Kristillisdemokraatit kriittisesti Euroopan parlamentissa toivottavat menestystä eduskuntavaaleissa ja itsenäisempää Suomea suhteessa Euroopan Unioiniin. Kuvassa Uudenmaan ehdokkaat: Jere Riikonen, Niklas Andersson, Petri Muinonen ja Tarja Tallqvist.

Euroopan Unionin ja rahaliiton kehitystä voi kuvata epävakaaksi prosessiksi, johon sitoutuminen on suomalaisille yhä vaikeampaa. Tulevat eduskuntavaalit määrittelevät tulevan eduskunnan kokoonpanon ja sitä kautta linjan, jota Suomi ajaa suhteessa Euroopan Unioniin. Valittavana on syventyvä yhdentyminen ja taloudellisten sitoumuksien kasvattaminen tai itsenäisten valtioiden liittouma ja jäsenvaltioiden oma talouspolitiikka.

EU:n perusajatuksena on yhtenäisen, suuren ja rauhallisen Euroopan liittovaltion luominen. Ensimmäisessä vaiheessa tavoitteeseen on pyritty yhdistämällä jäsenvaltioiden lait, talous- ja ulkopolitiikka. Toisessa vaiheessa kansallista päätöksenteko- ja lainsäädäntövaltaa siirretään vähitellen EU:lle siten, että eduskunnan painoarvo vähenee. Viimeisessä vaiheessa kansallinen perustuslaki alistetaan Euroopan Unionille ja verotus sekä talouspolitiikka ohjataan täydellisesti Unionista. Tämä tarkoittaisi Suomen oman itsenäisen lainsäädännön, päätöksenteon ja puolueettomuuden täydellistä loppumista.

Suomalaisten asenteet ovat muuttuneet Euroopan Unionia kohtaan kriittisemmäksi. Suomi on kohdannut EU:ssa suuria vaikeuksia meille tärkeissä asioissa ja kantamme on usein täysin sivuutettu. Emme voi luovuttaa päätöksiä kansamme hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta vieraisiin käsiin. Suomen on otettava selkeän kielteinen kanta syvenevään liittovaltiokehitykseen ja EU:sta ohjailtuun talouspolitiikkaan. Lisäksi Pohjoismaista yhteistyötä on syvennettävä turvallisuus- ja talouskysymyksissä. Suomella pitää olla pahimmassa tapauksessa valmius irrottautua koordinoidusti radikaalisti muuttuvasta rahaliitosta.