Kristillisdemokraatien Porvoon valtuustoryhmille esittämä lisäys talousarvioon hyväksyttiin kaikien puolueiden yhteiseksi ja yksimieliseksi esitykseksi valtuustokokousta edeltävissä ryhmäneuvotteluissa:
”Toimitilajohto selvittää kiinteistöhoidon palveluiden kehittämistä siten, että selvitetään ja laaditaan vasteajat korjauspyyntöjen ja korjaavien toimenpiteiden välille. Samassa yhteydessä selvitetään malli vasteaikojen laiminlyöntien korvaamisesta.”

Esityksen tavoite oli, että kaupungin koulujen, kirjastojen ja kaikkien kiinteistöjen korjauspyyynnöt huomioidaan ajoissa ja ne johtavat korjaaviin toimenpiteisiin. Nykykäytännössä on ollut vakavia puutteita. Esimerkiksi päiväkodin johtajan korjauspyynnöt eivät ole välttämättä johtaneet toimenpiteisiin, vaan korjauspyyntöjä on jouduttu tekemään useita samasta asiasta. Heikko korjauspalvelu on haitannut kiinteistöjen käyttäjiä ja laiminlyönnit ovat voineet vähentää kaupungin omistamien kiinteistöjen käyttöikää. Kaupunki soveltaa nykyisin vasteaika- ja sanktiokäytäntöä yritysten hoitamien elinkaaripäiväkotien kohdalla. Mikäli yritys ei hoida korjaavia toimenpiteitä palvelusopimuksen mukaisesti, niin se huomioidaan alennuksin maksettavissa hoitovuokrissa. Samaa käytäntöä voidaan soveltaa kaupungin toimialojen sisäisten vuokrien hyvittämisessä.

Esityksen yksimielinen hyväksyntä jo ennen valtuuston kokousta oli positiivinen esimerkki KD:n yhteistyökyvystä ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Porvoon kaupunginvaltuuston ryhmienvälisissä neuvottelussa 20.12.2012 Jere Riikonen nimettiin kaupunginhallituksen varajäseneksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että politiikan tekeminen mahdollistuu laajemmassa skaalassa verrattuna, jos toimisi ainoastaan valtuutetun tehtävässä. Hallitustyöskentely antaa mahdollisuuden saada ajankohtaisinta ja viimeisintä tietoa mikä koskettaa Porvoon poliittista päätöksentekoa. Tehtävä on haasteellinen ja tärkeä.
Varajäsenen toimintaan kuuluu joka maanantaina ryhmäkokous kaupungintalolla ja varsinaisen jäsenen ollessa estynyt varajäsen edustaa hallituksen kokouksessa.

Vuoden 2013 alusta Jere Riikonen on Porvoon Rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen. Poliittisena tavoitteena on päivittää Porvoon ympäristöohjelmaa enemmän paikalliseen suuntaan. Nykyisessä ympäristöohjelmassa kärkitavoitteeksi on asetettu ilmastonmuutoksen torjunta, mikä sinänsä on tärkeä, mutta kuitenkin etäinen ja vähemmän paikallisesti vaikuttava asia.

Porvoon kannattaisi panostaa ympäristöohjelmassaan enemmän paikallista luontoa ja kaupuki sekä maaseutumaisemasta kumpuavia teemoja. Näitä teemoja voisivat olla puutarhakaupunki, viherkäytävät, kaupunkipuistot, pikapyörätiet, siirtolapuutarhat ja vesistöalueiden sekä rantojen kestävä käyttäminen.
Rakentamisessa Porvoon olisi panostettava kaavoitukseen, joka takaa kylien ja saariston elinvoimaisuuden sekä kaupunki-alueen järkevän kaavoituksen ja maanhankinnan siten, että kaavoitus ja asumisen sijoittelu tukee rautatieverkon saamista porvoolaisten ulottuville.

Länsirannalle pitäisi saada nuorisopuisto, jossa olisi laadukkaat pienurheilu mahdollisuudet sekä skeittipuisto Helsingin Eläintarhanpuiston tyylisesti. Lisäksi leirintäalueen sijoittaminen lähelle kaupungin keskustaa pitäisi ottaa osaksi matkailua palvelevaa strategiaa. Leirintäalue voitaisiin sijoittaa esimerkisi lähelle Kokonniemen ja Länsi-rannan alueita. Mallia leirintäalueiden onnistuneesta toiminnasta voidaan ottaa Raumalta.

Ihminen on osa luontoa, siksi on tärkeää rakentaa ympäristöä siten, että luonto pysyy monimuotoisena lähellä kaupunkilaisia ja kestää sukupolvelta toiselle.

Porvoon kristilliset keskustelivat syyskokouksessaan seuraavan valtuuston uuden strategian keskeisemmästä painopistealueesta, joka on kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisääminen. Hyvinvoinnin edistäminen ei ole aina helposti hahmotettava kokonaisuus. Hyvinvointityön kehittämisessä on lähtökohtaisesti varottava tilannetta, jossa jonkun sektorin kehittäminen tuhoaa samalla jo aiemmin hyväksi havaittuja toimintatapoja.

Kristillisdemokraattien syyskokouksessa esitettiin, että matalan kynnyksen hyvinvointipalveluja voitaisiin lisätä siirtämällä resurssien painopistettä enemmän ennaltaehkäisevään työhön.

Konkreettisena mallina kristilliset esittävät terveyskioskityyppistä matalan kynnyksen terveyspalvelua, joka tulisi sijoittaa kaupunkilaisten arjen kannalta toiminnalliseen keskiöön, kuten kauppakeskukseen. Ilman ajanvarausta toimivalla terveyskioski-palvelulla on saatu muualla hyviä tuloksia mm. sellaisten väestöryhmien tavoittamisessa, joita on muilla keinoin hankala tavoittaa. Kioskien tarkoitus olisi tarjota hoitajatasoisia palveluja osana kunnan terveyspalveluita. Niiden painopiste olisi terveysongelmien ehkäisyssä, neuvonnassa ja pienissä toimenpiteissä. Mallissa hyvinvointipalvelu tuotaisiin lähelle ja kustannustehokkuus näkyisi pitkällä aikavälillä.

Lisäksi kristillisdemokraatit suhtautuvat myönteisesti hyvinvointikoordinaattorin toimen perustamiseen Porvoon keskushallinnon alaisuuteen. Hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävää toimintaa suunnitellusti koordinoimalla pystyttäisiin tukemaan myös kolmannen sektorin monipuolista hyvinvointityötä.

Kristillisdemokraatit painottavat samassa yhteydessä, että Porvoon elinkeinopolitiikkaan, työllisyyteen ja yrittämiseen on panostettava verotulojen saamiseksi ja laadukkaiden hyvinvointipalvelujen kustantamiseksi.
Porvoon Kristillisdemokraatit valitsivat syyskokouksessa vuodelle 2013 puheenjohtajakseen Kenneth Lönnqvistin, varapuheenjohtajaksi Lotta Hällströmin ja johtokunnan jäseniksi, Minna Lönnqvistin, Arto Nissin ja Tiina Sundqvistin.

Porvoon Kristillisdemokraatit nousivat jälleen kaupunginvaltuustoon 28.10.2012 järjestetyissä kunnallisvaaleissa. Taukoa edelliseen valtuustokauteemme vierähti kahdeksan vuotta.

Ehdokkaana oli 15 kanditaattia ja kokonaisäänimääräksi kertyi 551 ääntä. Jere Riikonen valittiin kaupunginvaltuutetuksi 184 äänen voimin. Ensimmäiseksi varavaltuutetuksi nousi Lotta Hällström (VTM, sairaanhoitaja) joka on toiminut kaupunginvaltuutettuna vuosina 2009-2012. Toiseksi varavaltuutetuksi nousi Kenneth Lönnqvist (FM, historoitsija).

Vaalivoitto oli positiivinen startti Porvoon Kristillisdemokraattien tulevalle toiminnalle. Lukuisa, motivoitunut ja uskottava ehdokasjoukko teki hienon vaalityön, toreilla, paneeleissa ja lehtien palstoilla. Kiitämme yhdessä kaikkia kannattajiamme luottamuksesta ja toivomme saavamme palvella paikkakuntaa kaikella osaamisella yhä enemmän.

KD-ryhmän puolesta: Uusi kaupunginvaltuutettu Jere Riikonen

SUOMI ALKAA PORVOOSTA!

Kristillisdemokraattien artikkeli

Porvoon kaupunkikehitys on pitkään ollut yksisilmäisesti lännen suuntainen ja siksi kaupungin reuna-alueiden kylien sekä erityisesti saariston, elinvoimaisuus uhkaa näivettyä.

Porvoon saaristossa asuu vakituisesti noin 1900 asukasta ja Porvoon 5000:sta kesämökistä suuri osa sijaitsee merenrannoilla. Saariston asukkaista suurin osa on ollut perinteisesti ruotsinkielisiä, mutta viime vuosina kaksikielisten ja suomenkielisten osuus on kasvanut runsaasti. Saaristo on etäinen ja automatka kaupungin keskustasta esimerkiksi Pellinkiin saattaa kestää 45 minuuttia, autolautan käyttö mukaan luettuna.

Suomi on etäisten saarten sekä rantojen maa ja siksi eduskunta on säätänyt saaristolain, jonka tarkoitus on turvata saariston asukkaille asianmukaiset peruspalvelut ja toimivat liikenneyhteydet. Varmistaakseen saariston elinvoimaisuuden, valtio myöntää saaristokunnille ja saaristo-osakunnille vakituisten asukkaiden lukumäärään perustuvaa saaristolisää.

Porvoon saaristolisä on vuosittain noin 1,6 miljoonan euroa ja siis kymmenessä vuodessa lähes 16 miljoonaa euroa. Saaristolisää ei ole Porvoossa kohdennettu erikseen määriteltyihin kohteisiin, vaan se on muodostanut erottelemattoman osan kunnan valtionavuista. Valtio odottaa automaattisesti valtionavun vastineeksi, että Porvoo sitoutuu saaristonsa elinvoimaisuuden kehittämiseen ja säilyttämiseen. Siksi Porvoon virkamiesten ja poliitikkojen pitäisikin tunnistaa erityisvastuu saaristoa koskevissa päätöksissään. Ymmärtämättömyys valtionavun tarkoituksista ja vastuista näkyy poukkoilevassa politiikassa. Valitettavana esimerkkinä tästä on taas esiin ryöpsähtänyt ehdotus sulkea Pellingin lapsikeskus. Lapsikeskuksen tehtävänä on tuottaa saarelle päiväkoti- ja koulupalveluja. Valtioneuvoston alainen Saaristoasian neuvottelukunta antoi jo vuonna 2010 lausunnon lapsikeskuksen säilyttämisen puolesta ja nyt asiaa yritetään avata uudelleen. Porvoon pitäisi päästä asiassa lopullisiin ja selkeisiin päätöksiin sekä alkaa tavoitteellisesti kehittää saaristoa velvoitteidensa mukaisesti. Hyvä alku toimivalle saaristopolitiikalle olisi Posintran laatiman Itä-Uudenmaan saaristo-ohjelman toimeenpaneminen ja kuntien yhteisen saaristoasiamiehen nimeäminen. Samaa kriittistä tarkastelua tarvittaisiin Porvoon pikku-kyliä koskevassa politiikassa.

Hyvään kunnallispolitiikkaan kuuluu sitoutuminen, johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys, vaikka taloudelliset seikat pakottaisivatkin asioiden uudelleen tarkasteluun.

Jere Riikonen,
KD Porvoo

”Ilmastonmuutoksen torjunta on  tärkeää, mutta Porvoon ympäristöohjelman kärkitavoitteeksi se ei sovi”; kirjoittaa Jere Riikonen.

Porvoon kaupunki on asettanut ympäristöohjelmansa kärkitavoitteekseen ilmastonmuutoksen torjunnan. Kuntalaisen kannalta kärkitavoite tuntuu kovin kaukaiselta ja sen vaikuttavuus lähiympäristöön on lähinnä marginaalinen.

Porvoossa kärkitavoitteeseen on pääasiassa pyritty sitoutumalla vapaaehtoiseen kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS), jonka tavoite on ilmastopäästöjen vähentäminen energian säästämisen kautta. Tällä tavalla Porvoo osallistuu Suomen sitoumuksiin koskien Kioton ilmastosopimuksesta ja EU:n energiapalveludirektiiviä.

Tavoite ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on globaalisesti tärkeä, mutta nimenomaan paikallisesta näkökulmasta ympäristöohjelman kärkitavoite voisi olla toisenlainen. Kärkitavoitteen pitäisi löytyä Porvoon omasta maantieteellisestä sijainnista, luonnon erityispiirteistä ja kaupunkilaisten lähiluonnosta.

Porvoossa on 1000 km rantaviivaa, kolme jokea, kaunis saaristo ja pieniä maalaiskyliä kaupunkikeskuksen ympärillä. Visiomme pitäisi olla kestävän kehityksen mukainen ympäristöystävällinen kunta, jossa yksilö, kylät ja kaupunki elävät sopusuhtaisesti lähiluonnon tarjoamien mahdollisuuksien kanssa.

Päästäkseen visioon Porvoon pitäisi tarkastella kaavoitus- ja ympäristöpolitiikkaansa kriittisesti ja toimia lähiluontoa huomioivalla tavalla. Yksi huolestuttavista esimerkeistä on vallitseva nykytrendi, jossa kaupungit kaavoittavat ylipieniä omakotitalotontteja. Tonttien pienuuden vuoksi on mahdotonta ylläpitää puutarhaa ja saada kunnon satoja. Pienellä tontilla kaksikerroksinen omakotitalo ja autotalli varjostavat helposti pihan kasvit ja lyhentävät kasvukauden minimiin. Kaupungin tarkoituksena pitäisi olla asukkaittensa elinolojen turvaaminen, siksi olisi erittäin perusteltua tukea ruuan tuotannon omavaraisuutta ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä kaupungin kaavoituksessa. Nykymuotoista pientonttikaavoitusta pitäisi tarkastella kriittisesti ja pyrkiä aitoon puutarhakaupunkimalliin ylitehostetun maankäytön sijaan.

Lisäksi kaupunkiviljely, viherkäytävät, siirtolapuutarhat, lähiruoka, luontokoulu ja vesistöalueidemme hyvinvoinnin turvaaminen pitäisivät ottaa erityisesti huomioon kaupunkipolitiikassamme. Ihminen on osa luontoa ja jos luonto voi huonosti, niin kohta ihminenkin voi huonosti.

Jere Riikonen

Suomalaisten työurien pidentämiselle on etsittävä kestävämmät ratkaisut. Työntekijöiden säännöllisen liikunnan tukeminen ja uudenlainen työhyvinvointikortti olisi Jere Riikosen mielestä mahdollisuus työurien pidentämiselle ja elämänlaadun parantamiselle.

Katso Jere Riikosen lehtihaastattelu tästä linkistä.

Porvoonjoen päästöt rehevöittävät Itämerta, sanoo Jere Riikonen Uusimaa -lehdessä.

Lue artikkeli tästä.

Jere Riikonen lähtee tavoittelemaan Porvoon kaupunginvaltuuston paikkaa vuoden 2012 vaaleissa. Tavoitteena on olla luomassa Porvoosta kaupunkia, joka palvelee ihmisiä ja jossa on hyvä elää, yrittää, vierailla ja asua.
Tavoitteeseen päästään pitämällä peruspalvelut riittävällä tasolla ja panostamalla kaavoitukseen, joka on ympäristöystävällistä ja huomioi ihmisen päivittäisen liikkumisen työn, harrastusten ja palveluiden välillä.
Lisäksi kaupunkimme kehittämisessä erityishuomion ansaitsee saariston, turismin, länsirannan ja liikenteen kehittäminen (HELI-rata). Junaradan saaminen Porvooseen vaatii kaavoituksen painopisteen suuntaamista tulevan aseman läheisyyteen.

Kuntarakenteiden yhdistymisessä luontevin tapa saattaisi olla Askolan yhdistäminen Porvooseen. Askolan väestö kuuluu oleellisesti Porvoon työssäkäyntialueeseen ja askolalaisten päivittäistavarakauppa hoidetaan pääasiassa Porvoossa.

Taloudellisesti Porvoon on sitouduttava strategiaan, jossa talouden tasapaino säilytetään hillityillä investoinneilla ja hallitulla väestönkasvulla. Olemassa olevan heikon rakennuskannan korjaukset ja uusimiset tulee asettaa prioriteetiksi. Tällä tavalla Porvoon kaupungin työntekijöiden ja asukkaiden altistukset sisäilmaongelmissa vähenevät.