Kuntavaaliteemat 2021 Porvoo

Kristillisdemokraattien UNELMIEN PORVOOSSA on hyvä asua, tehdä töitä ja harrastaa. Kaupunki pitää huolta kaiken ikäisistä ihmisistä ja kulttuuri sekä sivistys on voimavara ja ketään ei jätetä yksin.

Haluan vastuullista taloudenpitoa ja investointeihin malttia. Kaupungin velkaantuminen on saatava laskuun, koska en halua kunnallis- ja kiinteistöverojen korotuksia ja enkä tärkeiden palveluiden leikkauksia.

Haluamme edistää Porvoon vetovoimaisuutta ja asukasmäärän kasvua mahdollistamalla keskusta-alueiden asuntorakentamista ja palvelukylien asuintonttien kaavoitusta, jotta kyläkoulut säilyvät ja kylät kehittyvät.

Haluamme päätöksillä edesauttaa yritysten, kaupan, majoitusliikkeiden ja ravintoloiden sijoittumista Porvooseen. Näitä voidaan mahdollistaa kaavoituksella ja sopivien tonttien tarjoamisella sekä yritysalueiden infran ja liikenneratkaisuiden kehittämisellä.

Arvostamme kaupungin tarjoamia sivistyspalveluja ja haluamme turvata kyläkoulujen olemassa olon ja kattavan päiväkotiverkon. Lähikoulut ovat kylien sydän.

Haluamme sijoittaa Itäradan kehitysyhtiöön junaradan ja -aseman saamiseksi Porvooseen. Haluamme kevyenliikenteen väyliin laadukkuutta ja kattavuutta, erityisesti maisema- ja rantareittejä hyvillä päällystyksillä on saatava lisää. Autoilua ei saa vaikeuttaa turhilla läpiajokielloilla ja kaupungin keskustassa lauantai-pysäköinti on oltava ilmaista ympäri vuoden.

Haluamme panostaa kestävään kehitykseen ja ympäristönsuojeluun, vähentämällä muovin käyttöä, käyttämällä uusiutuvaa energiaa, suosimalla lähiruokaa ja tuotantoa, vähentämällä ravinnepäästöjä mereen sekä vesistöihin ja ennallistamalla jokien sekä purojen kalateitä ja -kantoja.

Haluamme luoda ulko- ja sisäliikuntaan uusia mahdollisuuksia. Erityisesti Kokonniemen liikunta-aluetta on kehitettävä (mm. urheiluhalli, jäähalli, keilahalli). Lisäksi ulkouima-altaan saamisesta on tehtävä selvitys Uimahallin viereen.

Haluamme panostaa porvoolaisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen ja toivoimme, että sosiaali- ja terveyspalvelut (SOTE-asiat) pysyvät kunnan omassa päätöksenteon piirissä ilman maakuntahallinnon mallia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden pitää olla yhteistyössä kaupungin muiden palveluiden kanssa (koulut, varhaiskasvatus, työllisyys, asuminen, kaavoitus, ympäristö-ja liikuntapalvelut), jotta hyvinvointia voidaan rakentaa kokonaisvaltaisesti alueen ihmisten parhaaksi.

Haluamme turvata alueen toisen asteen koulutuksen säilymisen Porvoossa (lukiot ja ammattikoulutuksen). Tavoittelemme laajempaa Ammattikorkeakoulu tarjontaa Porvooseen yhdessä muiden Itä-Uudenmaan kuntien kanssa. Elinvoimainen kaupunki ja Itä-Uusimaa tarvitsee myös korkeamman osaamistason työntekijöitä alueen yrityksiin.

Kaksikielisyys on alueemme ominaisuus ja historiaa, siksi myös ruotsinkieliset palvelut pitää edelleen taata kielivähemmistölle riittävällä laajudellaan. Ruotsinkieli on Suomen toinen kieli ja Ruotsin valtio ei yksinoikeudella omista sitä, eikä ruotsinkieltä tulisikaan kuvata Suomessa symbolisesti maata kuvaavalla Ruotsin lipulla (Esim. kaupungilla joissakin parkkiautomaateissa kielet valitaan napista viereisten maan lippujen kuvilla).

.

.

Eduskuntavaaliteemat 2019 Uusimaa

1. SOTE -uudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus pitää hoitaa pääministeri Kataisen alkuperäisen kuntauudistusesityksen pohjalta. Siinä perusajatuksena oli se, että yhdistetään kuntia suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin kuntien kantokyky terveyspalveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta turvataan. Kuntauudistuksen ajatus oli toimia alustana SOTE-uudistukselle. Asia törmäsi perustuslakiin. Siksi Suomen perustuslakia on muutettava tältä osin. Nykyinen SOTE-uudistushahmotelma vaarantaa koko terveydenhuollon palvelurakenteen ja luo ylimääräisen päätöksenteon eli maakuntatason josta puuttuu alueelliset vaikuttamismahdollisuudet.

2. Verouudistus. Autoliikenteeltä kerätään vuosittain noin 8,5 miljardin verot (sisältää polttoaineverot, varaosien verot,  uusien autojen verot, autoverot, autovakuutusverot jne.). Kuitenkin Suomen tiestöä ja siltoja korjataan vuosittain vain alle miljardilla eurolla. Tieverkostomme rapautuu ja on kohtuutonta, että veronmaksaja ei saa maksamistaan veroista vastinetta. Verojärjestelmää on uudistettava pitkässä juoksussa siten, että kerättyjä veroeuroja käytetään pääosin sillä sektorilla mistä niitä on kerättykin ts. liikenteen verotus pitää näkyä tiestön kunnon parantumisena ja kehittymisenä.

3. Vientitalous. Suomen talouden hyvinvointivointi perustuu pitkälti vientivetoiseen yritystoimintaan. Suurimmat vientisektorit ovat metsä-, metalli- ja kemianteollisuus. Nämä sektorit ovat energiaintensiivisiä ja tarvitsevat sähköä ja osaavia työntekijöitä kilpailukykyiseen hintaan. Siksi Suomen energianverotus pitää sovittaa keskeisten kilpailijamaidemme tasolle (vrt. Saksa ja Ruotsi). Suomi pitää olla maa johon yritykset uskaltavat investoida pitkäjänteisesti.

4. Meripolitiikka. Suomi on maailman kehittynein meriteknologian osaamisessa. Suomessa tehdään maailman suurimmat risteilijät, kehittyneimmät jäissä kulkevat alukset. Suomalainen osaaminen ei rajoitu laivoihin vaan myös satamalogistiikassa ja infrassa me olemme maailman johtava maa. Meriklusteri työllistää noin 20 000 suomalaista ja merellinen tutkimusosaaminen on täällä hyvällä tasolla. Meripolitiikalle pitäisi antaa poliittista huomiota. Merelliset asiat ovat eri ministeriöissä hajallaan ja merellinen tutkimus on sirpaleista eri laitoksissa. Suomi tarvitsisi yhdennettyä meripolitiikkaa, joka kokoaa merellisiä toimijoita suuremmaksi kokonaisuuksiksi. Tätä politiikkaa varten pitäisi nimetä vastuuministeri.

5. Eduskunta. Poliittinen keskustelu ja päättäminen on yhä useammin eduskunnassa jumiutunutta. Suomi tarvitsee parlamentarismiinsa takaisin perinteisen ”erotuomarin” eli presidentin, joka pystyy hajottamaan päätöksiin kykenemättömän hallituksen, ihan samalla tavalla kuin presidentti nimeääkin hallituksen. Eduskunnan pitää olla aina toimintakykyinen.

6. Laki. Lainsäädännön ja asetusten periaatteena pitäisi olla aina elämän ja elämän edellytysten suojeleminen. Tämä suojelun näkökulma pitää koskea ihmistä ja muuta luontoa (eläin- ja kasvikuntaa). Tästä näkökulmasta tehty politiikkaa onnistuu aina.

7. Liikenne. Suomi on kylmä ja harvaan asuttu sekä suhteellisen suuri maa. Yksityisautoilu on ei ole enemmistölle vaihtoehto vaan se on elinehto. Suomen liikenne perustuu pääosissa autoiluun joka kuluttaa fossiilista polttoainetta. Tulevaisuudessa öljyn saanti vähenee ja hinta kallistuu. Lisäksi ilmastonmuutos ja liikenteen kasvihuonekaasujen sekä pienhiukkaspäästöt päästöt pakottavat miettimään päästöttömimpien liikkumismuotojen laajempaa käyttöönottoa. Tästä syystä Suomen pitää panostaa raideliikenteen laajempaan kattavuuteen koko Suomen alueella. Uudellamaalla vaihtoehtoina on Itäradan rakentaminen ja Lohjan kautta länteen kulkevan radan rakentaminen sekä Hangon radan sähköistys. Lisäksi hybridi-, sähkö- ja -ajoneuvojen käyttöä pitää edistää. Ongelmana pelkästään akkukäyttöisissä autoissa on se, että Suomessa ei ole tarpeeksi kattavaa latauspisteverkostoa sähköautoilun tarpeisiin ja sähköautot ovat kalliita sekä toimintakyvyiltään kylmään ilmastoon huonosti sopivia. Akkuteknologiassa ei ole näköpiirissä suuria läpimurtoja, joten täyssähköautoihin perustuvaa liikennöintiä saadaan odottaa ja sillä välin olisi aika alkaa suunnittelemaan raideliikenteen vaihtoehtoja.

8. Työelämä. Työelämää ja ihmisten jaksamista työssä pitää kehittää. Ehdotan, että jokaiselle työntekijälle annetaan työaikana kerran viikossa mahdollisuus yhteen liikuntatuntiin.  Työkykyä ylläpitävä liikunta (Tyky) parantaa työntekijöiden terveydentilaa ja jaksamista. Tyky-liikunnan lisääminen parantaisi myös liikuntaa tarjoavien yritysten mahdollisuuksia ja piristäisi yrittäjyyttä. Työnantajille tämä työtehon menetys pitäisi kompensoida niin, että ensimmäisestä sairaspäivästä ei makseta aivan täyttä palkkaa. Tämä kokonaisuus pitäisi viedä Suomen hallituksen, palkansaajien ja työnantajien yhteiseen kolmikantaneuvotteluun sovittavaksi.

9. Nuoret. Nuorten työllistymistä pitäisi helpottaa uusilla toimintatavoilla. Esimerkiksi työsetelillä, jonka tilapäisen työn tarjoaja voisi ostaa vaikka R-kioskista ja antaa työn palkaksi. Työseteli olisi arvoltaan esimerkiksi 20 euroa ja siitä olisi valmiiksi maksettu vero ja vakuutus.

 

 

Jere Riikonen (Kuntavaaliteemat 2017 Porvoo):

1.

Haluaa säilyttää laadukkaat Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä niitä koskevan päätösvallan porvoolaisten omissa käsissä epäselvän maakuntauudistuksen ja kuntauudistuksen tulevissa vaiheissa.

2.

Haluaa säilyttää koulupalvelut kattavana ja laadukkaina.
Porvoon on säilytettävä mahdollisemman laaja kyläkouluverkko ja kaikille lapsille sekä nuorille on turvattava terveellinen ja asianmukainen opintoympäristö perustasolla ja toisen asteen opinnoissa.

3.

Haluaa kehittää Porvoon kaupungin vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä.
Matkailun peruspalvelut on saatava parempaan kuntoon ja Porvoon imagoa on kehitettävä makujen ja hyvän ruoan kaupunkina. Kaavoituksessa on lisättävä erilaisten asumis- ja yritystonttien tarjontaa. Pehmeinä vetovoimatekijöinä kaupungin on panostettava liikunta-, vapaa-ajan- ja harrastetoimintojen monipuoliseen kehittämiseen (puistot, kentät, salit ja hallit). Junaratayhteys pitäisi rakentaa vanhan Porvoo-Sipoo-Kerava-Helsinki radan pohjalta. Lauantaisin pitäisi olla ilmainen pysäköinti kaupungin keskustassa, koska se lisäisi kauppojen vetovoimaa.

p.s. Lisätietoja löytyy tarkemmin tutustumalla tämän kotisivun kirjoituksiini ja aloitteisiini sekä FB-sivuihini.

——————————————————————————————————–

Jere Riikonen (EU-vaalit 2014):

Ajaa Suomen etua Itämeri-politiikassa

EU-jäsenvaltioiden ja Venäjän on sitouduttava Itämeri-strategian toteuttamiseen. Suomesta on tehtävä Itämeri-politiikan johtava maa EU:ssa. Suomi on Itämeren suojelukomission (HELCOM) isäntämaa ja maailman kehittynein arktisen meriteollisuuden maa. Meriklusterin kehittämisessä on suuret kasvumahdollisuudet.

 

Vastustaa liittovaltiokehitystä

Vastustaa yhteisvelkaa, eurobondeja, euroalueen omaa budjettia ja EU:n budjetin kasvattamista. EU-yhteistyö ei saa olla pyrkimystä elää toisten kustannuksella, vaan jäsenmaissa on tehtävä rakenteellisia uudistuksia ja vastuullista talouspolitiikkaa. Yhteisvaluutta Euron korvaavista vaihtoehdoista on tehtävä selvitykset kilpailukykymme ja päätöskykymme turvaamiseksi.

 

Haluaa elinvoimaisen Suomen

Henkisen näköalan pitää laajeta. Suomen on pyrittävä suurempaan omavaraisuuteen ruoan ja energian tuotannossa. Teollisuuden elinvoimaisuus ja säilyttäminen on otettava prioriteetiksi. Suomen ei pidä jäädä EU-politiikan normiston vangiksi. EU:n Energia- ja ilmastopolitiikkaan on otettava enemmän globaalia näkökulmaa, jotta liikkuminen, asuminen ja työnteko säilyvät kohtuullisella hintatasolla.