Porvoon kaupunginvaltuusto valitsi 12.6. kokouksessaan Jere Riikosen (KD) valtuuston II-varapuheenjohtajaksi. Luottamuspaikka on valtuuston kolmanneksi tärkein tehtävä ja se oikeuttaa osallistumisen kaupunginhallituksen työskentelyyn puheoikeudella. Paikka tuli henkilökohtaisen äänimäärän, kokemuksen ja erityisesti Kokoomuksen kanssa tehdyn vaaliliiton seurauksena.
Porvoon Kokoomus ja Porvoon Kristillisdemokraatit muodostavat valtuustokaudelle yhteisen toiminnallisen valtuustoryhmän. Puolueet yhdessä muodostavat kolmanneksi suurimman valtuustoryhmän (kahdeksan valtuutettua), joka oikeuttaa II-varapuheenjohtajan paikkaan kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa. Vihreiden valtuustoryhmä on yhtä suuri valtuustoryhmä kuin KOK-KD-ryhmä, mutta vaaleissa Vihreät saivat kokonaisuudessaan vähemmän ääniä. Tästä syystä puolueet (Vihreät, Kokoomus ja Kristillisdemokraatit) sitoutuivat hyvässä yhteishengessä jakamaan varapuheenjohtajain paikat siten, että molemmat valtuustoryhmät vaihtavat kahden vuoden päästä varapuheenjohtajuudet päittäin. Puheenjohtajuuksien jakamisen perustavoitteena on ollut hyvä yhteistyö ja vaalituloksen kunnioittaminen.
Uusi valtuuston II-varapuheenjohtaja Jere Riikonen, pitää tärkeänä, että koko valtuusto toimisi mahdollisemman yksimielisesti ja tehokkaasti. Valtuustokausi tulee olemaan vaikea jo pelkästään maakuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen vuoksi. Lisäpaineita valtuustolle tulee toisen asteen koulutuksen järjestämisissä ja kunnan rakennuksien korjaus- ja uudisinvestoinneissa.
Riikosen mielestä tärkeät asiat pitää pystyä viemään päätöksiin asti siten, että eri vaihtoehdot tarkastellaan riittävällä laajuudella. Tämä tarkoittaa mm. valtuuston iltakoulujen pitämistä, kuntalaisdelegaatioiden vastaanottamista ja asiantuntijoiden kuulemista. Lisäksi kaupunginvaltuuston pitäisi itsessään olla yhteinen työalusta niille kaikille järkeville vaalilupauksille, joita puolueet pitivät esillä kevään 2017 kuntavaaleissa. Lupauksien pitäisi konkretisoitua ja ne eivät saisi painua puolueiden tai poliitikkojen keskinäisten kähinöiden vuoksi unholaan. Siksi Riikonen pitää tärkeänä valtuuston, hallituksen ja puolueryhmien puheenjohtajien keskinäistä hyvää kommunikaatiota. Valtuuston yhteisen päämäärän pitää olla, että tämä valtuustokausi on eteenpäin pyrkivä ja se toteuttaa sellaisia päämääriä jotka ovat jääneet aiemmin toteuttamatta.
Yhtenä valtuuston työskentelyä tehostavana toimintatapana Riikonen kannattaa yhteisen valtuusto-ohjelman tekemistä. Keskustelu valtuusto-ohjelman tekemisestä aloitetaan elokuussa, mikäli se saa kannatusta puheenjohtajistossa. Valtuusto-ohjelma ei ole perinteisen kaupunkistrategian korvaava paperi, eikä se ole valtuustosopimus. Valtuusto-ohjelma on enemmänkin koonti niistä asioista joita puolueet pitävät yhdessä tärkeinä ja toteuttamiskelpoisina, tavoiteltavina ja selvitettävinä. Yhteinen ohjelma antaisi politiikalle korostuneempaa painoarvoa ja lisäksi se osoittaisi lautakunnille, hallitukselle ja virkamiehille selkeän toimintasuunnan.
Yhtenä tärkeänä valtuusto-ohjelman asiana Riikonen pitäisi Kerava-Sipoo-Porvoo junaratayhteyden selvittämisen aloittamista. Tämä on aiemmin kaavailtua rantarataa halvempi vaihtoehto ja nyt myös entistä ajankohtaisempi, koska henkilöjunaliikenne on vapautunut kilpailulle 2017 alusta ja mm. Sipoo tavoittelee juna yhteyttä Helsingin Seudun liikenteen (HSL) kanssa. Ilman riittävää väestöpohjaa ja ilman sitoumuksia alueellisesta kaavoituskehittämisistä ratahanke ei tule saamaan eduskunnan rahoitusta.