Suomalainen maailmankuva on usein lähtenyt siitä perusolettamuksesta, että maailmannapa on jossain  muualla, kuin täällä kotimaassa. Täältä on pitänyt lähteä johonkin, että ymmärtäisi jotain suuresta maailmasta.

Suomi metsien, järvien ja meren ympäröimä soinen suo maa on kaikkea muuta, kuin maailman suuret metropolit. Tämä maa on kylmä ja lämmin, tasainen ja mäkinen, kaksikielinen ja rauhallinen. Ei löydy samanlaista maata, paitsi naapurimaa Ruotsi, joka sekin on jo melko hyvin suomalaisten asuttama.

Luonnonvaramme ovat rikkaat ja opintomme maailman huippua, mutta kansa on pieni ja taipuvainen ajattelemaan vähättelevästi mahdollisuuksistaan. Jos ajattelisimme suuremmin, niin kohta toimisimme suuremmin. Yhdessä voisimme tehdä paljon enemmän. Ihminen on sitä mitä hän ajattelee, sama pätee koko kansaan.

Tarvitsemme Eurooppaa yhteisenä keskustelufoorumina ja rajat ylittävässä kanssakäymisessä, mutta emme voi olla silti liian riippuvaisia siitä ja sen ohjailtavissa. Meillä on oltava ensin ajatus mitä haluamme Suomesta, sitten vasta voimme lähestyä Eurooppaa oikeilla odotuksilla. Olen vahvasti perinteisen kansallisvaltion puolesta ja vastustan EU:n vääjämättömästi etenevää liittovaltiokehitystä. Haluan Suomen, joka ei käpristy itseensä, vaan ajattelee avarasti:

Minun Suomeni on suurempi, koska se kehittyy.
Minun Suomeni on suurempi, koska siihen kuuluu Itämeri.
Minun Suomeni on suurempi, koska siihen kuuluu kansainvälisyys, avoimuus ja menestys.

Europarlamenttiehdokas 2014 Jere Riikonen