Uutiset

RSS

Kannabiksen laillistaminen olisi suuri virhe

Kirjoitettu kirjoittajana

Päihteiden käyttöä pidetään usein pelkästään henkilökohtaisena asiana ja siksi kaikki niiden saatavuutta ja käyttöä koskevat rajoitteet koetaan lähinnä ärsyttäväksi yhteiskunnalliseksi holhoamiseksi. Päihteiden käyttö ei kuitenkaan ole pelkästään oma asia, jos yhteiskunta joutuu niistä aiheutuvien moninaisten haittojen maksajaksi. Pieni, mutta äänekäs vähemmistö tekee kaikkensa, jotta yksilönvapaudet päihteiden käytössä olisi tulevaisuudessa rajoittamatonta yhteiskunnan säätelystä. Tuoreimpana esimerkkinä tällaisesta aktiivisuudesta on kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamisesta. Aloite tullee lähitulevaisuudessa eduskunnan käsittelyyn, koska kannatusallekirjoituksia on kerääntynyt jo yli 50 000.

Kannabistuotteita ovat hasis, hasisöljy ja marihuona. Kannabiksen haitalliset terveysvaikutukset tunnetaan hyvin, mutta silti median puheenvuoroissa yhä enemmän puolustetaan yksilönvapauksien näkökulmaa ja näiden aineiden positiivisia vaikutuksia. Puolustuspuheenvuorot perustelevat harhaanjohtavasti kannabiksen vapauttamista Suomessa sillä, että useissa maissa on jo lähdetty toteuttamaan liberaalimpaa politiikkaa lainsäädännöissä ja mitään suurempia haittoja ei ole tutkimustuloksissa ilmennyt.

Euroopassa useat maat ovat Suomen kanssa huumelainsäädännössä samalla viivalla, kuten Norja, Ruotsi, Tanska, Irlanti, Itävalta, Kreikka ja Luxemburg. Näissä maissa kannabis on lainsäädännössä määritelty huumausaineyleisopimuksen mukaiseksi huumausaineeksi ja sen käytöstä, hallussapidosta ja myynnistä seuraa lain mukaan rangaistus. Euroopan ulkopuolella Yhdysvaltojen Coloradon ja Washingtonin osavaltiot vapauttivat kannabiksen viihdekäytön 2012.

Colorado on asukasluvultaan 5,7 miljoonaa ja pinta-alaltaan 268 837km2, joten se on helposti verrattavissa Suomeen.

Perusteellinen RMHIDTA 2019 -katsaus osoittaa, että Coloradon kansa ja lainsäätäjät olivat hyväuskoisia ja joutuivat tekemään tärkeän päätöksen kannabiksesta ilman luotettavia tietoja aiemmista vastaavien päätösten seurauksista.
Marihuoanan laillistamisen jälkeen sen käyttö lisääntyi aikuisilla 94%. Marihuanaan liittyvien sairaaloiden päivystyskäyntien määrä kasvoi 54% ja sairaalahoitojen vuosittainen määrä 101%. Niiden itsemurhatapauksien prosenttiosuus, joissa toksikologiset tulokset olivat positiivisia marihuanalle, nousi vuoden 2013 14 prosentin tasosta 23 prosenttiin vuonna 2017. Marihuanaa käyttävien raskaana olevien naisten määrä nousi vuosina 2002-2016 3 prosentista 5 prosenttiin. Opioiden yliannostuskuolemat lisääntyivät 23% vuosina 1999-2017. Marihuoanan vapautumisen jälkeen pikkulasten myrkytykset lisääntyivät 27% vuosivauhtia ollen peräti 742 tapausta 2017.
Liikennekuolemat, joissa kuljettajien huumetesti oli positiivinen marihuanan osalta, nousivat sen laillistamisen jälkeen Coloradossa 109%, kun kaikki osavaltion lisääntyivät 31%. Kuolleiden määrä siis kaksinkertaistui vuodesta 2013 vuoteen 2018 55:stä 115 kuolleeseen. Marihuanatapausten osuus kaikista auto-onnettomuuksissa kuolleisto oli ennen laillistamista 15% ja seurannassa 23%. Coloradossa kuoli liikenneonnettomuuksissa kaikkiaan 632 ihmistä, Suomessa 234.

Jokaista verotuloihin kertynyttä dollaria kohden Colorado käytti noin 4,50 dollaria laillistamisen haitallisten vaikutusten hoitoon. Suurimmat kustannukset aiheutuivat terveydenhuoltojärjestelmän lisääntyneistä kuluista ja lukion keskeyttämiseen liittyneistä kustannuksista. Suurin piirtein Suomen kokoisen osavaltion kokemukset kannabiksen vapauttamisesta kertovat todellisesta terveysuhkasta. Suomalaisten ei pidä lähteä samalle tielle. Kansan ja varsinkin asioista päättävien kansanedustajien on syytä kuunnella asiantuntijoita. Pienen kannabista hamuilevan joukon ääntä ei pidä siis kuunnella liikaa. Politiikkaa ei saa määrittää ihmisten mielihalut, vaan todelliset tarpeet, terveyden suojelu ja elämän turvallisuus.

Porvoon Raittiusseuran puheenjohtaja Jere Riikonen

(lisätietoa Raitis.fi -sivuilta)

Porvoon on pidettävä investoinneissa hengähdystauko

Kirjoitettu kirjoittajana

KD- Porvoon Julkilausuma

Porvoon Kristillisdemokraatit valitsivat vuosikokouksessaan (5.12.2019) puheenjohtajaksi Porvoon kaupunginvaltuutettu Jere Riikosen (Jere Riikonen) ja varapuheenjohtajaksi Askolan kunnanvaltuutettu Hannu Lehdon (Hannu Lehto) sekä sihteeriksi Jonas Wahlströmin (Jonas Wahlström).

Kristillisdemokraatit ovat huolissaan Suomen talousnäkymien heikkenemisestä ja sen vaikutuksista työllisyyteen ja verotulokertymiin Porvoossa. Kristillisdemokraatit peräänkuuluttavat kaupungin investointipaineisiin tarkkaa harkintaa ja malttia. Kaupungintalous ei kestä nykyisen kaltaista velkavetoista mittavaa investointitahtia ja siksi investoinneissa on pidettävä hengähdystaukoa. Jos politiikassa ei reagoida nyt, niin vaarana on, että kaupunki joutuu parin vuoden kuluessa talouden tasapainottamiseksi turvautumaan huomattaviin veronkorotuksiin ja henkilöstökulujen vähentämisiin YT-neuvotteluiden kautta. Näiden talouden nopeiden tasapainottamistoimien haittana olisi kaupungin vetovoiman ja kasvun tyrehtyminen ja kunnan peruspalveluiden häiriintyminen. Kd korostaa taloudellisen vastuun ottamista ennakolta ja haluaa turvata taloudellisesti kestävää ja yli vaalikausien ulottuvaa politiikkaa Porvoossa.

Lisätietoja:
Jere Riikonen

Suomen meripolitiikkaan koordinointia

Kirjoitettu kirjoittajana

Suomella on ainoana maana kokonaisintressi koko Itämereen. Meillä on Suomenlahti, Pohjanlahti, Saaristomeri ja käytämme kauppamerenkulussa Itämerta koko pituudeltaan. Ulkomaankaupastamme puolet toteutuu suoraan Itämeren valtioiden kanssa. Olemme arktisen meriteollisuuden suurvalta ja telakkateollisuus on mittavaa. Yli 50% maailman jäänmurtajista on suomalaisvalmisteisia eli kyseessä strateginen osaamisalue, jolle löytyy kasvavat markkinat. Suomi on Itämeren suojelukomission (Helcom) isäntämaa ja meren tutkimus sekä suojelu ovat olleet meille aina tärkeitä.

Itämeri-politiikan keskeinen työkalu on Itämeri-strategia. Se hyväksyttiin 2009 Europarlamentissa ensimmäisenä niin sanottuna makroaluestrategiana. Suomi oli synnyttämässä sitä. Sen tarkoituksena oli tiivistää alueen yhteistyötä ja koordinaatiota. Perusajatus on kiteytetty kolmeen teemaan. Niiden toteuttamiseksi luotiin erilaisia toimenpideohjelmia, joiden laatimisessa ovat olleet mukana valtiot, yhteisöt ja asukkaat.

Itämeri-strategian perusteemat ovat:

  1. Meren pelastaminen (HELCOM:in tavoite, meren hyvä tila vuonna 2021)
  2. Alueiden yhdistäminen (Liikenne- ja energiaverkoston kehittäminen)
  3. Hyvinvoinnin kasvattaminen (kaupan esteiden purkua ja joustoa)

Toinen Suomen meriasioita ohjaava paperi on ”Suomen meripolitiikan linjaukset 2019”

Valtioneuvoston linjauksen tavoite on nostaa suomalaista meriosaamista ja tutkimusta edelleen mailman huipulle, mutta sen strategian heikkous on siinä, että tätä politiikan sektoria ei ”omista” kukaan. Strategian voima on tunnetusti sen jalkauttamisessa eli toimeenpanossa. Tässä kohtaa tarvittaisiin joku vastuuministeriö ja mielummin vielä vastuuministeri esimerkiksi Eurooppa- ja meriministeri hoitamaan tätä politiikan lohkoa. Asian tarpeellisuuden ymmärtää parhaiten, kun katsoo vientitaloutemme lukuja, euromääräisesti suurimmat yksittäiset vientiartikkelimme maailmalle ovat risteilijät. Meriteknologian arvoketjut ja työllistävät vaikutukset ovat mittavia ja siksi meripolitiikkamme tarvitsisi johdonmukaisen ja kokonaisvaltaisen puolestapuhujansa eli meriministerin.

Suomi Itämeri-politiikan johtavaksi maaksi EU:ssa. Itämeren strategia ei elä, kehity ja toimi ilman aktiivista otetta. EU:n jäsenvaltioissa on lisääntynyttä välinpitämättömyyttä alueellisiin strategioihin ja nyt tarvitaan korjausliikettä. Itämeri-politiikkaa on nostettava EU:n Välimeri-politiikan tasolle eli kaikki politiikan lohkot on nostettava johdonmukaisesti tukemaan yhteistä aluetavoitetta. Suomi ottaa hoitaakseen EU:n puheenjohtajuuden tulevana kesänä 2019. Tällöin Suomella olisi tilaisuus ottaa Itämeriasiat laajemmin eurooppalaiseen keskusteluun. Itämeri asiat ovat yhdistävä tekijä Venäjän ja EU:n kesken ja siksi Itämeripolitiikka on myös keskeinen sektori politiikan vuoropuhelun rakentamisessa.

Jere Riikonen

 

Suomen tiet kuntoon ja autoiluun kohdistuva verotus uusiksi

Kirjoitettu kirjoittajana

Politiikkaa tieverkoston kunnostamisen puolesta eduskuntavaaleissa 2019. Autoa tarroitetaan vaalikampanijaa varten.

On sanottu, että: ”Autoilusta on kerätty Suomessa vuosikymmenten aikana niin paljon veroja, että tiet pitäisi olla täällä jo kullalla päällystettyjä.” Tämä on vitsi, mutta siinä on siemen totuutta.

Autoliiton mukaan autoilusta kerätään vuosittain noin 8 miljardia euroa veroja, mutta vain yksi miljardi euroa käytetään vuosittain teiden ja liikenneverkoston kunnostukseen. Autoiluun kohdistuu suoria veroja autoverossa ja polttoaineverossa sekä välillisesti veroja maksetaan esimerkiksi vakuutuksien, huoltojen ja varaosien myynnin vero-osuuksien kautta.

Suomen tiet ovat menneet muutamien viime vuosien aikana yllättävän huonoon kuntoon, koska korjauksia ja ylläpitoa on laiminlyöty. Viime hallituskaudella teiden ja väylien ylläpitorahaa nostettiin noin 700 miljoonasta yhteen miljardiin ja tiestön huoltovelka lopetti kasvunsa.

Suomalaisessa verotuksessa on valuvikoja, joita täytyy korjata. Autoilusta kerättyjä verorahoja on käytetty muihin tarpeellisiin valtion menoihin. Valtio tarvitsee kieltämättä verorahoja, mutta tapa, jolla verot kerätään, on autoilijoiden näkökulmasta väärä. Jos veroja kerätään tietyltä rajatulta kohderyhmältä, autoilijoilta, niin on perusteluja käyttää kerätyt verotulot ensisijaisesti alkuperäisesti aiottuun tarkoitukseen. On kohtuutonta, että Suomen tiestön kuntotasoa ei pidetä kunnossa, vaikka rahat kerätään teiden käyttäjiltä kahdeksan kertaisesti . Tarvitsemme veron keräämiseen uudistuksen edellä mainituista syistä ja myös siksi, että uudet akkuteknologiaan pohjautuvat kulkuneuvot eivät maksa tulevaisuudessa polttoaineveroa ja se tietää huomattavaa vajausta valtionkassaan.

Jere Riikonen

Miten Sote-uudistus pitää hoitaa seuraavassa eduskunnassa?

Kirjoitettu kirjoittajana

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen kaatuminen sysäsi vastuun tulevalle eduskunnalle.

Hallituksen esittämä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus oli liian suuri kokonaisuus eduskunnan päätöksenteon läpivietäväksi. Maakuntauudistuksen ja laajan valinnanvapauden sisällyttäminen uudistukseen teki siitä monimutkaisen hallintohimmelin. Ongelmaksi koituivat perustuslaillisten oikeuksien varmistaminen ja uudistuksen perusajatuksen eli palveluiden parantamisen hukkaantuminen. Ehdotuksen todellisesta vaikutuksista ei ollut varmuutta palveluiden jatkuvuuden, saatavuuden, rahoituksen ja laadun suhteen. Uudistuksen käsittelyn keskeyttäminen oli näistä näkökulmista ainut järkevä ratkaisu.

Mitä seuraavan eduskunnan on nyt tehtävä?

On sanottu, että nyt kaatunut Sote-uudistus kaatui eteenpäin, mutta on todettava, että nykymallin mukainen uudistus ei voi edetä. Se pitää hoitaa paljon keveämmin ja ilman moniulotteista maakuntahallinnon tasoa. Uudistus pitää viedä läpi nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalta. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ottaisi hoitaakseen koko Uudenmaan perussairaanhoidosta aina erikoissairaanhoitoon asti. Tämä malli yhdistäisi terveydenhuollon yhdeksi kokonaisuudeksi ja vapauttaa kunnat terveyspalveluiden järjestämisvastuusta. Demokraattinen päätöksenteko toteutettaisiin puolestaan suorilla vaaleilla, joilla valittaisiin sairaanhoitopiirin valtuustot. Valinnanvapaus toteutuisi palvelusetelijärjestelmällä, joka takaisi yksityisten palveluiden vaihtoehdot.

Eduskunnan on ymmärrettävä, että suomalainen terveydenhoitojärjestelmä on maailman paras ja muutokset terveyspalveluiden järjestämisessä on toteuttava hallitusti. Rahan säästäminen ei ole terveyspalveluissa helppoa ilman, että palvelun saatavuus heikkenee. Paras mahdollinen hoito takaa kansantaloudelle parhaat säästöt, koska silloin ihmiset pysyvät työelämässä terveenä ja pidempään. Päävastuun keskittäminen sairaanhoitopiireille loisi mahdollisuudet kokonaisvaltaiseen sosiaali- ja terveyshuollon kehittämiseen, esimerkiksi rajapinnat terveyskeskuksien ja sairaaloiden välillä selkiintyisivät. Uudistuksen tarvitsisi toimiakseen erilaisten palvelutasoja: 1. palvelutaso; erikoissairaanhoito, 2.palvelutaso; terveyskeskus ja 3. palvelutaso; sosiaalipalvelut.

 

Jere Riikonen

eduskuntavaaliehdokas 2019,  NRO: 383

Uusi kevyenliikenteenväylä Porvoojoen yli (valtuustoaloite)

Kirjoitettu kirjoittajana

Tausta
Porvoon keskusta-alueen halkaisee joki ja kevyenliikenteen täytyy kiertää suhteellisen pitkiä matkoja siltojen kautta, vaikka välimatkat alueiden välillä olisivat ”linnuntietä” lyhyet. Kaupunki kaipaa uusia ulkoilureittejä ja alueita yhdistäviä väyliä.

Esitys
Esitän, että Porvoon kaupunki selvittää Porvoojoen ylittävän kevyenliikenteen ja/tai jalankulkuliikenteen mahdollisuudet välillä Jernböle – Hornhattula olemassa olevan moottoritiesillan kautta.

ELY-keskuksen kanssa pitäisi käydä neuvottelut, että onko sillasta erotettavissa jalankulkuun mahdollinen kapea ja riittävän turvallinen kulkuväylä tai onko sillan rakenteisiin tukeutuen mahdollista tehdä jalankulkuun soveltuva reunalevennys.

Porvoonjoen ylittävä ELY-keskuksen hallinnoima eteläisempi moottoritiesilta on kolmikaistainen. Sillalla on Porvoonjoen länsirannalla olevan levähdysalueen kiihdytyskaista. Tästä näkökulmasta sillalla olisi leveyttä jalankulkuväyläänkin kohtuullisilla rakenne- ja kaistamuutoksilla.

 

Jere Riikonen

kaupunginvaltuutettu Porvoo

Muovin käytön vähentäminen ja kierrätyksen lisääminen on välttämätöntä, Suomi suunnan näyttäjäksi

Kirjoitettu kirjoittajana

Suomen Ympäristökeskuksen ja Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen sekä vesilaitosten yhteisissä tutkimuksissa on löytynyt vähäisiä määriä mikro- ja nanokokoisia muovipartikkeleita juomavesistä. Muovin kulkeutumista ihmiseen tutkitaan ja muovisten mikroroskien epäillään aiheuttavan erilaisia terveyshaittoja.

Muoviroskat ovat suuri uhka etenkin merien ekosysteemille ja siksi muovien käyttöä on vähennettävä varsinkin kertakäyttöisissä tuotteissa. Muoviroskia löytyy merieliöistä, kaloista ja linnuista. Synteettisiä muovimateriaaleja käytetään eri muodoissaan mm. kosmetiikassa, vaatteissa, elintarvikepakkauksissa ja rakennusmateriaaleissa.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen nimesi keväällä työryhmän, joka pyrkii selvittämään mitä muoviongelmalle Suomessa voidaan tehdä. Lähtökohtaisesti muovimateriaalien kierrätystä on tehostettava, jotta uuden muovin tuottamisen tarve vähentyy.

Muovin käytön vähentäminen on ilmastoteko, koska silloin myös fossiilisesta öljystä tehtyjen muovien polttamiset jätteenpolttolaitoksissa vähenevät. Muovin sijaan on alettava käyttämään enemmän uusia biopohjaisia materiaaleja, kuten esimerkiksi puupohjaista ligniiniä, joka on ominaisuuksiltaan muovin kaltainen materiaali. Ligniini on suomalaisen puuselluteollisuuden puusta eristämä ja jalostama materiaali, jota vastaavaa ei toistaiseksi löydy maailmanmarkkinoilta. Lisäksi mainitsemisen arvoista on Porvoossa toimivan öljyjalostusyhtiö Nesteen visiot ja tuotekehitykset, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa jätemuovien tehokkaan hyödyntämisen kierrätyspolttoaineiden ja uusien muovilajien valmistuksessa. Suomalaiselle cleantechille eli puhtaan teknologian osaamiselle on maailmalla tarvetta ja kysyntää. Suomella on todellinen mahdollisuus olla globaalisti suunnannäyttäjä muovittoman yhteiskunnan luojana. Muovin käytön vähentämiseen ja kierrätyksen lisäämiseen tullaan kuitenkin tarvitsemaan kaupunkien, yritysten, asuntoyhtiöiden ja kuluttajien laajaa sitoutumista.

Jere Riikonen

Itärata on koko Suomen kehittämistä ja panostus ilmastonmuutoksen torjuntaan

Kirjoitettu kirjoittajana

Liikenne- ja viestintäministeriön aie selvittää Itärata eli henkilöjunayhteys lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan on laajan edunvalvonnan tulos. Suomalaisia raideliikenneyhteyksiä on liian kauan kehitetty pelkästään Turku – Tampere akselilla ja jopa Pohjanmaakin on saanut kehityksestä hyvän osansa. Näistä näkökulmista Itä-Suomen maakuntaliitot ja kaupungit ovat oikeutetusti alkaneet vaatia 900 000 itä-suomalaisen asukkaan huomioimista koko maan tasapuolisessa kehityksessä. Vaatimuksena on Itä-Suomesta tuntia nopeampi junayhteys pääkaupunkiseudulle ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Vaatimus ei ole kohtuuton, varsinkaan kun valtiovalta on suhtautunut nihkeästi Itä-Suomen kaupunkien pienten liikennelentokenttien tulevaisuuteen.

Kehitysvaatimus uuden raideyhteyden rakentamiseksi ei ole tällä kertaa lähtöisin eduskuntapuolueiden ohjelmista, mutta toivottavasti se silti löytää reittinsä seuraavaan hallitusohjelmaan.

Suurimmat esteet hankkeelle luo kuitenkin se, että valtion budjettirahoituksella Itärata ei pelkästään näyttäisi edistyvän. Hankkeeseen tarvittaisiin jokin hankeyhtiömalli johon valtio osallistuu, mutta jossa taloudellinen vastuu jaettaisiin laajemmalle joukolle.

YK julkaisi maanantaina (8.10.2018) ilmastonmuutoksen päivitetyn jättiraportin (IPCC). Siinä todettiin, että ilmastopäästöjen vähentäminen on kriittisen tärkeää ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta. Tunnetusti liikenne on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen ja ilman epäpuhtauksien päästölähteistä. Fossiilisilla polttoaineilla tapahtuvaa kumipyöräliikennettä pitäisi rajoittaa rajusti ja sähköautoistakaan ei löydy ratkaisua edes vähääkään pitemmille välimatkoille, koska sähköautojen akkuteknologiassa ei ole näköpiirissä suurta teknologista kehitysharppausta. Näistä näkökulmista päästöttömän ja koko maan tasaisemmin kattavan raideliikenteen rakentaminen on tulevaisuudessa erittäin perusteltua ja tärkeää.

Mitä Porvoon kaupungin tulee ajatella avautuneesta Itärata mahdollisuudesta?

Ensinnäkin, koskaan aiemmin Porvoota hyödyttävän ratahankkeen takana ei ole ollut näin paljon aluepoliittista painoarvoa ja siksi hanke näyttää realistiselta.

Toiseksi, vaikka Itärata sivuuttaa Itä-uusimaan yhteisiä intressejä, esimerkiksi Loviisa on jäämässä ilman suoran ratayhteyden hyötyä, niin Porvoon on tartuttava hankkeeseen. Samassa yhteydessä olisi syytä edes selvittää, miten ja millä aikavälillä Loviisa ja myös Kotka saataisiin suoran henkilöjunayhteyden piiriin.

Kolmanneksi, Porvoon on esitettävä uskottava suunnitelma miten toteutamme tiivistä kaavoitusta tulevan rautatieaseman lähellä ja miten toteutamme kaupunkirakenteen sellaiseksi, että henkilöjunaliikenne on alueen asukkaille vaivatonta ja vetovoimaista. Ilman laajempia asiakasvirtoja hankkeen menestymisellä ei ole tulevaisuutta.

 

Jere Riikonen
Porvoon kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja

Jere ehdokas seurakuntavaaleissa Porvoossa

Kirjoitettu kirjoittajana

Seurakuntavaalit 2018 kirkkovaltuuston ehdokas numerolla 18, Jere Riikonen, seurakuntalainen

 

Hei,

Olen seurakuntalainen ja valmis palvelukseen, mikäli minua äänestetään luottamustehtävään. Olen käytettävissä kirkkovaltuuston tehtävissä, mutta en seurakuntaneuvostossa. Alla visioni:

Kirkon tehtävä on palvella. 1. Palvella Jumalaa, 2. Palvella seurakuntalaisia, 3. Palvella kaikkia ihmisiä taustoistaan riippumatta.

Tähän palvelutyöhön tarvitsemme erilaisia toimintatapoja ja rakenteita, joissa viranhaltijat ja vapaaehtoiset työskentelevät yhdessä.

Olen Sana-ryhmäläisten ehdokaslistalla ja siellä me kaikki olemme valmiita antamaan omat voimavarat ja osaamisen sekä näkemyksemme yhteisen hyvän kasvattamiseen ja organisoimiseen.

Seurakunta on yhteinen ponnistus yksinäisyyttä ja välinpitämättömyyttä vastaan. Seurakunta on yhteyttä Jumalaan ja ihmisiin sekä vastuullisuutta luomakuntaa kohtaan.

Voimavarani seurakuntatyöhön kumpuaa lähimmäisen rakkaudesta sekä uskosta, jonka Jumala meissä vaikuttaa.

Sloganini on ”Seurakunta on taistelu yksinäisyyttä vastaan!”

Jere Riikonen

 

Varsinainen vaalipäivä on 18.11.2018 ja ennakkoäänestys on 6.-10.11.2018

Kaupungin tervehdyspuhe kutsuntatilaisuudessa (2.10.2018 Jere Riikonen)

Kirjoitettu kirjoittajana

Arvoisat veteraanit, kutsuntalautakunta ja hyvät kutsuntoihin osallistuvat herrat.

Te, ette ole mitä tahansa miehiä, vaan te olette uuden vuosituhannen ensimmäinen ikäluokka.

Te olette syntyneet itsenäiseen ja vapaaseen maahan, joka on menneellä viikolla valittu jälleen maailman parhaimmaksi maaksi erilaisten mittareiden ja vertailutietojen mukaan.

Suomi on yksi maailman parhaimmista paikoista syntyä, kasvaa, opiskella, tehdä työtä, perustaa perhe ja ylipäätänsä elää ja olla aina vanhuuteen saakka. Suomalaisten menestys kumpuaa meidän arvoistamme, rakastamme rauhaa, olemme rehellisiä, työteliäitä, meillä on kristilliset arvot ja olemme tasa-arvoisia sekä Isänmaallisia.

Arvon miehet, miksi te olette täällä tänään?

– Ensinnäkin siksi, että elämä ihmispaljoudessa johtaa nopeasti kaaokseen ja sitä kaaosta on pyrittävä hallitsemaan. Koska muuten mikään ei toimisi ja vain vahvimmat pärjäisivät. Kaaosta hallitaan lailla ja asetuksilla sekä tarvittaessa voimalla.

– Toiseksi; Me emme ole vain yksilöitä, vaan olemme osa kansaa, osa heimoja, osa sukuja ja perheitä. Emme elä vain itseämme varten, vaan meillä on vastuu toisistamme.

– Kolmanneksi; Tosiasiassa jokaisessa maailman maassa on armeija, se on joko oma armeija tai se on toisen maan armeija. Elämä on taistelua halusimme sitä tai emme. Kansallinen itsenäisyys on arvokas asia ja sitä ei voida pitää itsestään selvänä olotilana, vaan se vaatii jatkuvaa työtä ja huolehtimista.

Edesmennyt jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth oli vahvoilla asenteilla varustettu mies. Hänen mielestä Suomi ei hävinnyt sotaa Neuvostoliittoa vastaan, vaan mittavista tappioista huolimatta se taisteli suuren torjuntavoiton ja hävisi sodan sekä menetti maa-alueet vasta rauhansopimuksissa. Ehrnrooth osoitti sanansa useasti nuorille ja näin halusi välittää asenteensa tuleville sukupolville. Kenraali ei koskaan hävennyt pientä ja köyhää maata, vaan hän muistutti, että ”Suomi on maailman paras maa meille suomalaisille ja kehotti kaikkia työskentelemään uutterasti sen hyväksi” Myös teitä tarvitaan nyt tähän työhön kansakunnan hyväksi.

Tutkimusten mukaan 75% suomalaisista on sitä mieltä että omaa maata pitää puolustaa aseellisesti. Se luku on läntisen Euroopan korkeimpia lukuja ja se on selkeä viesti siitä, että täällä asuu kansa, joka pitää vahvasti kiinni omasta elinpiiristään.Maailmaa on pyrittävä kuitenkin hallitsemaan ensisijaisesti sanan voimalla, siksi tarvitaan puhetta ja politiikkaa. Mutta jossain vaiheessa voi tulla tilanteita, jolloin puhe lakkaa tai se muuttuu valehteluksi ja meitä kohtaan aletaan käyttää voimaa ja väkivaltaa. Silloin ei enää pelkät hippiaatteet riitä, vaan Suomellakin pitää olla valmiuksia vastata voimaan voimalla tai vähintäänkin esitellä voimaa, jolloin vihollinen ymmärtää, että väkivallan käyttäminen ei taivuta meitä. Silloin, kun poliitikot epäonnistuvat täydellisesti, silloin saattavat kenraalit joutua töihin.

Ei ole valtioiden välistä ystävyyttä, on vain ihmisten välistä ystävyyttä. Siksi jokainen on myös omalla sektorillaan rauhanvälittäjä ja jokaisen meidän käyttäytymisellä on merkitystä maailmalle välittyvään Suomi-kuvaan. Pyrkikäämme rauhaan, mutta varautukaamme pahan päivän varalle. Kehotan jokaista miestä ja naista toimimaan Isänmaansa ja kaupunkinsa parhaaksi.

Jere Riikonen
Porvoon kaupunginvaltuuston II-varapuheenjohtaja