Vedenkiertohäiriön hoitaminen
Porvoossa päivitetään jälleen kaupunkistrategiaa, jonka tarkoituksena on turvata ja kehittää asukkaiden hyvinvointia taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
Strategia on alun perin sotatermi, joka kuvasi valittuja ratkaisuja, joilla pyrittiin saavuttamaan kohdennettuja läpimurtoja halutun päämäärän, eli voiton saavuttamiseksi.
Strategiassamme on jo vuosikymmeniä panostettu ilmastonmuutoksen torjuntaan. Se työ ei ole tuottanut läpimurtoja ympäristön tilan kohentamiseksi tai parannuksia kaupunkilaisten arkipäivään. Suuri osa ilmastonmuutoksen torjunnan toimenpiteistä olisi kannattanut toteuttaa joka tapauksessa, esimerkiksi energian säästämiseksi ja ilman epäpuhtauksien vähentämiseksi terveysnäkökulmista.
Ilmastonmuutos on tosiasia, ja se kyllä tarvitsee yhä toimenpiteitä, mutta siitä teemasta ei ole odotettavissa läpimurtoja noin viisi vuotta eteenpäin katsovaan kaupunkistrategiaan. Siksi on uskallettava vaihtaa ympäristösuojelun painopistettä vaikuttavimpiin ja enemmän lähiluontoa parantaviin teemoihin, kuten vesistöjen suojeluun sekä ennallistamisiin. Ilmastoteot pitäisi jättää perustoimintaan eli niin sanottuun ”kivijalkaan”, jossa niitä toteutetaan läpileikkaavasti ihan kaikessa tekemisessä.
Elämme planetaarisen kolmoiskriisin aikaa, jossa ilmastonmuutos, luontokato ja saastuminen uhkaavat ekosysteemiä. Ilmastonmuutos ilmenee globaalina lämpiämisenä ja sitä seuraavina vedenkiertohäiriönä, kuten äärimmäisinä rankkasateina, tulvina, kuivuutena, lumi- ja raemyrskyinä. Siksi juuri tarvitaan toimenpiteitä vedenkierron hidastamisessa, jotta vesistöt eivät rehevöidy, saastu, roskaannu ja kalakannat häviä. Toimenpiteet alkavat soista, purojen latvavesistä, ojista, viettävistä pelloista, jätevesien käsittelystä, taajamien hulevesien hallinnasta aina kalaportaiden rakentamiseen ja pohjavesien suojeluun. Jokainen yksittäinen puukin muodostaa vedenkierron kokonaisuudessa oman osansa, siksi sademetsien hakkaamisella ja suomalaisilla avohakkuilla on väliä. Kiinassa rutikuiva autiomaa on alkanut kasvaa ruohoa aurinkopaneelikenttien varjostuksen alla, sama elävöittävä vaikutus on puilla sen alapuoliselle maanpinnalle.
Meiltä unohtuu välillä, että Suomi on maailman vesistöisempiä maita ja Porvoossakin on vesistön rajaamia rantoja noin 1000 km. Meidän ympäristötekomme on vastattava maan ja alueen erityislaatuisuutta, siksi rohkenen esittää kaupunkistrategiaan uutta ympäristönäkökulmaa.
Kirjoittaja on alue- ja kaupunginvaltuutettu Porvoosta ja työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa merianalyytikkona
Jere Riikonen