Perustelut
Porvoo on viime vuosina halunnut panostaa toiminnassaan ympäristöystävällisyyteen, luontoarvojen kohentamiseen ja rakentamisen ekologisuuteen. Porvoota olisi kuitenkin hyvä edelleen kehittää kaupungiksi, jossa sen asukkaat voisivat hyötyä konkreettisemmin luonnon tuomista mahdollisuuksista. Porvoon keskustan läheisyyteen on vuosia kaivattu siirtolapuutarhakylää, joka palvelisi asukkaita puutarhan hoidon, kaupunkiviljelyn sekä lähimökkeilyn tarpeissa. Siksi esitämme, että Porvoo tekee päätöksen siirtolapuutarhakyläalueen kaavoittamiseksi Porvoon kaupungin omistamalle Pappilanpellon jokiranta-alueelle (liite 1.). Esitetyllä alueella on toiminut vuosina 1915 – 1918 Suomen historian ensimmäinen ryhmäpuutarhapalsta-alue (kauppias Rudolf Flodman perustama ”Pohjoinen ryhmäpuutarha-alue”, Pappilanpelto).
Yleistä siirtolapuutarhakylistä
Siirtolapuutarhakylien tarkoituksena on toimia yhdistyspohjalla ja tuottaa kaupunkilaisille puutarha-alue, joka tukee ylisukupolvista hyvinvointia ja omavaraisuutta, luonnon sekä palveluiden läheisyydessä. Yhdistys vuokraa maan pitkällä vuokrasopimuksella. Kylä ei tukeudu kaupungin taloudelliseen apuun, vaan toimii itsenäisesti ja maksaa kiinteistöveroa. Vastaavia kyliä on rakennettu yli 50 ympäri Suomea. Siirtolapuutarhaviljelyä ja -asumista ohjaavat yleiset valtakunnalliset suositukset ja säännöt, sekä kaupungin oma ohjeistus, joihin viljelijät sitoutuvat. Mökkien vuotuinen käyttöaika on huhtikuusta lokakuuhun. Siirtolapuutarhakylän vahvuuksia ovat yhteisöllisyys, talkootyö ja maankäytön ekotehokkuus. Rakentamisvaiheessa alue työllistää yrityksiä ja piristää rakennustarvikekauppaa.
Siirtolapuutarhakylä tarjoaa kaupunkilaisille:
– kosketuksen luontoon ekologisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ilman pitkiä välimatkoja
– puistomaisen viherkeitaan, vihannestarhoista puutarhataiteeseen
– oman puutarhapalstan, jonka hoitaminen lisää mielekkyyttä, vireyttä ja terveyttä (seniorimyönteinen)
– luonnonläheisen kasvuympäristön lapsille
– mahdollisuuden viljellä puhdasta lähiruokaa
– historiallisen alueen, jossa on sijainnut Suomen ensimmäinen ryhmäpalstaviljelypaikka (päätös köyhäinlautakunnassa v. 1913 ja toiminta alkoi v. 1915, 68-palstalla)
Perustamistapa
Taloudellisin tapa muodostaa uusi siirtolapuutarha-alue on toteuttaa se yhdistyksen kautta, jolloin suuri osa töistä voidaan tehdä talkoo ja vapaaehtoistöinä. Näin toimien pienelläkin sijoituksella on mahdollisuus saada oma mökkipaikka. Mökin voi omistaa ainoastaan Porvoon kaupungin asukas. Yhdistys voi myös teettää kaavan konsultilla, kun kaupunki on tehnyt periaatepäätöksen alueen vuokraamisesta. Kaavoituksen kokonaishallinta on kuitenkin kaupungin vastuulla. Kaavan valmistuttua kaupunki vuokraa alueen toimijalle. Vuokra-aika sovitaan mahdollisemman pitkäksi toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi, esimerkiksi 50 vuotta. Kaavoituksella säädetään mökin malli ja koko. Vuokraava yhdistys pitää yllä kokonaisuutta ja rakentaa infrastruktuurin alueelle. Yhdistys laatii kaupungin ohjeistuksessa toimintasäännöt ja maanvuokrasopimukset yksittäisille mökkiläisille.
Porvoon Siirtolapuutarhayhdistys on omalta puoleltaan ennakkoon osoittanut kiinnostuksensa alueeseen ja puoltaa aloitteessa esitettävää asiaa. Yhdistyksen perustarve olisi rakentaa noin 30m2 mökkejä, noin 300m2 mökkipalstoille (tiheys noin 20 mökkiä /1ha) Mökeissä olisi vesi- ja viemärijärjestelmät ja mökkien vuotuinen käyttöaika olisi huhtikuusta lokakuuhun. Alueelle tulisi 60–70 mökkipalstaa, koska tällä määrällä voidaan kokemuksiin perustuen turvata toiminta ja talkooväen saatavuus. Yhdistyksen tarkoituksena on rakentaa mökkialueelle kerhotalo, joka palvelisi senioreiden kohtaamispaikkana ja voisi samalla toimia luontokouluna tukien kaupungin luonto- ja ympäristökasvatusta.
Pappilanpellon soveltuvuus siirtolapuutarha-alueeksi
Alueen saavutettavuus, maaperä ja ilman suunnat ovat erinomaisia esitettyyn tarpeeseen. Kaupungin nykyiset viljelypalstat, jokivesi sekä kunnallistekniikka ovat lähellä. Alue on tasamaata, jossa on helppo liikkua ja viljellä. Nykymuodossaan alue on vajaassa käytössä ja sille on vaikea keksiä muutakaan sisältöä.
Porvoon Kansallinen kaupunkipuisto ja lähialueet
Puutarhakylä sijoittuu kansallisen kaupunkipuiston sisälle (liite 2). Siirtolapuutarhakylä rikastuttaisi puiston sisältöä ja tukisi luontevalla tavalla kaupunkipuiston perusajatusta. Joen rannan nykyiset kävelyreitit jäisivät paikoilleen eikä kylä ulottuisi Linnamäen kansallismaisemaan. Siirtolapuutarhakylä tarjoaisi päivisin avoimet ovet kaupunkilaisten kävelyretkille. Puutarhakylä tulisi ottaa osaksi kansallisen kaupunkipuiston vireillä olevaa hoitosuunnitelmaa.
Ehdotetun alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Maarin rantapoukama-alue, joka on toiminut kaupunkilaisten suosimana virkistysalueena uimarantoineen ja grillauspaikkoineen. Nykyisin maisema on ruovikoitunut ja pusikoitunut. Alueen ennallistamisen voisi hoitaa puutarhakylän kaavoituksen yhteydessä.
Siirtolapuutarhakylän arkkitehtoonista ilmettä tulisi ohjata siten, että se tukisi kaupunkimme erityisimagoa. Sen tulisi sopia jokirantojen aiempaan rakennuskantaan ja jatkaa kaupungin persoonallista puurakentamisen tyyliä. Esimerkiksi alueen aitaamisessa voitaisiin soveltaa vanhoja perinneaitojen rakentamismalleja. Rakentamisessa tulisi huomioida hiilijalanjälki ja uusiutuvien energiamuotojen käyttö.
Alueen erityishaasteet
Siirtolapuutarhakylän ensisijainen sijoituspaikka on pelto (liite 1), joka sijaitsee suojelumääräysalueen (sm/25) pohjoisella sisäreunalla. Alueen käytöstä pitää neuvotella Museoviraston, ELY-keskuksen ja Suomen Ympäristökeskuksen kanssa. Neuvottelun lähtökohtana voidaan perustellusti pitää oletusta, että suojelumääräysaluetta ja yleiskaavaa voidaan rajata/muuttaa siirtolapuutarhakylän rakentamisen sallivaan suuntaan. Siirtolapuutarhakylä sijoittuu esityksessä linnavuoren reuna-alueella paikkaan, joka voidaan maastotarkastelulla todeta maisemallisesti sopivaksi. Peltoalueen viereisen Pikku Linnanmäen maisemalliset arvot toteutuvat nykyäänkin vain varsinaisen Linnamäen suunnalta katsottuna. Peltoalueen läpi on aiemmin kaivettu Askolan kunnan siirtoviemäri ja pelto on aktiivisessa maatalouskäytössä. Muinaishauta-alueen läheisyys ei lähtökohtaisesti pitäisi muodostaa estettä hankkeelle, sillä vastaavia hautapaikkoja on mm. Kokonniemen laskettelumäen alueella.
Pyydämme kunnioittavasti kaupunginhallitusta ottamaan esitetyn valtuustoaloitteen käsittelyynsä:
Jere Riikonen
kaupunginvaltuutettu Porvoo