Suomi Itämeri-politiikan johtavaksi maaksi EU:ssa

Merellisyyden merkityksen Suomessa huomaa jo yhdellä silmäyksellä (kuva Jere Riikonen 2013)

Merellisyyden merkityksen Suomessa huomaa jo yhdellä silmäyksellä (kuva Jere Riikonen 2013)

Suomella on ainoana kokonaisintressi koko Itämereen. Meillä on Suomenlahti, Pohjanlahti, Saaristomeri ja käytämme kauppamerenkulussa Itämerta koko pituudeltaan. Ulkomaankaupastamme puolet toteutuu suoraan Itämeren valtioiden kanssa. Olemme arktisen meriteollisuuden suurvalta ja telakkateollisuus on mittavaa. Yli 50% maailman jäänmurtajista on suomalaisvalmisteisia eli kyseessä strateginen osaamisalue, jolle löytyy kasvavat markkinat. Suomi on Itämeren suojelukomission (Helcom) isäntämaa ja meren tutkimus sekä suojelu ovat vanhastaan tärkeitä.

Itämeri-politiikan keskeinen työkalu on Itämeri-strategia. Se hyväksyttiin 2009 Europarlamentissa ensimmäisenä niin sanottuna makroaluestrategiana. Suomi oli synnyttämässä sitä. Sen tarkoituksena oli tiivistää alueen yhteistyötä ja koordinaatiota. Perusajatus on kiteytetty kolmeen teemaan. Niiden toteuttamiseksi luotiin erilaisia toimenpideohjelmia, joiden laatimisessa ovat olleet mukana valtiot, yhteisöt ja asukkaat.

Itämeri-strategian perusteemat ovat:

  1. Meren pelastaminen (HELCOM:in tavoite, meren hyvä tila vuonna 2021)
  2. Alueiden yhdistäminen (Liikenne- ja energiaverkoston kehittäminen)
  3. Hyvinvoinnin kasvattaminen (kaupan esteiden purkua ja joustoa)

Suomi Itämeri-politiikan johtavaksi maaksi EU:ssa. Itämeren strategia ei elä, kehity ja toimi ilman aktiivista otetta. EU:n jäsenvaltioissa on lisääntynyttä välinpitämättömyyttä alueellisiin strategioihin ja nyt tarvitaan korjausliikettä. Itämeri-politiikkaa on nostettava EU:n Välimeri-politiikan tasolle eli kaikki politiikan lohkot on nostettava johdonmukaisesti tukemaan yhteistä aluetavoitetta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Ukrainan kriisi ei saa heijastua siten, että Suomi ja EU peruvat Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) ja Venäjän valtionpäämiesten tapaamisen Turussa kesäkuussa 2014. Päinvastoin Itämeri-politiikan huippukokous pitää olla se keskustelukanava, jolla yhteys ja vuoropuhelu Venäjän suuntaan elpyy. Tässä Suomella olisi hyvän ja oma-aloitteisen EU-politiikan ja diplomaattisen näytönpaikka. Venäjä on arktisessa meriteknologiassa suurin yksittäinen kauppakumppanimme, siksi olisi Suomelle suorastaan vahingollista hoitaa meripolitiikkaan ja Barentsin alueen arktiseen politiikkaan liittyvät asiat huonosti.