Kysyin otsikon kysymyksen perheemme nuorisolta ja vastaukseksi sain, että tietenkin tarvitaan!

Kirjasto kuuluu suomalaisten ”ikiaikaisiin” instituutioihin kuten vaikkapa kirkko, koulu, sairaala ja puolueet. Suomi on perustettu kansakouluissa ja kirjastoissa. Jo 1860 luvulta kirjastopalvelut taattiin lailla ja nykyäänkin se on yksi kunnan lakisääteinen tehtävä.

Suomessa oli 1960 luvulla jopa 4000 kirjastoa, mutta nyt 728 kirjastoa ja 128 kirjastoautoa. Kuntien budjetissa kirjaston osuus on vuosittain noin 1 % ja valtakunnallisesti noin 50 euroa asukasta kohden. Kirjaston suurkuluttajia ovat lapsiperheet ja kirjaston rauhallisissa tiloissa opiskelevat nuoret. Vaikka kirjojen hautajaisia on uumoiltu internetin keksimisestä lähtien, niin monet haluavat lukea ja selata edelleen konkreettisia kirjoja ja lehtiä.

Kirjasto yksinkertaisemmillaan mielletään kirjojen ja tallenteiden lainaus- ja lukupaikaksi. Mutta nämä ”lainastot” ovat todellisuudessa yhteiskuntamme sivistyskeskuksia. Kirjastot toimivat yhteiskunnan muistina ja tukevat kansalaisuutta, jossa sananvapaus ja tasa-arvo toteutuvat. Kirjasto ei lähtökohtaisesti sulje ulkopuolelle yhtäkään ideologiaa, uskontoa tai kirjoitusta.

Mutta onko perinteisellä kirjastolla tulevaisuutta? Kirjojen ja lehtien painaminen vähentyy ja ihmiset ovat siirtymässä tiedon haussa ja viihteessä sähköisiin vaihtoehtoihin, kuten Wikipediaan, e-kirjoihin sekä suoratoistopalveluihin.

Kirjastoa tarvitaan, se on selvä. Sen tehtävä on houkutella tiedon äärelle ja sen vahvuus on osaava henkilöstö, joka hallitsee tiedon kaivamisen ja palvelemisen.

Tarvitsemme ei kaupallisia, rauhallisia julkisia kirjaston kaltaisia tiloja, joiden aukiolot kattavat myös viikonloput, jolloin ihmisillä on vapaa-aikaa.

Positiivista on se, että kirjastot ovat kyenneet uudistumaan kehittämällä esimerkiksi itsepalvelukirjastoja ja nettipalveluitaan nykytrendejä seuraten. Lukuintoa kesään!

kirjoittaja on porvoolainen kaupunginvaltuutettu