Kannanotto

RSS

Muovin käytön vähentäminen ja kierrätyksen lisääminen on välttämätöntä, Suomi suunnan näyttäjäksi

Suomen Ympäristökeskuksen ja Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen sekä vesilaitosten yhteisissä tutkimuksissa on löytynyt vähäisiä määriä mikro- ja nanokokoisia muovipartikkeleita juomavesistä. Muovin kulkeutumista ihmiseen tutkitaan ja muovisten mikroroskien epäillään aiheuttavan erilaisia terveyshaittoja.

Muoviroskat ovat suuri uhka etenkin merien ekosysteemille ja siksi muovien käyttöä on vähennettävä varsinkin kertakäyttöisissä tuotteissa. Muoviroskia löytyy merieliöistä, kaloista ja linnuista. Synteettisiä muovimateriaaleja käytetään eri muodoissaan mm. kosmetiikassa, vaatteissa, elintarvikepakkauksissa ja rakennusmateriaaleissa.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen nimesi keväällä työryhmän, joka pyrkii selvittämään mitä muoviongelmalle Suomessa voidaan tehdä. Lähtökohtaisesti muovimateriaalien kierrätystä on tehostettava, jotta uuden muovin tuottamisen tarve vähentyy.

Muovin käytön vähentäminen on ilmastoteko, koska silloin myös fossiilisesta öljystä tehtyjen muovien polttamiset jätteenpolttolaitoksissa vähenevät. Muovin sijaan on alettava käyttämään enemmän uusia biopohjaisia materiaaleja, kuten esimerkiksi puupohjaista ligniiniä, joka on ominaisuuksiltaan muovin kaltainen materiaali. Ligniini on suomalaisen puuselluteollisuuden puusta eristämä ja jalostama materiaali, jota vastaavaa ei toistaiseksi löydy maailmanmarkkinoilta. Lisäksi mainitsemisen arvoista on Porvoossa toimivan öljyjalostusyhtiö Nesteen visiot ja tuotekehitykset, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa jätemuovien tehokkaan hyödyntämisen kierrätyspolttoaineiden ja uusien muovilajien valmistuksessa. Suomalaiselle cleantechille eli puhtaan teknologian osaamiselle on maailmalla tarvetta ja kysyntää. Suomella on todellinen mahdollisuus olla globaalisti suunnannäyttäjä muovittoman yhteiskunnan luojana. Muovin käytön vähentämiseen ja kierrätyksen lisäämiseen tullaan kuitenkin tarvitsemaan kaupunkien, yritysten, asuntoyhtiöiden ja kuluttajien laajaa sitoutumista.

Jere Riikonen

Muovin käytön vähentäminen ja muovin kierrätyksen lisääminen (valtuustoaloite 10.11.2018)

Muovin käytön vähentäminen ja muovin kierrätyksen lisääminen Porvoossa

Tausta:
Muovi on ekosysteemille haitallinen ja ilmanpäästöjä lisäävä materiaali ja siksi muovin käyttöä on pyrittävä vähentämään ja sen kierrätystä lisäämään Porvoon kaupungin alueella.
Muovi on öljystä jalostettu materiaali, joka aiheuttaa poltettaessa hiukkas- ja hiilidioksipäästöjä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi muovin käyttöä on vähennettävä ja sitä on pyrittävä korvaamaan biopohjaisilla materiaaleilla ja sen kierrätystä uusien tuotteiden valmistuksessa on edistettävä.
Muovi säilyy luonnossa muuttumattomana vuosisatoja ja pilkkoutuu vähitellen pieniksi muovihiukkasiksi, mikro- ja nanopartikkeleiksi. Nämä pienet muovihiukkaset kulkeutuvat mm. vesistöihin sekä mereen ja aiheuttavat merieliöstössä, kaloissa ja linnustoissa vakavia terveyshaittoja. Muovipartikkeleiden kulkeutuminen ravintoketjussa ja elintarvikkeiden pakkausmateriaaleista ihmiseen on todennäköistä ja vaikutukset ovat suurelta osin tuntemattomia.

Esitys:
Porvoon kaupungin on tavoiteltava muovin käytön vähentämistä kaikissa toimissaan. Kaupungin on pyrittävä järjestämään muovinkierrätyspisteitä kaikkiin toimipisteisiinsä yhteistyössä alueellisen jätehuollon kanssa. Kaupungin on luotava kannustumia muovinkierrätyksen järjestämiseksi alueen yrityksissä ja taloyhtiöissä. Kaupungin on mahdollisuuksien mukaan kaikissa tuotehankinnoissaan pyrittävä huomioimaan biopohjaiset tai kierrätysmateriaaliset vaihtoehdot muovin käytön vähentämiseksi. Kaupungin on ohjeistettava ympäristölupaviranomaisiaan, että esimerkiksi tapahtumien ympäristölupien yhteydessä huomioidaan roskaantumista aiheuttavien muovituotteiden käytön minimoiminen ja muovien kierrätysasiat. Kaupungin on korvattava kaikki muoviset aurauskepit teiden varsilla puisilla kepeillä.

Jere Riikonen
kaupunginvaltuutettu

Kuuluuko ihmisoikeudet myös syntymättömille lapsille?

Ewa Tavasoli (Vihreät) puolusti ihmisoikeuksia (Uusimaa-lehti 8.10.2018) ja mainitsi abortin eli raskauden keskeyttämisen yhdeksi naisten ihmisoikeuksista. Tämä ajattelutapa herättää pohtimaan, että onko myös syntymättömällä lapsella ihmisoikeuksia, vai onko vain raskaana olevalla naisella ihmisoikeudet?

Aborttilainsäädäntö on sensitiivinen asia siinä mielessä, että kansalaisten ihmiskäsitykset ja käsitys elämän olemuksesta poikkeavat ratkaisevasti toisistaan. Poikkeavat näkökulmat ovat aiheuttaneet kiivasta keskustelua eduskunnassa ja Suomen hallitus oli vastikään vähällä kaatua tähän konfliktiin.

Järjen mukaan, viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsen sydän alkaa kohdussa sykkiä noin kahdeksannella viikolla, ei voida enää millään termeillä selitellä, että kyse on pelkästään naisen ruumiista. Sydän on lääketieteellisesti itsenäinen elin ja sivistyneessä maailmassa sydämen lyönnit ovat merkki yksilön elämästä. Äidin kohdun pitäisi periaatteessa olla jokaisen ihmisalun maailman turvallisin paikka. Jokaisella ihmisellä on jo luonnostaan moraalikäsitys, että elämä on arvokasta ja suojelemisen arvoista.

Yleinen kristillinen näkemys ihmisyydestä puolestaan menee vieläkin syvemmälle ja siinä elämä tulee olevaksi jo heti hedelmöittymisen hetkellä ja se mielletään pyhäksi. Lisäksi kristilliseen perusajatteluun kuuluu, että jokainen alkunsa saanut lapsi on tervetullut tähän maailmaan. Sen takaamiseksi lapsen tulevat vanhemmat ovat solmineet aiemmin avioliiton, joka takaa syntyvälle lapselle juridiset oikeudet, elämän mahdollisuudet sekä vanhempien huolenpidon. Edellä mainittu ajatus on kaunis ja ideaali, mutta niistä arvoista ja ihanteista ollaan valitettavasti jo laajasti luopumassa ja eikä elämä edes mene niin optimaalisesti kuin aina toivottaisiin.

Raskaana olevalla naisella on kiistatta ihmisoikeudet ja sitä ei Suomessa kukaan poliitikko pysty kumoamaan. Terveydenhuoltomme moraaliperusteissakin asetetaan jo syntynyt elämä ensisijalle suhteessa syntymättömään elämään. Tämä tarkoittaa sitä, jos raskaus uhkaa vakavasti naisen elämää, henkeä ja terveyttä, niin siinä tapauksessa joudutaan tekemään valintoja lääketieteellisin perustein. Olen eri mieltä Ewan kanssa ja pidän vastuullisena sitä, että Suomessa vaaditaan vähintään kahden lääkärin näkemys aborttikysymyksissä.

Porvoossakin ollaan oltu huolestuneita aborttien määrästä ja siksi kaupunki on lähtenyt tarjoamaan alle 25 -vuotiaille ilmaista ehkäisyä. Tutkimuksien mukaan ilmainen ehkäisy on vähentänyt nuorten tekemien aborttien määrää Suomessa.

Jos ihmiskäsityksemme olisi vähänkään elämää arvostavampi, niin meitä suomalaisia olisi enemmän ja yhteiskuntamme ikäluokkien väestömäärät olisivat tasapainoisempia. Syntyvyyden lisääminen ei kuitenkaan ole aborttipolitiikalla hoidettavissa, vaan siihen tarvitaan laajempaa näkökulmaa. Eduskunnan perustehtävä on lakien säätäminen. Lakien tarkoitus on elämän ja sen edellytysten laaja turvaaminen nykyisille sekä myös tuleville sukupolville. Lainsäädäntö ei ole koskaan moraalista ja arvomaailmasta vapaata toimintaa. Tulemme jatkossakin näkemään kansalaiskeskustelussa ja eduskunnassa erilaisten elämän- ja ihmiskäsitysten ”yhteentörmäyksiä”. Näkemyseroista huolimatta vastakkaisia mielipiteitä pitää kuunnella asiallisesti ja päätökset tehdä vastuullisesti ja demokraattisesti.

Jere Riikonen

Valtuustoaloite: Kylä- ja asukasyhdistyksille aluekehitysrahaa

Alueellisten asukas- ja kyläyhdistysten toimintamahdollisuuksien vahvistaminen

Esitys
Esitetään, että kaupunki osoittaa vuosittain aluekehitysrahaa Porvoon asukas- ja kyläyhdistyksille lähialueidensa harrastusmahdollisuuksien ja ympäristöviihtyisyyden kehittämisiksi.

Perustelut
Demokratiaan kuuluu läheisyysperiaatteen vahvistaminen eli kunnan jäsenillä ja yhteisöillä tulee olla suoraa päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia asuinalueidensa kehittämisissä.
Asukas- ja kyläyhdistykset ovat paikallisia toimijoita ja oman asuinalueidensa asiantuntijoita sekä sen potentiaalisia kehittäjiä.
On tärkeää, että asukkaat saataisiin pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen toimintaan asuinympäristönsä kehittämiseksi.
Olisi perusteltua, että kaupunki budjetoisi ja harkinnanvaraisesti myöntäisi Porvoon asukas- ja kyläyhdistyksille aluekehitysrahaa vuosittain erilaisten kertaluonteisten hankkeiden toteuttamisiksi.
Hankkeet voivat tyypillisesti liittyä ympäristöviihtyisyyden sekä harrastusmahdollisuuksien kehittämiseen kylissä ja asuinalueilla.
Asuinalueiden ja kylien harrastusmahdollisuuksien ja ympäristöviihtyisyyden kehittämisellä on positiivinen vaikutus asuinalueiden vetovoimaisuuteen, asuntojen hintakehitykseen ja alueen sosiaaliseen hyvinvointiin.

Jere Riikonen

6 miljoonan euron valtuustopuhe, ei investoida turhiin seiniin (Tolkkis skolanin lisätilat)

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja ja arvoisat lähimmäiset

Aluksi pitää todeta se, että Tolkkis Skolanin oppilaat ovat saaneet odottaa koulunsa valmistumista liian pitkään.
En tiedä mihinkä suuntaan tässä täsmällisesti pitäisi pahoitella, koska kärsijöitä on tässä kaupungissa joka ilmansuunnassa, ei vain yksin Tolkkisissa. Homeisten koulujen korjaukset ja väistötiloihin siirtymiset ovat olleet tosiasia eri puolella kaupunkia ja vieläpä samanaikaisesti.

Tolkkis skolanin kohdalla on ollut todella monta mutkaa matkalla, jotka ovat hidastaneet päätöksien tekemistä;
Asiaan on vaikuttanut Gammelbacka skolanin lakkautus, Västrä Enhetskolanin viivytys ja Tolkkisten suomenkielisen koulun sisäilmaongelmat.
Lisäksi oma vaikutuksensa on ollut viime valtuustokaudella epäonnistuneella sivistysverkkoesityksellä, josta ei saatu päätöstä aikaan mm. sen takia, koska se oli pahasti törmäyskurssilla jo aiemmin hyväksytyn kylärakenneohjelman kanssa ja kaiken lisäksi selvityksen taustamateriaalien laskelmia ei pidetty luotettavina. Näistä syistä meillä ei ole tänään yhteistä kokonaisnäkemystä siitä, miten priorisoisimme ja sijoittaisimme koulupalvelujamme tehokkaasti. Siksi keskustelemme kokonaisuudesta irrallaan olevista asioista ja samalla asetamme itsemme erittäin hankalaan tilaan.

Jos Porvoota vertaisi laivaan, niin tilanne olisi se, että nyt me lastaamme alusta liian raskaaksi ja epävakaaksi. Laiva on lastattu investoinneilla. Alus kelluu, mutta ei ole merikelpoinen. Kapteeni Ujula on selkeäsanaisesti varoittanut valtuutettuja, että tilanne on se, että ensimmäisessä myrskyssä eli SOTE/ maakuntauudistuksen myllerryksessä tämä alus voi hörpätä niin paljon vettä, että me uppoamme.
Meillä on liikaa velkaa suhteessa tulevaan maksukykyyn ja meillä liikaa akuutteja investointitarpeita. Ammattilainen näkee tämän laivan kantokyvyn, mutta miten me valtuutetut näemme tämän kokonaisuuden? Onko meillä kriisitietoisuutta ja reagoimmeko uhkaan oikea-aikaisesti.

Asian vedenjakaja on tänään ja tässä. Meidän ei ole mikään pakko investoida näin isosti tässä kohtaa, mutta tulevina päivinä meidän on pakko investoida. Esimerkiksi meidän on pakko korjata Hinthaaran koulu (hintalappu ei ole edes vielä tiedossa) ja meidän pakko korvata Strömborska-skola ja Näse skolan Västra Enhetskolanilla. Siksi kaikki vähemmän tärkeä on karsittava pois!

Kannatan kaupunginvaltuutettu Uskin jo kaupunginhallituksessa jätettyä esitystä ja totean, että pienellä remontilla, meillä on käyttökelpoinen Tolkkis skolan Tolkkisissa ja huomattavasti nopeammalla aikataululla, kuin tällä ylimitoitetulla investoinnilla.
Kun lasketaan tämän valtuustolistalla olevan Tolkkis skolanin investointi ja sen lainakorot ja 20 vuoden käyttökulut, niin päästään kuluissa helposti yhden kunnallisveroprosenttiyksikön suuruuteen eli noin 8 miljoonan euroon. Loppusumma on huikea 100-140 lapsen kouluksi. Ylivoimaisesti kallein koulu Porvoossa, oppilaskohtaisiin kuluihin nähden.

Mielestäni lapsiin kannattaa sijoittaa, mutta minusta tässä investoinnissa on jotain sellaista, mitä edes lapset ja vanhemmat eivät viimekädessä vaatisi jos ymmärtäisivät kokonaisuuden. Tämä investointi näyttää enemmänkin jonkun unelmalta, jota vängätään väkisin läpi.
Vaikka juna on lähtenyt juuri väärää raidetta, niin kukaan ei enää puhalla pilliin ja pysäytä prosessia, joka viimekädessä on meille kaikille vahingollinen. Minäkin haluaisin olla tuollaisessa koulussa oppilaana tai opettajana, mutta voitaisiinko ajatella meitä kaikkia, koska me olemme siinä samassa laivassa joka uhkaa kallistua.

Kuka haluaa veronkorotusta? Kuka haluaa YT-menettelyä ja lomautuksia?

Tällainen investointipolitiikka kuitenkin vääjäämättä johtaa niihin.

Kuka haluaa vähentää tuntikehyksistä eli varsinaisesta kouluopetuksesta? Investointi aiheuttaa luonnollisesti koululle sisäisten vuokrien nousun ja ne vuokrat otetaan siitä päältä eli kaikesta muusta toiminnasta pois. Ei kannata rakastua seiniin, koulu ei ole pelkkä rakennus vaan se on toimiva yhteisö. Kylmä fakta on sekin, että meillä on verrattain pienellä alueella paljon kouluja. Tolkkis-Skolan tulee saamaan toimitilansa. Edellinen valtuusto on jo asian linjannut ja siihen on sitouduttu. Mutta mihin edellinen valtuusto sitoutui? Kouluun, jonka kustannusarvio oli 3,2 miljoonaa euroa! Nyt esityslistalla olevan koulun hinta näyttää olevan hinnaltaan lähes kaksinkertainen ja voidaan arvata, että kun lopulliset rakentamistarjoukset tulevat hinta on jo kaksinkertainen verrattuna alkuperäiseen.

Porvoon investointitahti on ollut hengästyttävää ja pitkälti pakon sanelemaa. Vuosikatteen mukaan meidän investointitaso pitäisi olla keskimäärin noin 15-20 miljoonaa per vuosi. Avain kohta, Porvoon velkamäärä lähentelee noin 200 miljoonaa euroa. Samaan aikaan korkotaso näyttää kiristymisen merkkejä ja suuri maakuntauudistus / Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus uhkaa viedä valtionosuutemme, ja suuren osan verotuloistamme. Me olemme menettämässä kyvyn vähentää velkoja, hälytyskellojen pitäisi soida ja kovaa! Edessä on asiakasmaksujen korotukset ja vyön kiristystä kaikesta kehittävästä. Meidän verotaso on jo nyt sillä rajalla, että olemme juuri ja juuri vielä houkutteleva paikka uusille asukkaille. Jos veroprosentti nousee tästä paljon, niin meidän vetovoimamme heikkenee. Mitä tapahtuu kasvulle? Kasvava kaupunki on dynaaminen, pienentyvät kaupungit ovat apaattisia. Meidän pitäisi painaa investoinneissa jarrua ja hengähtää, ja toteuttaa nyt vain ne hankkeet, jotka on aivan pakko. Kysynkin, että onko järkevää rakentaa noin isosti ja kalliisti? Me saisimme Tolkkis Skolanin toimintaan huomattavasti nopeammin ja halvemmalla, jos emme tekisi laajennusosaa liikuntasalia ja musiikki- / teatteriluokkaosaa.

Joku on perustellut, että uusi opetussuunnitelma tarvitsee erityisiä oppimisympäristötiloja, mutta eikö se ajatus ole juuri päinvastoin, että opettaminen pitää viedä poispäin koulukeskeisyydestä, sinne elämän keskelle ja luontoon. Lisäksi Tolkkisissa on jo liikuntatiloja monitoimitalossa ja niillä on aiemminkin pärjätty, miksi nyt ei pärjätä? Olisi parempi peruskorjata Tolkkisten monitoimitalon urheilusalin tiloja, koska ne täytyy muutenkin korjata melko pian.Virkamiehet ovat arvioineet, että koulu tulisi käyttämään liikuntasalia keskimäärin noin 20 tuntia viikossa, se on melko vähän, siihen nähden, että kivijalkaan tehty sali tönöttää siinä seuraavat 30-50 vuotta.
Lisäksi pienen 200 m2 salin iltakäyttö on melko marginaalista kaupungin reuna-alueilla. Asiassa ei pidä katsoa pelkästään investointikulua, vaan ennen kaikkea käyttökuluja, jotka tekevät pitkässä juoksussa sen suuren loven kukkaroon. Mitä Porvoon kaupunki pystyisi teoriassa tarjoamaan koululle tuolla rahalla, jos liikuntasalia ja koko laajennusta ei rakennettaisi?
Karkeasti arvioiden, joka viikko uimahallikeikka linja-autolla koko Tolkkis skolanille seuraavat 100 vuotta.

Onko kohtuus ehdottomasti liian vähän? En halua yhtään syyllistää oppilaita ja vanhempia, enkä edes opettajia tai rehtoria pyrkimyksestä saada hieno ja huippu koulurakennus. Meidän poliitikkojen pitää tehdä se päätös täällä, että mihin on varaa ja mihin ei !

Kun Västra Enhetskolan valmistuu Näsiin, niin osa Tolkkis-skolanin oppilaista hakeutuu sinne. Eikä edes oppilaaksiottoalue ole peruste estää lapsia siirtymästä sinne. Jos koulussa on tilaa, niin se on heidän oikeutensa, jos he matkustavat sinne omilla kustannuksilla.
Vanhempien asioimissuunta on keskustaan ja monien lapsen harrastukset ovat keskustassa esim. musiikki ja taidekoulut sekä monet liikuntaharrastukset. Tulemme näkemään koulushoppailua, joka tulee verottamaan Tolkkis skolanin oppilasmääriä.

Milloin painamme jarrua? Tässä uhkaa käydä niin, että yli suureksi Tolkkisten taajamaan rakennettu Tolkkis-skolan lytistää Västrä Enhetskolanin pienemmäksi. Miten käy haaveille Sannaisten sivistyskeskuksesta, Kerkkoon koulusta puhumattakaan. Niillä ei ole tulevaisuutta, jos nämä Tolkkis skolanin haaveet menee valtuustossa tänään läpi.

puheenjohtaja:
Kannatan ajatusta, että Tolkkis skolanin laajennusosa jätetään rakentamatta, ja opetus siirretään mahdollisemman nopeasti olemassa olevaan kouluun. Samassa yhteydessä koulun piha ja rakennus pitää pintaremontoida nopealla aikataululla. Tällä tavalla jää myös uuden rakennuksen odottelu pois ja koulutoiminta pääsee normalisoitumaan nopeammin. Lisäksi olisi toivottavaa, että Tolkkisten monitoimitalon tiloja kunnostetaan.

Jere Riikonen

Hotelli Valtimontaloon vaatii luovuutta

Hotelli Valtimontaloon vaatii luovuutta

Haikon kartanohotellin Veikko Vuoristo epäili Valtimontaloon kaavaillun hotellin taloudellista kannattavuutta heikoksi ja asiakasvirtaodotuksia liian optimistisiksi. Asiantuntijan mielipidettä ei pidä sivuuttaa, mutta hotelliajatusta ei pidä kuitenkaan haudata ennen kuin yritetään löytää asiaan kokonaisvaltainen ja hyvä ratkaisu.

Hotelli tarvitsee onnistuakseen asiakasvirtansa. Mediassa on vertailukohteiksi otettu Porvoon seudulla toimivia hotelleja. Esimerkiksi Haikon kartanon kylpylähotelli on erityyppinen konsepti kuin Porvoon vanhan kaupungin kulmaukseen ajateltu kokonaisuus. Haikon asiakasvirtojen vertailu ja huoneiden käyttöasteet voivat antaa suuntaa, mutta Valtimontalon hotelli voisi olla asiakkaiden näkökulmasta jopa Haikkoakin vetovoimaisempi vaihtoehto. Keskusta-alueen ravintoloiden, kahviloiden ja aktiviteettien läheisyys jo itsessään tuovat monin verroin valinnanvaraa matkailijalle ja tekevät majoittumisen kiinnostavaksi kaupunkiympäristössä. Oikea-aikainen kritiikki useiden asiantuntijoiden näkökulmista on tervetullutta ja siihen tulee reagoida, jotta hanke voisi onnistua.

Hotellin vetovoima asiakkaiden silmissä riippuu hintatasosta ja hotellikonseptin kiinnostavuudesta. Luova ja asiaansa uskova hotellioperaattori on konseptin avaintekijä. On tärkeää löytää oikeat toimijat ja esitellä menestymisen mahdollisuudet realistisesti. Taloudelliset riskit pitää olla sillä tasolla, että toiminta on kannattavaa. Liian vähäisistä hotellihuoneiden määristä voi tulla kynnyskysymys, joka uhkaa tehdä hankkeesta taloudellisesti kannattoman. Tähän asiaan on varauduttava. Kaupungin tulisi harkita, voisiko se tarvittaessa osoittaa hotellihankkeeseen lisätilaa myymällä tai vuokraamalla Rihkamatorin kulmassa olevia kiinteistöjään. Porvoon Kuntatekniikan ja Ympäristötoimiston tiloista on aiemmin esitetty sellaisia suunnitelmia, että niistä luovutaan jollain aikavälillä ja siksi asiaa olisi hyvä tarkastella tässä yhteydessä. Ei ole mitenkään tavatonta, että yksi hotelli toimii kahdessa vierekkäisessä kiinteistössä samaan aikaa.

Jere Riikonen
Porvoon kaupunginvaltuutettu (kd)

Itsenäisyys on asennetta ja taistelua!

Ensi vuonna on itsenäisen Suomen satavuotisjuhlat.

Aika ajoin joku muistuttaa julkisuudessa siitä, että Venäjän tsaari Aleksanteri I julisti Suomen korotetuksi kansakuntien joukkoon Porvoon valtiopäivillä jo vuonna 1809.

Tätä julistusta on ehdoteltu itsenäisen Suomen aloitushetkeksi ja kiistämättä sillä on ollut tärkeä identiteettimerkitys kansallisvaltiomme syntymiseen.

Porvoon valtiopäiväin julistuksen taustoissa on perustavanlaatuisia ongelmia ja niiden takia se ei kelpaa itsenäisyyden synty- ja juhlahetkeksi.

Ensinnäkin julistus oli Suomensodan voittaneen valloittajakuninkaan ajatus, jolla hän osti itselleen rauhan. Sota oli käyty kansaa vastaan ja sodassa oli tapettu suomalaisia ja hävitetty heidän asuinsijojaan.

Toiseksi, kansakunnan itsenäisyyttä ei voi mikään toinen kansa antaa toiselle, vaan kansan on aina se itse otettava, synnytettävä ja julistettava.

Miksi kansojen itsenäisyysvaiheet ovat aina sotien ja taisteluiden historiaa?

Vastausta voisi hakea siitä perusajatuksesta, että mitä tahansa tähän maailmaan syntyy, niin sen on taisteltava itselleen elintila ja ravinto. Ihmiset elävät maasta sekä sen antimista ja siksi jokaisen on raivattava itselleen oma elinpiiri. Sama asia koskee kategorisesti kaikkea elämää eli kasveja, eläimiä, ihmisiä ja jopa kansakuntia.

Meidän elinpiirimme on Suomi ja haluamme säilyttää sen elinkelpoisena tuleville sukupolville.

Itsenäisyyspäivä on kansakunnan juhlapäivä, jolloin katsotaan samaan aikaan menneisyyteen sekä tulevaisuuteen. Se on päivä, jolloin kaikki kertaavat yhteistä visiota omasta kansallisvaltiosta. Perinteisesti itsenäisyyspäivänä kansa kuuntelee tarkalla korvalla sotaveteraaneja ja niitä, jotka elivät sodan aikoina, jolloin itsenäisyys oli veitsen terällä.

Edesmennyt jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth oli vahvoilla asenteilla varustettu mies. Hänen mielestä Suomi ei hävinnyt sotaa Neuvostoliittoa vastaan, vaan mittavista tappioista huolimatta se taisteli suuren torjuntavoiton ja hävisi sodan sekä menetti maa-alueet vasta rauhansopimuksissa.

Ehrnrooth osoitti sanansa useasti nuorille ja näin halusi välittää asenteensa tuleville sukupolville. Kenraali ei koskaan hävennyt pientä ja köyhää maata, vaan piti Suomea maailman parhaana maana meille suomalaisille ja kehotti kaikkia työskentelemään uutterasti sen hyväksi.

Kansamme itsenäisyys ja tulevaisuuden onni on kiinni yhtenäisyydestä, korkeasta moraalista sekä halusta työskennellä yhteisen hyvinvoinnin hyväksi. Jumala meitä tässä kaikessa auttakoon.

Jere Riikonen

Taidetehtaan kortteliin hypermarketti vai kauppahalli?

taidetehdas

Taidetehtaan kortteliin kaavoitetaan suurta hypermarketin, asuntojen ja hotellin yhdistelmää. Porvoolaiset ovat huolissaan kaupunkinsa yleisilmeestä ja kaipaavat ydinkeskusta-alueelle enemmänkin kauppahallia, kuin uutta hypermarkettia. Keskon uuden Citymarketin paikka olisi luontevampaa sijoittaa Kuninkaanporttiin kuin Taidetehtaan kortteliin.

Perusfakta on se, että Porvoo tarvitsee laadukkaat sekä monipuoliset päivittäistavarakaupat, jotka ovat riittävän lähellä asutusta ja saavutettavissa vaivatta kaikilla kulkuvälineillä. Lisäksi Taidetehtaan konsepti sekä Porvoon matkailu tarvitsevat lisää hotellikapasiteettia. Näistä näkökulmista Taidetehtaan korttelin kaavapäivitys näyttäisi olevan perusteltua ja tarpeellista.

Taidetehtaan kortteli on kaupunkikuvallisesti ainutlaatuinen paikka. Porvoojoen julkisivuille on vaikea kuvitella esityksen kaltaista tehoneliörakentamista sellaisenaan. Porvoo mielletään kauniiden rakennusten, hyvän ruoan ja makujen kaupungiksi. Nämä mielikuvat voisivat toteutua myös tämän kaavan yhteydessä.

Korttelin rakennusoikeuden haltijalla rakennusyhtiö Hartelalla pitäisi olla nyt pelisilmää. Porvoo tarvitsee kauppahallin ja Taidetehtaan kortteli olisi siihen sopiva vaihtoehto. On hyvin ymmärrettävää, että rakennusyhtiö Hartela haluaisi mieluummin yhden suuren luotettavan vuokralaisen, kuin joukon pienkauppiaita. Mutta jos kaava kaatuu valtuustokäsittelyssä, niin korttelille löytyy hiukan pienempi, mutta varmuudella vetovoimainen kauppahallikonsepti.

Kauppahallin vetovoima perustuu siihen, että lähiseudun ruoantuottajat ja pienkauppiaat lyöttäytyvät yhteen ja luovat kokonaisuuden, joka pystyy paremmin kilpailemaan suurten hypermarkettien rinnalla. Tänä päivänä käsityöläiset, pienet makeistehtaat, leipomot, liha- ja kalatalot sekä juuresmyyjät toimivat ympäri kaupunkia ja siksi niiden on vaikea kilpailla asiakasvirroista suurten markettien rinnalla. Kauppahallikokonaisuus toisi poikkeuksellisen positiivisen mahdollisuuden pienkauppiaille.

Lähiruoalla ja –tuotannolla on yhä suurempi asiakaskunta. Ihmiset haluavat tietää kuka heidän arkipäivän maukkaan ja terveellisen lähiruokansa on tuottanut ja miten. Nämä tiedot eivät ole ruokaskandaalien käryisessä maailmassa enää itsestään selviä asioita.

Porvoo tarvitsee varmuudella kauppahallin sekä uuden Citymarketin, mutta niiden sijaintia pitää miettiä tarkkaan.

Jere Riikonen
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen varajäsen
Porvoo

Lapsen oikeus elämään turvattava

Lapsella pitää olla oikeus syntyä. Syntymättömillä lapsilla ei ole tässä yhteiskunnassa ääntä. Noin yksi koululuokallinen eli noin 30 tervettä ihmislapsisikiötä abortoidaan Suomessa joka päivä. Tämän seurauksesta suomalainen väestöikärakenne on kieroutunut ja ikäihmisiä on suhteessa enemmän kuin nuorempia ikäpolvia. Abortointi perustuu lähes 90%:sti sosiaalisiin syihin eli vain pieni osa on terveydelle välttämättömiä raskauden keskeytyksen toimenpiteitä. Suomalaisia puuttuu arviolta noin 500 000 ihmistä eri ikäryhmistä aina 1970 luvulta lähtien. Samaan aikaan tutkimustulokset osoittavat, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Työntekijät eivät riitä, eli työtä olisi monella alalla enemmän kuin tekijöitä. Nykyinen taloudellinen tilanne ei juuri nyt salli uusien työntekijöiden suurimittaista palkkaamista, mutta ihmisten olemassa oleminen jo itsessään luo työn tarvetta ja taloustilanteet vaihtelevat. Tarvitsemme lisää lapsia ja se tarkoittaa aktiivisen perhepolitiikan harjoittamista. Ihmisillä pitää olla luottamus tulevaisuuteen, jotta he voisivat pitää syntymättömät lapsensa. Lisäksi pitäisi olla päivänselvää, että syntymättömällekin lapselle kuuluu ihmisarvo. Yhteiskuntamme on moraalisesti sairas, jos se ei tunnista ihmisyyttä. Jo muutamien viikkojen ikäisellä sikiölläkin on oma sydän, joka lyö. Syntymättömällä lapsella on ääni, se on sinun äänesi. Käytä ääntäsi ja suojele lasten elämää!

Lasten oikeuksien päivänä 20.11.2015

Jere Riikonen

Finland kan bli ledande på Östersjöpolitik

Östersjöpolitiken i EU och havspolitiken i Finland bör organiseras bättre för att tjäna och trygga Finlands intressen. Utan en fungerande havskontakt till Europa är vi isolerade i Finland. Vår EU-politik ska vara starkt knuten till Östersjöpolitiken och Östersjöstrategin. Finland bör ta en ledande position i EU:s havspolitik.

Bland länderna kring Östersjön är det endast Finland som har ett helhetsintresse för havsområdet. Bottenviken, Skärgårdshavet och Finska viken är våra hemmavatten och vår kanal till världsmarknaderna.

Östersjökommissionens (Helcom) huvudkontor finns i Helsingfors och vi har en lång tradition av havsforskning och havsskydd. Också våra viktigaste handelspartners, Sverige, Tyskland och Ryssland finns vid Östersjöns strand. Finland har 40601 km strand och 80 000 öar och holmar. Inget annat land kommer nära dessa siffror.

På grund av vår skärgårds natur, trånga farleder och nordliga läge har Finlands havsteknologi utvecklats till ett spetskunnande i hela världen. För att fartygstransporten ska löpa året om har man varit tvungen att utveckla teknik för noggrann navigering i isförhållanden. Finland är världens enda land där istäcket i vanliga fall omringar alla hamnar om vintern. Vårt kunnande i arktiskt hav, farleds och hamnverksamhet är ett strategiskt kunnande som det finns en stor världsmarknad för.

Ryssland planerar att anskaffa över tusen specialfarkoster som kan köras i isförhållanden under de kommande åren. Vem ska Ryssland beställa från? Över 50 % av alla världens farkoster som kan användas till isbrytning har byggts i Finland. Havsindustri 2020-arbetsgruppen konstaterade i sin slutrapport att Finland bör satsa på sina styrkor som finns på hög kunskap. Att bygga kryssningsbåtar är en bransch som är drabbad av hård konkurrens världen över, men runt kryssningsbåtsbygget har det byggts upp ett industriekosystem med värdefull kunskap.

Finland är ännu en stormakt när det gäller havskunskap, men alltid förstår vi inte det själva. Finland borde allt mer bygga upp sitt brand kring ett starkt havskluster. De institutioner som jobbar med havspolitik, med till exempel forskning, teknologi, industri och sjöräddning, borde föras närmare varandra och man borde bli bättre på att jobba tillsammans kring havet. På EU-nivå borde vi klara av att lyfta Östersjöpolitiken till samma nivå som Medelhavspolitiken. Ingen kommer att erbjuda Finland något på det här området, det är vi själva som måste ta initiativet i egna händer. Det kan man göra i Europaparlamentet.

Jere Riikonen
marinanalytiker
kandidat i EU-valet