Juhannuksena oli jälleen Suomen lipun juhlapäivä ja lippu saa silloin poikkeuksellisesti liehua läpi koko yön. Aivan kuin lipullakin olisi kerran vuodessa oikeus unohtaa kaikki virallisuus ja antautua juhlatuulelle samoin kuin juhannusta yöt läpeensä juhliva kansa. Suomen lipun päivää on vietetty vuodesta 1934, vaikka kirjailija Maila Talvion juhannuspäivän liputusehdotus tehtiinkin jo vuonna 1926.

Suomen lippuun sisältyy paljon arvokkuutta. Jo lapsuudesta muistuu mieleen monet kesäleirit, joissa oli aamuin ja illoin lipun nostot ja laskut. Ne eivät olleet rutiineja, vaan seremoniallisia hetkiä. Niissä varottiin visusti, että siniristilippu ei hipaisisikaan maata ja lipun nosto ei ollut mikään tempaisu tankoon, kunnes nupissa kolahtaa, vaan rauhallista nostamista seurattiin hiljaa katse koko ajan lipussa.

Oma lippu on meille suomalaisille tärkein kansallinen symboli. Suhtautuminen siniristilippuun rinnastuu siihen, miten suhtaudumme isänmaahan. Lipun äärellä me koemme yhteenkuuluvaisuutta ja lipulla ilmaisemme kansallistunnetta, iloa ja surua. Kun Suomi voittaa jääkiekossa tai ensikerran osallistuu EM-jalkapallokisoihin, silloin kaivamme liput, pukeudumme sinivalkoisiin ja parhaassa tapauksessa tapaamme torilla lukemattomien sinivalkoisten lippujen liehuessa. Kun valtiomies kuolee, niin lippu lepää arkulla tai kun joku meistä kuolee, niin Suomen lippu kunnioittaa puolitangossa menehtynyttä kansalaistaan.

Nyt keskustellaan pitäisikö siniristilipun sijaan kuntien ja valtioiden julkisiin lipputankoihin nostaa Eurooppa päivänä EU-lippu tai Pride-viikolla sateenkaarilippu. Tällaista keskustelua voitaisiin jatkaa, että pitäisikö ruotsalaisuuden päivänä salkoon kohottaa suomenruotsalaisten keltasinivalkoinen lippu tai Yhdistyneiden kansakuntien päivänä YK-lippu tai juhlittaisiinko saamelaisten lippua jne.

Mielestäni nuo muut liput pitäisi jättää julkisista lipputangoista, koska ainoa lippu, jonka alle me kaikki hyvinkin erilaisia näkemyksiä edustavat suomalaiset voimme tasa-arvoisesti kokoontua, on Suomen siniristilippu. Se lippu yhdistää, eikä erota ja nimenomaan yhtenäisyys on pienen kansan suurin voimavara.

Jere Riikonen