Kieli on vallankäytön väline ja siksi keskustelu kielten asemasta on yhteiskunnassa tärkeää. Yhteinen kieli yhdistää ihmisryhmät tehokkaasti toisiinsa ja taas yhteisen kielen puuttuminen erottaa lähelläkin olevat ihmiset toisistaan. Suomi on historiansa ja perustuslakinsa vuoksi kaksikielinen maa, jossa puhutaan virallisesti suomea ja ruotsia.

Suomessa kieliryhmien välinen rinnakkaiselo on rauhallista, mutta yhteisen kielen puuttumisessa on aina riski vuorovaikutuksen vähentymiselle, joka johtaa ennakkoluuloihin, vääriin olettamuksiin ja pahimmillaan jopa väkivaltaan.

Suomenruotsalaiset ovat suuri kielivähemmistö. Tästä syystä on perusteltua jatkaa lisääntyvään vuorovaikutukseen tähtäävää ruotsinkielen opetusta koko maassa. Tavoitteena ei tarvitse olla välttämättä toisen kotimaisen kielen sujuva puhuminen, vaan enemmänkin ymmärtäminen. Tämä mahdollistaa kansanryhmien tasa-arvoisuuden molempiin suuntiin koko maassa.