Ajankohtaista

RSS

Meripolitiikka on laitettava kokonaan uusiksi

Kirjoitettu kirjoittajana

Meriasiain kokonaisvaltainen järjestäminen vaatii Suomessa poliittisen yhteisymmärryksen ja tahtotilan siitä, miten laitamme kansallisesti tärkeät meriasiat kansainväliseen huippukuntoon.

Meri ympärillämme
Suomi on Itämeren ja läheisen pohjoisen Jäämeren ympäröimä maa. Meren merkitys Suomelle on monessa suhteessa ratkaisevan tärkeä. Ulkomaankauppamme on lähes kokonaan (90%) riippuvainen meriliikenteestä ja suuri osa ulkomaan henkilöliikenteestä (17 miljoonaa matkustajaa vuodessa) tapahtuu meritse. Suomella on merenrantaa, meren saaret mukaan luettuna, 14 000 kilometriä. Euroopan runsaslukuisin merisaaristo käsittää yli 80 000 saarta. Meren jäätyminen merkitsee erityisiä haasteita talvimerenkululle. Itämeren keskisyvyys on vain 52 metriä, mikä sokkeloisen saariston ohella on erityinen haaste merenkululle ja merkittävä lisäriski meriympäristölle.

Elämme merestä
Saaristoelinkeinot ja –asutus, meri- ja rannikkoturismi, kalastus, laivanvarustus ja –rakennus ovat elimellinen osa merenrantojemme elinkeinorakennetta. Suomen meriteollisuuden osaaminen laivanrakennuksen ja erityisesti arktisen teknologian alalla on maailman huippua. Arktisten alueiden läheisyys avaa muutoinkin suotuisia kehitysnäkymiä Suomelle monella tasolla. Telakkateollisuus ja meriklusterit työllistävät tuhansia suomalaisia ja edustavat merkittävää tulonlähdettä Suomelle. Vuonna 2009 ja 2010 Suomi rakensi telakoillaan maailman suurimmat risteilijäalukset, jotka olivat Suomen kaikkien aikojen kalleimmat yksittäiset vientituotteet -yhteensä hinnaltaan noin pari miljardia euroa.

Suomi on vanhastaan merellinen kansa
Suomessa Itämeren ympäristön huonoa tilannetta korostetaan juhlapuheissa, mutta päivänpolitiikassa meriasioita vähätellään tai niiden merkitystä ei ymmärretä sen laajan horisontaalisuuden vuoksi. Esimerkkinä siitä on tuoreet Merenkulkulaitoksen ja Merentutkimuslaitoksen lakkauttamiset sekä telakka- ja meriteknologiateollisuuden heikohko tukeminen. Meri sana on häviämässä valtionhallinnosta sekä budjettikirjoista omana momenttina. Suomessa ei ymmärretä sitä, että maailma ja sen mahdollisuudet avautuvat omilta rannoiltamme. Avautumisen ja merellisten mahdollisuuksien käyttämisen vähäisyys johtuu ainoastaan omasta asenteestamme. Suomi on vanhastaan merellinen kansa. Meidän tervallamme rakennettiin Euroopan valtameri-imperiumit. Meidän tekemillä sukellusveneillä mentiin kaikkein syvimmälle. Meidän tekemillä risteilijöillä ihmiset matkustavat ja hämmästelevät maailmaa. Me rakennamme arktiset murtajat maailman vaikeimpiin olosuhteisiin. Vain me olemme niin tyhmiä, että emme säilytä erinomaisuuttamme. Jotain on tehtävä!

Luodaan Suomelle yhdennetty meripolitiikka
Tarvitsemme Suomeen yhdennetyn meripolitiikan ohjelman, joka löytää vahvuudet, edun valvonnan ja uuden yhtenäisen tavoitteen asettelun koko merisektorillemme. Tässä meille toimii hyvänä mallina EU:n uusi yhdennetty meripolitiikka, johon täytyy lisätä päälle vielä meidän omat kansalliset meriasioiden erityispiirteemme. Toivottavasti uusi kansallinen yhdennetyn meripolitiikan järjestäminen onnistuu tulevissa hallitusneuvotteluissa. Olemme julkaisemassa Kristillisdemokraateissa Kansallisen yhdennetyn meripolitiikan -ohjelmaa siitä, miten meriasiat tulisi Suomessa järjestää kestävällä tavalla.

Poliittisten päätöksien heikkoudet usein rakenteellisia

Kirjoitettu kirjoittajana

Politiikka pitäisi olla yhteisten asioiden hoitamista yhdessä. Kuitenkin usein sana ”yhdessä” on tarkoittanut tasavallan hallituksen työskentelyssä todella pientä piiriä, joka ei ole pystynyt työssään riittävään kokonaisuuden hahmottamiseen. Epäonnistuminen näkyy mediassa politiikan uskottavuuden romahtamisena.
Ministerit virkamiesten ohjauksessa

Päätöksenteon ongelmat alkavat usein jo asiainhoidon alkuvalmisteluista esimerkiksi seuraavalla tavalla: Sektoriministeriön virkamies saa loistavan ajatuksen hallinnon taloudellisesta tehostamisesta tai uudelleen järjestämisestä. Hän esittää asian sektoria johtavalle ministerille, joka ihastuu ”järkipuheeseen” ja luottaa virkamieheen asiantuntijana. Virkamies saa valtuudet toimia asian eteenpäin viemiseksi ja asiasta tehdään näyttävä uutinen valtakunnan mediaan. Näin ministeri sitoutetaan kaikella arvovallallansa päätöksen taakse.

Virkamies voi järjestellä asioita vapaasti tyylillään
Lakiesitys lähetetään kiireelliselle lausuntokierrokselle kaikille yhteistyötahoille. Valtaosa lausunnoista esittää asian täydellistä uudelleen valmistelua sen huonojen kokonaisvaikutuksien vuoksi. Virkamies kirjoittaa kuitenkin lausuntokierroksesta yhteenvedon, jossa hän korostaa ja vähättelee tarpeen mukaan eri lausuntoja. Näin hän muokkaa kaikki perustelut lähdeajatuksensa mukaiseksi. Media alkaa kaivaa asian juuria ja löytää perusteiden heikkouden, kiireen, tarkoitushakuisuuden ja osoittaa asioiden menevän huonompaan suuntaan esityksen toteutuessa.

Ministeri pelastaa arvovaltansa
Ministeri joutuu puolustamaan esityksen heikkoja perusteita Eduskunnan, median ja kansalaisten edessä, mutta ei yleensä pyörrä huonoakaan esitystään arvovaltatappion pelossa. Muut hallituspuolueet antavat tukensa ministerille sillä ajatuksella, että asia kuuluu hänen sektorille ja puolueelle, emme puutu siihen. Pahimmillaan ministeri tilittää jälkeenpäin mediassa avoimena, että vaikeimmat päätökset tehdään pelkällä intuitiolla.

Väärät toimintatavat juontuvat heikosta johtamisesta
Pääministeri Matti Vanhasen aiemmin luoma käytäntö olla puuttumatta sektoriministerien työskentelyyn on johtanut sektoriministeriöiden ja niiden virkamiesten vallan kasvuun. Ennen pääministeri ja sektoriministerit katsoivat iltakoulussaan eri ministeriöiden asioita ristiin ja huonosti perustellut esitykset laitettiin pöydälle ja arvioitiin puolueryhmien sisällä uudelleen.

Eduskunta tarvitsee uudenlaista yhteistyötä
Suomessa tasavallan hallituksen tulisi nauttia Eduskunnan luottamusta, mutta nyt näyttää siltä, että Eduskunnan pitäisi nauttia hallituksen luottamusta. hallituspuolueita pakotetaan äänestämään huonosti perusteltujen hallituksen esitysten puolesta. Puoluekuriin pakotetut hallituspuolueet toimivat vastoin perustuslakia, joka tähdentää sitä että, kansanedustajille täytyy antaa vapaus tehdä päätöksiä ilman minkäänlaista ulkoista painostusta. Suomesta puuttuu rakentavan politiikan keskustelun kulttuuri. Poliittisia toimintatapoja tulisi arvioida kriittisesti uudelleen. Suomessa on menossa poliittisten puolueiden sisällissota median kentällä. Poliitikoilla on rauha vain omien puolueiden sisällä, mutta sielläkin täytyy varoa selkään puukottajia. Suomea ei voida johtaa onnistuneesti vaikeiden aikojen yli, ellei politiikasta tule taas yhteisten asioiden yhdessä hoitamista.

Jere Riikonen, kansanedustajaehdokas
Kristillisdemokraatit

Hallituspuolueet ovat unohtaneet vanhustenhoidon vaalilupaukset

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE
25.10 klo 16
Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) Turussa 25.10 klo 16:

Hallituksella on nyt viimeinen mahdollisuus lunastaa viime eduskuntavaaleissa annettu lupaus vanhustenhoidon tason kohdentamisesta. Vuoden 2007 vaalikeskustelussa vanhustenhoidon tason parantaminen nousi kärkiteemaksi ja kaikki puoluejohtajat antoivat lupauksensa vanhustenhoidolle. Valitettavasti tämän vaalikauden viimeisessä hallituksen budjettiesityksessä ei korjausta tullut.
Valviran ja aluehallintovirastojen tekemän yli 1000 vanhustenhuollon yksikköön kohdistuvan tutkimuksen mukaan vain joka kymmenes vanhustenhuollon laitos täyttää hyvän hoidon laatukriteerit. Heikoimmin pärjäsivät julkisen sektorin yksiköt.

Hallituksen tulee vihdoin myöntää, että pelkät laatusuositukset eivät turvaa vanhusten oikeutta hyvään hoitoon. Tällä hetkellä hoidon henkilöstömitoitusta ohjataan suositusten ja informaatio-ohjauksen kautta. Vanhuspalveluihin tarvitaan rahoituksen lisäksi myös selkeämpää normiohjausta, jonka avulla varmistetaan rahan kohdentuminen tarkoitettuun kohteeseen. Vanhuspalveluihin tarvitaan lakisääteistä ohjausta, jolla turvataan vanhukselle tarpeen mukainen oikeus apuun. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa ehdotetaan 100 miljoonan euron lisäpanostusta kuntien vanhus- ja terveyspalveluihin. Eduskunnan tulee ottaa tämä korjausehdotus vakavasti.

Ikäihmisten kunniallisesta hoidosta ei voi taloustilanteeseen vedoten laistaa. Vanhukset tarvitsevat hyvän hoitonsa nyt. Jos lupaus petetään sen varjolla, että jäädään odottelemaan parempia aikoja, nyt hoivaa tarvitsevien vanhusten kohdalla aika ajaa elämän ohi.

Vanhuspalveluiden parantaminen maksaa, mutta kustannuksista huolehtiminen on kunniavelvollisuutemme. Vanhustenhoito on nostettava sellaiselle tasolle, jolla jokainen päättäjä ja työtätekevä veronmaksaja itse haluaisi vanhuutensa viettää.

Sairaan hyvää hoitoa

Kirjoitettu kirjoittajana

Odottamiseen väsynyt miespotilas ompeli itse jalkansa haavan ruotsalaissairaalassa. Nyt häntä odottaa poliisitutkinta, koska hän käytti luvatta sairaalan haavanhoitovälineitä. Tee se itse- periaatteellako siis tehoa terveydenhoitoon?

Terveys nousee kyselytutkimuksissa kansalaisten tärkeimmäksi arvoksi. Samat poliittiset päättäjät, jotka syntymäpäivähaastatteluissa nostavat hyvän terveyden henkilökohtaisen elämän tärkeimmäksi asiaksi, eivät ole kuitenkaan nostaneet terveyspolitiikkaa sen ansaitsemalle paikalle. Aikakauslehti Newsweek arvioi Suomen maailman parhaaksi maaksi. Listaus perustui viiteen mittariin: koulutukseen, terveyteen, elämänlaatuun, talouden dynaamisuuteen ja poliittiseen ympäristöön.

Suomi menestyi arvioinnissa erinomaisesti, mutta terveyden mittareilla arvioituna Suomi jäi sijalle 17. Ei sekään ole huono sijoitus sadan maan joukossa, mutta silti itsetutkistelun paikka.

Suomalainen terveydenhuollon kipupisteitä ovat suuret terveyserot väestöryhmien kesken, eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa, korkeat omakustannusosuudet, elintapasairaudet, pitkät jonot palveluihin ja terveyspalvelujen painottuminen korjaavaan erikoissairaanhoitoon.

Eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa esitämme 100 miljoonan euron lisäystä kuntien terveydenhuolto- ja vanhuspalveluihin, minkä rahoitamme luopumalla tuloverotukseen ehdotetuista 400 miljoonan euron kevennyksistä.

Terveydenhuolto nähdään liian usein parjattuna jakopolitiikkana kalliiden kustannusten kautta, kun se tulisi ymmärtää investointina kansalaisten toiminta- ja työkykyyn ja siten panostuksena talouskasvuun. Terveyspolitiikalle on aika antaa sen ansaitsema raskaan politiikan sektorin painoarvo.

Kolumni, KD-lehti, 23.9.2010

Kuntavaalit2017 Porvoon KooDee tavattavissa Waalikioskilla

Kirjoitettu kirjoittajana

Porvoon KooDeen ehdokkaita pääsee tapaamaan 29.3 – 8.4.2017 Citymarketin aukiolla olevalla Waalikioskilla. Tarjoamme kahvia, mehua, vaalikarkkia sekä satunnaisesti jotain herkkuja. Waalikioski on Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien yhteinen. Yhteistyö perustuu kuntavaalien keskinäiseen tekniseen vaaliliittoon, joka tarkoittaa yhteistyötä vaaleissa, mutta se ei vaikuta politiikkamme sisältöön tai valintoihin. Tervetuloa tutustumaan ehdokkaisiimme ja juttelemaan!