asukkaat sekä matkailijat tarvitsevat ajankohtaista ja vaivattomasti saatavaa informaatiota alueen palveluista ja tapahtumista. Pelkkä lehti- ja internetilmoitukset eivät tavoita ihmisiä tehokkaasti.

Tästä syystä tarvitaan riittävän suuria info- ja mainosnäyttöjä tarkoin valittuihin paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat ja asioivat päivittäin. Tällaisia ulkopaikkoja ovat esimerkiksi linja-autoaseman seutu ja Rihkamatori vanhan Porvoon kupeessa. Sisäpaikkoja ovat pääkirjasto, taidetehdas, Lundi-kauppakeskus sekä Gammelbackan ja Kevätkummun palvelukeskukset.

Lisäksi Mannerheiminkadun sillan läheisyyteen tarvittaisiin suurempi mainosnäyttö kaupungin sisääntuloliikennettä varten. Tämän hankkimiseksi, olisi syytä miettiä vaihtoehtoisesti myös yritys- tai yhdistyskumppaneita.

Info- ja mainosnäyttöjä tarvittaisiin erityisesti kulttuurin, urheilun, matkailun, tapahtumien ja palveluiden tiedottamiseen sekä mainostamiseen. Parhaimmillaan oikea-aikainen sekä asiapitoinen informaatio ja mainostaminen lisäävät kysyntää, parantavat palveluita ja tukevat elinvoimaisuutta.

Sähköiset palvelut ovat parhaimmillaan aina nähtävillä, eikä vaikeasti löydettävien verkkohakutoimintojen takana. Sähköiset näyttötaulut mahdollistavat myös aivan uudentyyppisten vuorovaikutusten kehittämisen, esimerkiksi kohdennetut kansalaiskyselyt älypuhelimien kautta jne.

Lisätietoja

Suurempikokoisetkin näytöt ovat nykyään hankinta- ja käyttöhinnoiltaan kohtuullisia ja tekniikaltaan pitkäikäisiä. Niiden etäkäyttö on vaivatonta ja niiden operointi voitaisiin sijoittaa olemassa olevien organisaatioihin (esim. kirjasto, matkailu ja kompassi). Ulkokäytössä näyttöihin voi kohdistua ilkivallan riski, mutta se on ehkäistävissä hyvällä suunnittelulla.

Porvoossa ei ole juurikaan yksityistä kilpailevaa palvelutarjontaa tällä sektorilla, lukuun ottamatta yhtä Uusimaa-lehden mainostaulua Taidetehtaan seinässä. Info- ja mainosnäyttöihin voitaisiin myydä kaupungin ulkopuolisille tahoille mainosaikaa. Tämä tarkoittaisi sitä, että investointi- ja käyttökustannuksia voitaisiin kattaa myyntituloista.

Kaupunginvaltuutettu
Jere Riikonen 11.5.2015 Porvoo