Porvoon kaupunkikehitys on pitkään ollut yksisilmäisesti lännen suuntainen ja siksi kaupungin reuna-alueiden kylien sekä erityisesti saariston, elinvoimaisuus uhkaa näivettyä.

Porvoon saaristossa asuu vakituisesti noin 1900 asukasta ja Porvoon 5000:sta kesämökistä suuri osa sijaitsee merenrannoilla. Saariston asukkaista suurin osa on ollut perinteisesti ruotsinkielisiä, mutta viime vuosina kaksikielisten ja suomenkielisten osuus on kasvanut runsaasti. Saaristo on etäinen ja automatka kaupungin keskustasta esimerkiksi Pellinkiin saattaa kestää 45 minuuttia, autolautan käyttö mukaan luettuna.

Suomi on etäisten saarten sekä rantojen maa ja siksi eduskunta on säätänyt saaristolain, jonka tarkoitus on turvata saariston asukkaille asianmukaiset peruspalvelut ja toimivat liikenneyhteydet. Varmistaakseen saariston elinvoimaisuuden, valtio myöntää saaristokunnille ja saaristo-osakunnille vakituisten asukkaiden lukumäärään perustuvaa saaristolisää.

Porvoon saaristolisä on vuosittain noin 1,6 miljoonan euroa ja siis kymmenessä vuodessa lähes 16 miljoonaa euroa. Saaristolisää ei ole Porvoossa kohdennettu erikseen määriteltyihin kohteisiin, vaan se on muodostanut erottelemattoman osan kunnan valtionavuista. Valtio odottaa automaattisesti valtionavun vastineeksi, että Porvoo sitoutuu saaristonsa elinvoimaisuuden kehittämiseen ja säilyttämiseen. Siksi Porvoon virkamiesten ja poliitikkojen pitäisikin tunnistaa erityisvastuu saaristoa koskevissa päätöksissään. Ymmärtämättömyys valtionavun tarkoituksista ja vastuista näkyy poukkoilevassa politiikassa. Valitettavana esimerkkinä tästä on taas esiin ryöpsähtänyt ehdotus sulkea Pellingin lapsikeskus. Lapsikeskuksen tehtävänä on tuottaa saarelle päiväkoti- ja koulupalveluja. Valtioneuvoston alainen Saaristoasian neuvottelukunta antoi jo vuonna 2010 lausunnon lapsikeskuksen säilyttämisen puolesta ja nyt asiaa yritetään avata uudelleen. Porvoon pitäisi päästä asiassa lopullisiin ja selkeisiin päätöksiin sekä alkaa tavoitteellisesti kehittää saaristoa velvoitteidensa mukaisesti. Hyvä alku toimivalle saaristopolitiikalle olisi Posintran laatiman Itä-Uudenmaan saaristo-ohjelman toimeenpaneminen ja kuntien yhteisen saaristoasiamiehen nimeäminen. Samaa kriittistä tarkastelua tarvittaisiin Porvoon pikku-kyliä koskevassa politiikassa.

Hyvään kunnallispolitiikkaan kuuluu sitoutuminen, johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys, vaikka taloudelliset seikat pakottaisivatkin asioiden uudelleen tarkasteluun.

Jere Riikonen,
KD Porvoo