Rikkaat ja rahattomat onnea etsimässä

Televisiossa pyörii lämminhenkinen ohjelmasarja, jossa rikkaat ja rahattomat vaihtavat asuntoa ja lompakoitaan. Viikon verran köyhät kiirehtivät ostoksille, poreammeisiin, teattereihin ja ravintoloihin, paikkoihin, joista ovat vain haaveilleet. Rikkaat puolestaan kärsivät piinaviikollaan vuokrakerrostalojen ujeltavista postilaatikoista, rappukäytävän kastikekäryistä ja sängystä, josta herätään selkä jumissa. Betonilähiössä heidän aamupalalta puuttuvat hedelmälajitelmat sekä Eggs Benedictit ja kahvikin on pelkkää röplötettyä suodatin Saludoa.

Katsojalle ohjelma on tosielämän tirkistelypaikka yhteiskunnan vastakkaisissa ääripäissä olevien suomalaisten arkeen. Sarjasta välittyy mielikuva varakkaiden unelmaelämästä, jonka vastakohtana esitetään köyhän elämä lähinnä ruokajakelujonoissa seisoskeluna.
Kotisohvalla reality-sarjaa seuratessa tajuaa, että köyhyydessä ei ole mitään hohtoa, mutta myös sen, ettei onni näytä löytyvän rikkauksistakaan. Onnellisuuden kaipuu se paistaa varakkaidenkin silmistä, vaikka mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen löytyisikin.

Ohjelmasarjan parhaan onnen oivalluksen tekee turkulaisen lääkäripariskunnan mies. Hän katsoo kyynelsilmissä köyhän yksinhuoltajaperheen yksiön jääkaapin ovessa roikkuvaa piirrosta, johon on kirjoitettu ”Äiti olet rakas”. Herkistyneenä mies kiteyttää näkemänsä sanomalla – Ei tarvitse olla rikas ollakseen rakas.
Varallisuuden saavuttaminen mielletään synonyymiksi onnelliselle elämälle. Ihmiset tavoittelevat usein vääriä asioita tullakseen onnelliseksi. Vanha kiinalainen sananlasku sanoo saman kärjistäen, -parempi nauru olkimajassa, kuin itku palatsissa.
Yhteiskuntammekin on läpeensä orientoitunut jatkuvan talouskasvun, kuluttamisen ja rakentamisen tavoitteluun, vaikka edes ympäröivä luonto ei sitä kestä.

Suomi valittiin neljännen kerran peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi, mutta silti yksilöiden kokemukset ja tilastot osoittavat pahoinvoinnin lisääntymistä. Nuo onnellisuusmittaukset kertovat ehkä enemmänkin siitä, että yhteiskuntarakenteemme tukevat oikeudenmukaista, terveellistä ja turvallista elämää sekä luonnon läheisyyttä, jotka ovat onnen kokemuksen perusteita.
Onni ei löydy varakkuudesta, eikä siitä, että asut Suomessa, vaan ensisijaisesti se löytyy toimivista Ihmissuhdeverkoista. Elämä on yhdessä olemista, siksi ihmissuhteisiin kannattaa panostaa ja uhrata aikaa enemmän kuin rikastumiseen.

Kirjoittaja on alue- ja kaupunginvaltuutettu Porvoosta, joka työskentelee Suomen Ympäristökeskuksessa